Kultakuume

Suomen kielen alkuräjähdys koettiin 1800-luvulla

  • 48 min
  • toistaiseksi

Suomen kieli elää ja voi hyvin. Näin väittää suomen kielen dosentti Lari Kotilainen, joka kirjoitti pian ilmestyvän kirjan Kielen elämä. Kirja on kielen elämäkerta, joka kertoo kielemme menestystarinan vaiheet. 1800-lukua on kiittäminen siitä, että suomella voidaan ilmaista mitä vain.

Vinyylilevyn kansi on kuin muropaketti. Se kertoo sisällä olevasta hauraasta ja herkullisesta tuotteesta sanoo kriitikko ja kuraattori Jean Ramsay. Vantaan taidemuseo Artsissa on tammikuuhun asti näyttely, joka esittelee ikonisia ja hienoja vinyylilevyjen kansia.

Turun yliopiston kirjasto on rakennettu Klondiken kullalla. Turkulaiset veljekset Karl Fredrik Joutsen ja Anton Fabian Johnsson olivat harvoja Klondiken kultaryntäyksessä rikastuneita. He testamenttasivat mittavan, kultasijoituksista poikineen omaisuutensa kotikaupunkinsa Turun yliopistolle. Yhtenä syynä veljesten menestykseen oli veljesten kullankaivuuta tehostaneet keksinnöt.

Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

Lähetykset

  • ma 26.9.2016 15.54 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Perinteikäs Folklandia-risteily riehaannutti viikonloppuna kansanmuusikot, -tanssijat sekä yleisön teemalla Kaikki laulaa, Alla sjunger.

    Maanantain Kultakuume vie kuulijat Folklandia-festivaalin iltaan, yöhön ja aamuun. Ääneen pääsevät niin kansanmusiikin konkarit kuin nuoret pelimannit. Mukana muun muassa Vuoden Nuori Pelimanni Arvid Lunden ja Vuoden Kansanmusiikkilevyn tekijät Enkel-yhtyeen Maija Pokela ja Kiharakolmion Antti Paalanen sekä jouhikkoshamaaniksi tituleerattu Pekko Käppi.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontavat Sari Möttönen ja Tuula Viitaniemi.

  • Elokuva-alan konkarit kertovat, miten elokuvia tuotetaan. Tango Alakulo tekee uuden tulkinnan suomalaisuudesta ja muuttaa konsertin moniaistilliseksi elämykseksi.

    Suomessa elokuvien tuottamisella ei pääse rikastumaan. Kymmenen vuotta omia tuotantoyhtiöitään pyörittäneet Riina Hyytiä ja Mark Lwoff kertovat, millaisia asioita pitää ottaa huomioon, jotta homman saa pyörimään. Haastattelussa myös Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen.

    24 viikkoa – kenellä on oikeus päättää, kuka syntyy ja kuka ei. Ohjaaja-käsikirjoittaja Anne Zohra Berrached teki elokuvan vaietusta aiheesta: sikiön abortoimisesta kehitysvammaisuuden vuoksi raskauden loppupuolella. Elokuvassa pohditaan, millaista on hyvä ja ihmisarvoinen elämä. 24 viikkoa tulee perjantaina ensi-iltaan Suomessa.

    Tango Alakulo rikkoo taidelajien rajat. Savoy-teatterissa perjantaina ensi-iltansa saava Tango Alakulo yhdistää musiikkia, teatteria, visuaalista suunnittelua ja tanssia tyylilajiksi, jota tekijät eivät oikein itsekään osaa määritellä. Vaikutteita haettiin Keski-Euroopasta ja rima laitettiin todella korkealle. Muusikko Jarmo Julkunen kertoo, millaisia oivalluksia tämä eri taiteenalojen mestareiden kanssa työskenteleminen on hänelle antanut.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Kuvataiteilija Riiko Sakkisen mielestä kuvataide on vapain paikka yhteiskunnassa. Espanjassa asuva taiteilija on pettynyt niin kommunismiin kuin kapitalismiin. Sakkisen yhteiskunnallista taidetta on parhaillaan esillä kolmessa näyttelyssä. Mancesterissa hän käsittelee kapitalismia, Helsingissä Galleria Forsblomissa luokkayhteiskunnan muutoksia ja Mäntässä Taidemuseo Göstassa Euroopan pakolaiskriisiä.

    Toimittaja on Lisa Enckell.

  • Riiko Sakkinen tutkii kapitalismia ja rikkoo rajoja kolmen näyttelyn voimalla. Wäinö Aaltosen museon 50-vuotista taivalta juhlistetaan nimikkotaiteilijan ja Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin näyttelyillä.

    Kirjamyynnissä tutut nimet pitävät pintansa. Viime vuoden myyntikuninkaita olivat Ilkka Remes, Mauri Kunnas ja Aku Ankka. Seppo Puttonen tulkitsee tuoreita kirjamyyntitilastoja.

    Kuvataide on maailman vapain paikka. Taiteilija Riiko Sakkisen mukaan kuvataiteilija voi tehdä vapaasti ihan mitä tahansa. Parhaillaan Sakkinen kommentoi kolmessa esillä olevassa näyttelyssään Mancesterissa kapitalismia, Helsingissä Galleria Forsblomissa luokkayhteiskunnan muutoksia ja Mäntässä Taidemuseo Göstassa Euroopan pakolaiskriisiä.

    Yle Areenassa tuhti paketti Matti Ijäksen elokuvia. Yksi Yleisradion itseoikeutetuista mestareista on pian eläkkeelle jäävä ohjaaja Matti Ijäs. Tänään Areenassa julkaistaan kokonainen Matti Ijäs -paketti, joka sisältää ohjaajan itse omasta tuotannostaan valitsemia elokuvia sekä Ijäksen kommentit niistä.

    Wäinö Aaltosen museo juhlii Aaltosen ja Tom of Finlandin merkeissä. Turkulaismuseo pyrkii tuomaan esiin ihmisen niin Wäinö Aaltosen kuin Touko Laaksosen maineen takana.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Onko mahdollista toimia sekä yhteiskunnan että lähimmäisten hyväksi, kysyvät Red Nose Clubin klovnit Mike ja Zin. Pikku Kakkosesta kertovan dokumentin ohjaaja Alli Haapasalo rakasti lapsena Pelle Hermannia.

    Oikeus haaveilla paremmasta maailmasta. Ilmari Kiannon Punainen viiva nähdään ensi kertaa Kansallisteatterin lavalla – klovnerian keinoin. Red Nose Companyn Tuukka Vasama kertoo Kultakuumeessa, mitä sellaista voi klovni sanoa, joka muuten jäisi sanomatta.

    Pikku Kakkosen muovaama kansa. Pikku Kakkonen täyttää tänään 40 vuotta. Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo teki ohjelmasta dokumentin. Mitä siitä seuraa, että me kaikki tunnemme Pelle Hermannin?

    Kultakuumeen uutena kolumnistina aloittaa kirjailija Riina Katajavuori. ”Tartu vanhoihin kirjoihin, pysyt ajan hermolla”, sanoo Katajavuori. Hän puhuu Nikolai Gogolin 172 vuotta sitten kirjoittamasta pienoisromaanista Taras Bulba, joka avaa sotaisan, monikulttuurisen Euroopan tarinaa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Elokuvateatterit satsaavat herkkumyyntiin. Pohjoismaiden ja Baltian suurimpaan elokuvateatteriketjuun Nordic Cinema Groupiin kuuluvan Finnkinon teattereissa panostetaan karkkiin, pop corniin ja limonadeihin osana elokuvakokemusta. Suunnitteilla on elokuvasalin ja baarin yhdistelmä ikärajoineen. Miksi pelkkä elokuvakokemus ei enää riitä? Haastattelussa on Finnkinon markkinointi- ja myyntijohtaja sekä herkkumyyntiliiketoiminnan vetäjä Kalle Peltola.

    Valkokangas, ravintola ja baari. Helsingin Kallioon on perustettu vanhan elokuvateatterin tiloihin uudenlainen elokuvateatteri Riviera. Yksi Rivieran perustajista on Atte Laurila, jonka monivuotinen unelma omasta korttelikinosta on nyt totta.

    Helsingin vanhimman elokuvateatterin toiminta uhkaa loppua. Vuodesta 1984 Orionissa elokuviaan esittänyt elokuva-arkisto aikoo siirtää toimintansa Helsinkiin nousevaan keskuskirjastoon. Loppuuko 90-vuotiaan elokuvateatterin tarina tähän? Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kavin apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta kohtaavat Orionissa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Ohjaaja Milja Sarkolan uusin näytelmä käsittelee yksinäisyyden monia puolia. Hyvä naapuri on juhlan arvoinen, tuumitaan Ruotsissa.

    Pyrkimys täydelliseen yhteyteen on mahdottomuus, pohtii Milja Sarkola. Teatteri Viiruksen Milja Sarkolan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä “Allt som sägs” on avioeroperheen lapsen kasvukertomus kympin tytöstä epävarmaksi viisikymppiseksi. Näytelmä ei ratko kysymyksiä valmiiksi, vaan pakottaa katsojan kohtaamaan keskeneräisyyden ja ihmiselämän epävarmuuden. Milja Sarkola kertoo Kultakuumeessa tämän pelkoa ja häpeää käsittelevän näytelmän taustoista.

    Kyllä hyvä naapuri juhlat ansaitsee. Sekä Ruotsissa että Virossa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea.
    Radio Sisun kulttuurikeskustelussa taidepedagogi Nina Kerola Huddingen kunnasta, Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders Eriksson sekä kulttuurituottaja Hilla Tuominen Suomen instituutista pohtivat millaisena suomalaisuus ja ruotsinsuomalaisuus näyttäytyy Ruotsissa. Juhlinnasta Virossa kertoo Suomen Viro-instituutin johtaja Anu Laitila.

    Lähetyksen juontaa Anna Tulusto.

  • Tanssihaaste auttaa sinuakin löytämään sisäisen nykytanssijasi. Voltairen ja Preussin kuningas Fredrik Suuren ihmeellinen ystävyys. Kansallismuseo ja Ateneum juhlivat myös itsenäistä Suomea.
    Suomen pelimuseo Vapriikissa avautuu.

    Tanssi sopii kaikille ja kaikkialle. Näin väittää Tanssin tiedotuskeskus, joka haastaa kaikki suomalaiset heittäytymään yhdessä tanssiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Miksi sinunkin pitäisi ottaa muutama balettiaskel lähikaupassasi - sitä perustelevat Kultakuumeen studiossa tanssihaasteen nykytanssikoreografi Panu Varstala ja projektipäällikkö Riitta Aittokallio.

    Fredrik Suuri pestasi ranskalaisen kirjailijan ja valistusfilosofin kammariherran tehtävään 1700-luvun puolivälissä. Voltaire otti kuninkaan tarjouksen vastaan ja matkasi 1750 Berliinin lähistöllä sijaitsevaan Potsdamiin. Tosiasiassa ranskalainen kirjailija ei työskennellyt kamariherrana, vaan korjasi esimerkiksi kuninkaan ranskaksi kirjoittamia tekstejä.

    Kansallismuseon ja Ateneumin ohjelmaa itsenäisyyden juhlavuonna. Tätä ei ole Suomessa koskaan nähty. Näin lupaa Suomen kansallismuseo tulevasta itsenäisyyden juhlavuoden näyttelystään. Ateneumin taidemuseon kokoelmasta koottu näyttely juhlistaa myös juhlavuotta. Näyttely kattaa Suomen taiteen tarinan suuriruhtinaskunnan ajalta 1960-luvulle asti.

    Suomen pelimuseo Vapriikissa avautuu.

  • Ohjaaja Maarit Lallin uutta elokuvaa on mainostettu kuvauksena seksiaddiktiosta, mutta enemmänkin elokuva kertoo siitä, miten aikuisten on vaikeaa olla aikuisia ja hahmottaa mikä on tarpeeksi. Maarit Lalli on Kultakuumeen suoran lähetyksen vieraana. Laulaja Arja Saijonmaa ja näyttelijä Antti Luusuaniemi kommentoivat myös.

    #merirosvot on unohtumaton roolipeli keskiajan itämerellä. Historiallinen roolipeli perustuu alueen historiaan, mutta käyttää keinoina myös huhupuheita. Ylen twitter-vetoisesta projektista kertoo historiaan perehtynyt toimittaja Jenni Stammeier, joka tullaan tuntemaan myös merirosvo Birgit Fleminginä.

    Ihmeellisiä asioita tapahtuu: nainenkin mäkihyppää! Juha Hurme kolumnoi.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Kotimainen kirjallisuus on täynnä tarinoita, jotka kuvaavat Suomen muuttumista. Ylen Kirjojen Suomi -hanke valitsi 101 kirjaa kuvaamaan, miten meistä on tullut tällaisia kuin olemme. Kuuntele, miksi raati päätyi yllättäviinkin valintoihin ja mitkä kirjat oli pakko ottaa mukaan.

  • Ylen suuri kirjallisuushanke avaa suomalaisuuden saloja. Dokumentti näyttää nyky-Viipurin 360 astetta.

    101 kirjaa - suomalaisuuden kaleidoskooppi Kotimainen kirjallisuus on täynnä tarinoita, jotka kuvaavat Suomen muuttumista. Ylen Kirjojen Suomi -hanke valitsi 101 kirjaa kuvaamaan, miten meistä on tullut tällaisia kuin olemme. Kultakuumeessa selviää, miksi raati päätyi yllättäviinkin valintoihin ja mitkä kirjat oli pakko ottaa mukaan.

    Kirjojen Suomen teokset verkossa ilmaiseksi luettavana. Kirjat on digitoitu verkkoon Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa Mikkelin Pursialassa. Kun aineisto saapuu digitoitavaksi, aluksi arvioidaan kirjojen kunto ja skannaustapa. Miten prosessi jatkuu, siitä kertoo keskuksen johtaja Pirjo Karppinen.

    Mystinen lastenkirjakeräilijä. Kansalliskirjaston alakerrassa Helsingissä on esillä hämmästyttävä lastenkirjanäyttely nimeltä "Brummeriana". Näyttely on koottu Markus Brummer-Korvenkontio keräämästä 22 000 lastenkirjan kokoelmasta. Kuka oli tämä keräilijä?

    Viipuri elää! Maria Seppälän dokumentissa Viipuri ei ole suomalaisten museoima kaupunki, vaan paikka joka elää vahvasti nykypäivää. Dokumentissa kuljetaan judotatamilta trendibaariin ja datshalta häähumuun.

  • Kun Suomi täyttää sata, eurooppalaisiin suurkaupunkeihin nousee suomalaistaiteilijoiden teoksia, jotka pohtivat kodin merkitystä. Pariisissa keskelle kaupunkia rakennetaan aittakylä, missä voi myös yöpyä. Kultakuumeen studiossa keskustellaan kodin merkityksistä eri kulttuureissa projektipäällikkö Tytti Siukosen kanssa.

    Taiteen kuvailemisen sietämätön vaikeus. Miltä taide näyttää? Kultakuume osallistui Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkauskoulutukseen. Anu Aaltonen ja kuvailutulkkauskonsultti Heikki Ekola opettavat Helsingin Ateneumissa kuvailutulkkauskoulutusta kulttuurialan toimijoille ja taidelaitosten työntekijöille.

    Kansallismuseon lanseeraama kulttuurikummihanke on saanut tuulta siipien alle. Yritys tai yhteisö voi ryhtyä kulttuurikummiksi tietyille historiallisille esineille, kuten alttarikaapille tai haarniskoille. Kummiksi ryhtyvä saa nimeään esille sekä pääsee verhon taakse perehtymään konservoinnin saloihin.

    Suomen juhlavuoden kunniaksi suuri joukko kotimaisia runouden kärkinimiä antaa nähtäville ennenkuulemattomia runojaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Mari Lukkari.

Klipit

  • Uudenajan elokuvateattereissa on jotain samaa kuin vanhan ajan, mutta ei kuitenkaan. Helsingin Kallioon on perustettu vanha elokuvateatterin tiloihin uusi teatteri Riviera, joka vastaa nykyihmisen vaatimuksiin. Rivieran yksi perustajista, vähän alle nelikymppinen Atte Laurila ehti monta asiaa elokuva-alalla ennen Rivieraa, ennen kuin unelmasta tuli totta.

    Atte Laurilan lisäksi jututetaan teatteripäällikkö Hannele Pellistä Kino Tapiolasta, joka on vuoden 2013 alusta kuulunut arvostettuun Europa Cinemas -verkostoon. Verkoston tavoitteena on tukea eurooppalaista elokuvakulttuuria ja eurooppalaisen elokuvan näkyvyyttä.

    Pohjoismaiden ja Baltian suurimpaan elokuvateatteriketjuun Nordic Cinema Groupiin kuuluvan Finnkinon teattereissa panostetaan karkkiin, pop corniin ja limonadeihin osana elokuvakokemusta. Suunnitteilla on elokuvasalin ja baarin yhdistelmä ikärajoineen. Miksi pelkkä elokuvakokemus ei enää riitä? Haastattelussa on Finnkinon markkinointi- ja myyntijohtaja sekä herkkumyyntiliiketoiminnan vetäjä Kalle Peltola.

    Lopussa puhetta Helsingin vanhimmasta elokuvateatterista, jonka toiminta uhkaa loppua. Vuodesta 1984 Orionissa elokuviaan esittänyt elokuva-arkisto aikoo siirtää toimintansa Helsinkiin nousevaan keskustakirjastoon. Loppuuko 90-vuotiaan elokuvateatterin tarina tähän? Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kavin apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta kohtaavat Orionissa.

  • Tapani Bagge on tuottelias kirjailija, joka kouluttaa dekkaristin uraa suunnittelevia ja on kirjoittanut aiheesta myös perusteellisen oppaan "Se murhaa joka osaa". Muista: dekkareita kirjoitetaan rakkaudesta lajityyppiin. Toimittaja Kai Ristolakin haluaisi alalle.

  • Toimittaja Jenni Pääskysaari ja muusikko Mikko Kuustonen kirjoittivat keskustelukirjan isänä ja tyttärenä olemisesta, vaikka eivät ole sukulaisia. Neljän tyttären isä Otso Kautto kirjoitti muutama vuosi sitten isistä ja tyttäristä näytelmän, jonka paikkana oli auto. Kuva: Martial Trezzini/EPA

  • Eläinten tunteet ovat hyvin samanlaisia kuin ihmisellä. Ainoastaan julmuus on ihmisen ominaisuus. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Tietokirjailijapalkinnolla tänä syksynä palkittu tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo, millaista on olla eläin. Toimittaja on Kai Ristola.

  • Karhu on ollut toimittaja Kimmo Ohtosen mielikuvitusystävä lapsuudesta saakka. Ohtoselle karhun voima on ennenkaikkea henkistä ja taitoa liikkua metsässä kuin aave. Ohtosen kirja "Karhu – voimaeläin" on vuoden 2016 Tieto-Finlandia-ehdokas. Kimmo Ohtosta haastattelee Jakke Holvas.

  • Ylessä esiteltiin toissapäivänä sitä, miten museot joutuvat mukautumaan nykyhetken vaatimuksiin. Opin muun muassa Helsingin kaupunginmuseon johtaja Tiina Merisalolta sen häkellyttävän seikan, että ”Helsingin kaupunginmuseo lähtee siitä, että museo ei ole vain paikka, jonne mennään katsomaan näyttelyitä.” Tai sen, miten Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mukaan ”ihmiset odottavat museolta samaa kuin miltä muulta kohteelta tahansa, missä he viettävät vapaa-aikaansa”.

  • Ilkivaltaa, kiusaamista ja kännejä. Mannerheimin polku kohti kunnian päiviä oli ohdakkeinen. Historioitsija Teemu Keskisarja paneutuu uutuusteoksessaan Mannerheimin nuoruuteen. Renttuileva nuorukainen ryhdistäytyi saatuaan potkut Haminan kadettikoulusta. Sen jälkeen tiellä auttoivat oma tahto, suku ja uskomattoman hyvä onni. Toimittaja on Kai Ristola.

  • Näyttelijät Antti Holma ja Riku Nieminen puhaltavat villin hengen Tatuun ja Patuun kotimaisen kuvakirjaklassikon elokuvaversiossa. Näyttelijät saivat laittaa paljon paukkuja ilmaisuun, mutta korostavat myös elokuvan lukuisten sivuosaroolien merkitystä kokonaisuuden onnistumisessa.

  • Kylmiä terässänkyjä, jättimäisiä raastinrautoja, piikkilankaa ja sisältä kiehuva maapallo. Beirutissa syntyneen ja Britanniassa asuvan palestiinalaisen Mona Hatoumin teokset tuovat mieleen maailman kriisipesäkkeet ja pakolaistilanteen. Kultakuumeen Jakke Holvas vei rauhanvälitystehtävissä toimineen kansanedustajan Pekka Haaviston nykytaiteen museo Kiasmaan.

  • Åbo Akademin johtamisen professori Alf Rehn arvosteli hallituksen koulutusleikkauksia ja nimitti hallitusta "saatanan tunareiksi". Kultakuumeessa Rehn paljastaa tulistumisensa taustat. Ohjelmassa kysytään, onko professoreiden esiintuloilla poliittista vaikutusta. Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Erkka Railo. Toimittajana Kai Ristola.

  • Kansallisteatterin näytelmä 60 kertoo ikääntyvästä naiskoomikosta. Stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Kaisa Pylkkänen näki esityksen ja toteaa, että stand up –koomikko vain paranee vanhetessaan ja laji kohtelee esiintyviä naisia suopeasti.

  • Nyhtökaura on vastuullisen kuluttajan himottu hittituote, mutta miten se muuttaa suhteemme ruokaan? Kultakuumeessa syömisen ja kuluttamisen muuttumista pohtii Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Haastateltavana on myös S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa, jonka mukaan
    suurin osa kasviproteiinituotteiden ostajista on sekasyöjiä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä