Tiedeykkönen

Tiedeviisaat hien hajun ja hygienian äärellä

  • 47 min
  • toistaiseksi

Kannattaisiko halia kanaa tai jahdata possua, jotta pysyisi terveenä? Entä mitä karvattomuus on merkinnyt historiassa? Näitä ja moni muita kysymyksiä pohditaaan Tiedeykkösen Tiedeviisaiden pöydässä. Vieraana on kirjailija Kaari Utrio ja tiedeviisaina professorit Timo Soikkanen ja Pentti Huovinen. Juontajana on Jari Vaara.

Lähetykset

  • ti 20.9.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi Suomessa on jätetty eduskunnalle. Kysymys jakaa varsinkin lääkärikuntaa, joista suurin osa on sitä vastaan, mutta myös kansalaisia, vaikka suurin osa heistä on sen puolella. Yhden mielestä kyseessä on harkittu murha, toisen mielestä se on avain hyvään kuolemaan. Asia on vaikea, onhan kyseessä peruuttamaton teko, vaikka toisaalta se voisikin mahdollistaa kärsivän potilaan tuskattoman kuoleman. Etiikka, moraali, ihmisoikeudet, uskonto, filosofia – kaikki ne tuovat omat kulmansa eutanasiakeskusteluun ja -pohdintoihin.
    Ajatuksia ja näkemyksiä eutanasiapohdintaan tuovat lääketieteen etiikan dosentti, lääkäri Pekka Louhiala, kansainvälisen oikeuden tohtorikoulutettava Ukri Soirila sekä teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen. Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Yle/Brand X Pictures

  • Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin.
    VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan?

    Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

  • Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.

  • Tiedeykkönen seikkailee tieteiden, taiteiden ja luovuuden välimaastossa. Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Tai voiko taiteen keinoin popularisoida tieteellisiä ilmiöitä? Näitä kysymyksiä lähestytään sekä tieteen että taiteen näkökulmista.

    Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

    Lähetyksen loppupuolella Tiedeykkönen vierailee Helsingin taidehallissa Taiteilijaduo Grönlund-Nisusen Gray Area taidenäyttelyssä, joka liikkuu mielenkiintoisesti tieteen ja taiteen rajalla. Haastateltavana taiteilija Petteri Nisunen.

    Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen.
    Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa.
    Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä.
    Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: EPA/NASA/SDO/HANDOUT

  • Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?

    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • DNA-viivakoodilla voidaan tunnistaa yksilöt eri kehitysvaiheissaan, esim. hyönteisen muna, toukka, kotelo ja aikuinen tunnistetaan lajin viivakoodilla. DNA on sama kehdosta hautaan ja munasta aikuiseen. Ihminen muuttaa ympäristöjä ja samalla tuhoaa harvinaisten lajien viimeisetkin asuinsijat. Ja liuta lajeja tuhoutuu elinpaikkansa mukana, ja siksi tutkijoilla on kiire löytää lajit ennen sukupuuttoa. Monilla alueilla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt tai köyhtymässä ihmisen toilailujen vuoksi. Mikä on tilanne täällä Suomessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. Toimittaja Leena Mattila. Kuva:Kanarian kasvillisuutta Leena Mattila

  • Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne?

    Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa?

    Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

  • Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

    Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • 5g-tekniikkaa tutkitaan parhaillaan ja sen standardin määritelmistä käydään keskustelua. Mikäli sunnitelmat toteutuvat, 2020-luvulla on käytössä 4g:tä nopeampi, viiveettömämpi, energiatehokkaampi, monikäyttöisempi ja luotettavampi tiedonsiirtoverkko.

    5g verkosta on mahdollista viipaloida vaikkapa pelastuslaitoksen käyttöön superversioita, jotka olisivat nopeampia ja luotettavampia kuin tavalliset kuluttajien käytössä olevat "viipaleet". Pilvipalvelumaisuus tarkoittaisi sitä, että ympäri maata rakennettaisiin yleiskäyttöisiä datakeskuksia, jonne eri toimijat majoittaisivat 5g-verkon ohjelmistoja ja tietoa.

    Ohjelman lopussa kurkkaamme vielä tammikuun tähtitaivaalle professori Markku Poutasen kanssa.

    Haastateltavana professorit Raimo Kantola ja Markku Poutanen. Toimittajina Leo Kosola ja Sisko Loikkanen.

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä