Radioateljee

Viimeinen päivä - Olof Palme ja Boforsin varjo

  • 47 min
  • ei kuunneltavissa

Päivän piti olla tavallinen perjantai. Siitä tuli kuitenkin painajainen. Päivä päättyi tragikoomiseen yöhön - kaikki meni pieleen Olof Palmen (1927-1986) murhaajan etsinnässä.

Rauhanvälittäjänä toiminut Palme oli tavannut aamupäivällä Irakin suurlähettilään Muhammad Saeed al-Sahhafin. Irakin ja Iranin sota oli jatkunut jo puolikymmentä vuotta. Bofors oli vienyt salaa aseita sodan toiselle osapuolelle, Iranille. Viimeiset kuukaudet Palme oli neuvotellut Ruotsin historian suurimmasta asekaupasta Intian kanssa. Mutta tiesikö Palme kaikista hämäristä välikäsistä, jotka Boforsin Intia-kauppaan oli sotkettu?

Tykkikauppa Intian kanssa allekirjoitettiin Palmen hautajaisia seuraavana päivänä. Vähän myöhemmin alkoivat paljastukset: Boforsin massiivinen lahjonta poliitikoille ja viranomaisille. Mutta miksi Bofors oli maksanut eräälle lontoolaiselle postilaatikkoyhtiölle miljoonia dollareita? Oliko yhtiö sekaantunut Palmen murhaan? Entä kuka oli yhtiön johtaja, salaperäinen herra Q?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen
Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Eero Saarinen
Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne
Tekninen toteutus: Pekka Lappi
Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lähetykset

  • pe 16.9.2016 22.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • - Suomessa 1917

    Arabikevään ja Prahan kevään rinnalle suomalaiset voisivat nostaa oman Suomen keväänsä, jota elettiin vuonna 1917, ennen itsenäistymistä. Se oli suuren toivon aikaa: Venäjällä tsaarin valta ja sensuuri oli juuri kumottu ja koko valtakuntaan oli levinnyt vapauden huuma. Siperiaan karkotetut poliittiset vangit palailivat kotiin kuin keväiset muuttolinnut. Helsingin yliopiston lipputankoon nostettiin Suomen leijonalippu ja kansa tulvehti pääkaupungin kaduilla kuin äkisti puhjenneesta kukkaloistosta sekaisin menneet mehiläiset. Tulevasta ei tiedetty, mutta siitä oltiin varmoja, että nyt suomalaiset olivat ottamassa paikkaansa vapaiden kansojen joukossa.

    Näitä kiihkeitä päiviä kuvaa Radioateljeen ohjelma Kevät, jonka tunnelmat ovat löytyneet Suomen Kuvalehden sadan vuoden takaisista kirjoituksista. Keskiössä ovat nimimerkki Taavetin silminnäkijäkuvaukset maaliskuun 1917 kahden viimeisen viikon tapahtumista Helsingissä; niitä höystävät Juhani Ahon pohdinnat vapauden tunteesta, Vilho Setälän kirpeät huomiot kansallisten kulttuurien monikulttuurisuudesta sekä Samuli Paulaharjun pakina, jossa valottuu tilanne vuotta myöhemmin, siis keväällä 1918.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • - fragmentteja lopun käsikirjasta

    Ohjelma tiivistää teollisen ja jälkiteollisen kulttuurin pelon erot kysymyssanoihin mikä ja milloin. Mikä viittaa pysyvyyteen, jähmeyteen, ilmiöiden selväpiirteisiin rajoihin. Moderniin digiaikaan sopivat paremmin milloin -kysymykset. Maailma on entistä enemmän prosessi: kaikki on väliaikaista, jatkuvaa liikettä, loputonta muutosta. Milloin on terrorismia? Milloin on pelko?

    Pelko lisääntyy, vaikka maailma on pohjoisen pallon puoliskon asukkaille turvallisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Miksi? Johtuuko pelon paradoksi globaalin totaalisen tuhon riskin uhasta?
    Tuhon mahdollisuus on muuttanut yhteiskunnallisen horisontin: riski ja pelko jäsentävät koko olemistamme. Nyt terrorismista on tullut jatkuvaa pelkoa lietsova epämääräinen uhka, jota on helppo hyödyntää poliittisesti. Onko tuo uhka johtamassa digitaaliseen panoptiseen tarkkailuyhteiskuntaan?

    Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • - vapaa runoilija 700-luvun Kiinassa

    Meng Haoran (689–740) oli maineikkaan Tang-dynastian (618–907) aikana elänyt kiinalainen runoilija. Lyhyttä ja vaatimatonta virkauraansa lukuun ottamatta Meng Haoran eli lähes koko elämänsä kotitiluksillaan Xiangyangissa, joka sijaitsee nykyisen Hubein maakunnan alueella, Keski-Kiinassa. Hän vietti matkustelevaa elämää ja viihtyi hyvin erakkoelämään orientoituneiden runoilijakollegoidensa, munkkien, kalastajien ja talonpoikien seurassa.

    Meng Haoranin runojen pääaihe on luonto ja elämä sen keskellä, vuorilla ja virroilla - zenin hengessä. Hän on Wang Wein (701–761) ohella yksi Kiinan tunnetuimmista maisemarunoilijoista. Tällaisista runoista käytetään myös nimitystä tianyuan shi eli pelto- ja puutarharunot. Radioateljeen ohjelmaan on suomennettu Meng Haoranin runoja suoraan alkukielestä.

    Käsikirjoitus, runojen suomennokset ja ohjaus: Pertti Seppälä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Kertojat: Antti Reini, Elsa Saisio ja Timo Välisaari. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä