Luonto-Suomi.

Tarinailta

  • 1 h 42 min
  • toistaiseksi

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Lähetykset

  • ke 7.9.2016 18.03 • Yle Radio Suomi Rovaniemi

Jaksot

  • Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

  • Palokärjen kauas kuuluva rummutus kaikuu keväisessä metsässä ja hämmästyttää retkeilijöitä. On tullut kevät ja reviirin rajoja ilmoitetaan muille lajikumppaneille ja siinä samalla viesti hyvästä pesäpaikasta kulkee myös naaraalle. Luonto-Suomessa syvennytään tikkojen maailmaan: studioon saapuu lintututkija Pertti Koskimies ja lastuja sinkoilevan lähetyksen toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Miten kevät etenee huhtikuussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Perinteiden mukaisesti samalla kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa juontajana on Juha Blomberg ja maastossa tilannetta seurailevat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

  • Osa 1. Miten kevät etenee huhtikuussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Perinteiden mukaisesti samalla kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa juontajana on Juha Blomberg ja maastossa tilannetta seurailevat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

  • Nykyinen talvi poikkeaa entisestä melkoisesti ainakin eteläisessä Suomessa. Lunta tulee vähemmän ja ilma on lauhempaa kuin ennen ja paksut pilvet leijuvat usein taivaalla. Entä miten keväät ovat muuttuneet sadan vuoden aikana - vai ovatko? Luonto-Suomen teemaillassa asiantuntijoina ovat meteorologit Jarmo Koistinen ja Pauli Jokinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Metsäjänis, kärppä, hirvi, siili, majava, lumikko, kettu, supikoira ja peltomyyrä. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy, piilottelee ja saalistaa useita mielenkiintoisia nisäkkäitä ja keväällä tapahtuu paljon erilaisia asioita. Nisäkkäiden kevätillassa vieraana ovat tohtori Paavo Hellstedt ja tutkija Katja Holmala, toimittajana Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Sanotaan, että suomalaiset ovat metsäkansaa. Milloin metsät ovat Suomeen tulleet? Mikä kaikki on metsää? Miten satavuotiaan Suomen metsät voivat? Asiantuntijoina ohjelmassa ovat metsänhoitaja ja metsäasiantutija Petri Keto-Tokoi ja pitkän linjan metsämies Heikki Lokki. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Maaliskuun alussa pöllöt huhuilevat, mutta millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea löytää vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös vaiti, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta.
    Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Pöllöjen paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Luonto-Suomen pöllöillassa vieraana on tutkija Hannu Pietiäinen, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius sekä Asko Hauta-aho ja studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Markus Turunen.

  • Lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa yli 3600 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Miksi lumi on valkoista ja kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Missä ovat maailman paksuimmat lumihanget? Miten lunta tutkitaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat hydrologi Esko Kuusisto ja geofysiikan professori Matti Leppäranta. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä