Radio Suomi Jyväskylä

Työ ja toisen auttaminen vievät Veikko Hiekkasta eteenpäin

  • 6 min
  • toistaiseksi

Työ ja toisen auttaminen. Karstulalainen Veikko Hiekkanen sai kodin perintönä arvot, joista on riittänyt hänelle leipää läpi elämän. Miehen tie vei synnyinsijoilta myös Pohjanlahden toiselle puolelle, Ruotsiin. Siellä Hiekkanen työskenteli muun muassa kuorma-autotehtaassa. Kymmenen vuoden jälkeen koti-ikävä toi miehen kuitenkin takaisin Karstulaan kotitilalle. Kun viljely ei tuonut leipää enää omaan pöytään, löysi Hiekkanen työtä maatalouslomittajana. Sittemmin ankara ahertaminen vaati kehosta veronsa ja Hiekkanen jäi eläkkeelle. Työtä hän ei silti ole jättänyt. Nykyisin hän tekee "jokamies Jantusen" hommia paikallisessa matakilurityksessä. Hiekkasen repertuaariin kuuluvat niin nurmikonleikkuu, polttopuusavotta kuin näytteleminenkin. Toimittaja Riina Mäentausta tapasi Veikko Hiekkasen Karstulassa Wanhat Wehkeet -matkailuyrityksen pihalla - työn touhussa.

Lähetykset

  • pe 12.8.2016 13.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Litku Klemetti totteli Kuhmossa lapsena nimeä Sanna. Nyt hän asuu Jyväskylässä ja toteuttaa itseään muusikkona. Ensimmäisten levytysten aikoihin Litku moitti vanhempiaan eräjormiksi, jotka eivät odottaneet lapsestaan mitään. Sanna päätti kääntään kuhmolaisuutensa voimakseen ja onnistui. Juuri julkaistu levy Juna Kainuuseen yhdistelee monia puhuttelevasti 70-luvun taiskamaisia saundeja ja 2010-luvun suoraan sanomista. Mikko Maasola haastattelee artistia, josta ehkä kuulemme.

  • Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Maritta Viitamäki viihtyi samoilla näyttämöillä 40 vuotta. Kaupunginteatteriin hän tuli vuonna 1977. Matkan varrella tuli nähtyä toistakymmentä eri teatterinjohtajaa ja joiden aikakaudella työ maistui pahaltakin. Nyt kun edessä on enään pienen näyttämön ensi-ilta näytelmästä Täti ja minä, olo on levollinen. Edessä ovat eläkepäivät Tampereella, synnyinkaupungissa. Mikko Maasola tapasi studiossa legendaarisen näyttelijän.

  • Konneveden syvyyksissä elää ainutlaatuinen made. Tämä selvisi, kun lähetyksessä vieraili pitkän päivätyön kalantutkimuksen parissa tehnyt emeritustutkija Pentti Valkeajärvi. Valkeajärvi tuntee Keski-Suomen järvistä parhaiten Konneveden ja Rautalammin reitin vedet. Neljän vuosikymmenen aikana hän on tutustutunut järven ihmeisiin ja on yhtenä tekijänä mukana viime vuoden lopulla julkaistussa Kalastajan Konnevesi teoksessa. Teokseen on koottu faktoja, tarinoita, runoja ja muistoja Konneveden kalastajilta ja kalaston tutkijoilta. Kahden eri sortin mateen lisäksi teoksesta löytyy tietoa myös Konneveteen pesiytyneestä ja isokokoiseksi kasvaneesta karppikannasta. Pentti Valkeajärveä haastatteli Timo Hytönen.

  • Keski-ikäinen suomalainen mies on maailman herkin otus. Äänekoskelainen Lehon Pekka on ilmiöstä hieno esimerkki. Hän on kuvannut ikänsä erilaisia videotuotantoja ja vuoroin hiljentynyt kitara sylissään omien kappaleidensa tekoon. Välillä viina oli viedä, mutta aihetta kiitollisuuteen oli liikaa ja mies nousi raittiuteen. Ja kaikesta tästä elämästä syntyi viimein myös kokonainen huolella tehty levy Pyysin päivän, sain koko elämän. Mikko Maasola haastattelee.

  • Partiolippukunta Reippaat pojat Jyväskylässä perustettiin tasan sata vuotta sitten eli Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Syynä oli se, että autonomian ajan lopulla kansainvälinen partioliike oli Venäjän hallinnon tarkkailun kohteena ja partioaatetta pystyttiin kannattamaan vain "maan alla". Reippaiden poikien perustamishistoriaan liittyy myös Jyväskylän lyseo. Juhlavuoden kunniaksi lippukunnan nykyinen johtaja Atte Jantunen ja juhlavuoden tiedotuksesta vastaava Eero Raittila vierailivat Timo Hytösen vieraana.

  • Jyväskyläläinen Eeva Toivonen sai kipinän kätilön ammattiin jo kotoa. Oma äiti on kätilö ja myös isän äiti oli. Toivonen muistaa jo pikkutyttönä väritelleensä sikiöiden ja kohtuvauvojen kuvia ja katsoneensa vesisynnytysvideoita. Toivonen on työskennellyt kätilönä Keski-Suomen keskussairaalassa jo kymmenisen vuotta. Ihmisten auttaminen ja luonnon kunnioitus ovat olleet aina hänen sydäntään lähellä.

    Toivonen toteaa, että ihmiskeho on yllättävän viisas, jos sen viestejä osaa ja malttaa kuunnella. Kehon kertoman sijaan nykyään nojataan helposti erilaisiin mittareihin. Toivosen mukaan esimerkiksi synnytyksen käynnistymisessä on suuri merkitys sillä, että äiti on psyykkisesti ja fyysisesti rentoutuneessa tilassa ja hyvin valmistautunut. Myös eläinten synnytyksistä ihmiset voisivat yhä ottaa oppia. Esimerkiksi hevonen hakeutuu rauhalliseen paikkaan synnyttämään ja delfiinin synnytyksessä näkyy erityisen hyvin liikkeen voima ja vaikutus. Eeva Toivonen oli Radio Suomen keskipäivän lähetyksessä vieraana 2. tammikuuta. Heli Kaski haastatteli.

  • Yleisradiossa lähes 45 vuotta työskennellyt Pirkko Tainio on Toivakasta kotoisin ja jyväskyläläistynyt 1970-luvun alussa. Hänen yli kymmenen viimeistä työvuottaan ovat vierähtäneet Yle Jyväskylän toimituksen assistenttina. Tainio on vuosien saatossa toiminut myös tuotannonsuunnittelijana ja kuvaussihteerinä tv:n puolella ja paiskinut töitä hyvin monenlaisissa projekteissa.

    Perjantaina 30. joulukuuta 2016 oli Tainion viimeinen työpäivä. Hän kertoo, että pitkän uran jälkeen edessä on ainakin elämää perheen ja lastenlasten kanssa, laulu- ja käsityöharrastuksia, remontointia sekä matkustelua. 65-vuotias Tainio on sitä mieltä, että ikävuosilla ei lopulta ole paljoakaan merkitystä. Uutta voi aina oppia, jos ei nopeasti, niin sitten vähän hitaammin. Konkari kehottaa tarttumaan myös kulloinkin käsillä olevaan hetkeen, sillä koskaan ei tiedä tuleeko seuraavaa. Pirkko Tainio oli Radio Suomen keskipäivän lähetyksessä vieraana viimeisenä työpäivänään. Heli Kaski haastatteli.

  • Jyväskyläläinen Kauko Tuupainen on ollut kunnallispolitiikan kuvioissa mukana 50 vuotta ja istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossakin yhteisten asioiden äärellä lähes 40 vuotta. Hän toimi myös perussuomalaisten kansanedustaja yhden kauden. Nyt mies on päättänyt jättää politiikan areenat nuoremmille polville. Tuupainen toteaa saavutuksikseen muun muassa lukuisat valtuustoaloitteet, joilla asioita on edistetty. Kauko Tuupainen oli Radio Suomen keskipäivän lähetyksessä vieraana 13.joulukuuta. Titta Puurunen haastatteli.

  • Ajatus suljetusta osastosta saattaa kuulostaa kylmäävältä, mutta Eeva Siikille sillä on lämmin merkitys. Suljettu osasto antoi aikanaan suunnan hänen pitkälle uralleen. Siikki on tehnyt 30 vuotta työtä psykiatrisena sairaanhoitajana. Lähes kaksikymmentä vuotta hän on työskennellyt Hankasalmen Asemalla mielenterveysyhdistys Tuikku ry:n päiväkeskuksessa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa. Työssään Siikki kohtaa ihmisiä ja on päivittäin silmätysten elämän suurten kysymysten kanssa. Vuosikymmenten saatossa Siikki on nähnyt lukuisia selviytymistarinoita, mutta joutunut myös pohtimaan meidän sisällämme lymyävää pahuutta. Eeva Siikki oli Radio Suomen keskipäivän lähetyksessä vieraana 29. joulukuuta. Riina Mäentausta haastatteli.

  • Vuosi 2016 lähestyy loppuaan ja vanhan vuoden kunniaksi laadimme neljä kuulokuvaa Keski-Suomen uutisaiheista. Kyseessä on neljä "etusivun uutista" radion tapaan toteutettuina. Tunnistatko ne? Soita suoraan lähetykseen vielä ennen vuodenvaihdetta ja osoita uutisnenäsi terävys.

  • Hyvällä fiiliksellä pääsee pitkälle. Vuonna 2000 Muuramessa Tuomiston maatilalla kolme kaverusta alkoi järjestää kesäisin vähän normaalia isompia kotibileitä. Nyt seitsemäntoista Naamat-festivaalin jälkeen tapahtuma on vuosittain nopeimmin loppuunmyyty kesätapahtumamme. Kuka on tämä mies, Foto, tapahtuman puikoissa? Mies, joka uskoo hyvään tunnelmaan ja ihmisten vilpittömyyteen. Mikko Maasola haastatteli Jukka Järvistä.

  • Kauppajätti Keskon viestintäjohtajana viime vuodet työskennellyt Merja Haverinen tuli keskisuomalaisille tutuksi Keskon Järvi-Suomen aluejohtajana. Ennen 9 vuotista kaupan alan pestiään hän paiski töitä 10 vuotta median parissa ja 12 vuotta ICT/teletoimialalla. Takana on yli 30 vuotta reissutöitä ja monen kodin arkea.

    Työuralla toimialalta toiselle siirtymiset ovat olleet Haveriselle aina jonkinlaisia elämän käännekohtia ja sellaiseksi hän listaa myös lapsuusvuosina alkaneen lasketteluharrastuksen ja sitä seuranneen työn hiihdonopettajana.

    Tuleva vuodenvaihde tuo Haverisen elämään jälleen uuden saranakohdan, kun nainen luopuu työstään Keskon viestintäjohtajana. Haverinen sanoo saaneensa kotoa sellaiset eväät elämään, että asioita kannattaa tehdä ja kannattaa yrittää. Uusista urapoluista hän ei toistaiseksi juurikaan tiedä. Varmaa kuitenkin on luja tahto toimia ihmisten parissa ja tehdä merkityksellistä työtä.

    Merja Haverinen oli Radio Suomen keskipäivän lähetyksessä vieraana 27.joulukuuta. Heli Kaski haastatteli.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Aku Vallenius aloitti JYPin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Kesä oli kovan työn aikaa, ja nyt tahti kiihtyy, kun liiga on pyörähtänyt käyntiin.

    Katsojia otteluihin on saatu enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vallenius luottaa JYP-yhteisöön ja nimittääkin ottelutapahtumaa leirinuotioksi, jonka ympärillä jokaisen osallistujan tulisi viihtyä.

    Aku Vallenius piipahti Yle Jyväskylän keskipäivän lähetyksessä Jussi Lindroosin vieraana.

  • Joulupukin veljien pukkimarssi hidasti tietoisesti liikennettä Nelostiellä tiistaina puoliltapäivin. Pukinveljet marssivat kiireettömän joulun ja liikenneturvallisuuden puolesta jo kymmenettä kertaa. Punanutut ottivat tällä kertaa kantaa myös hallituksen säästöpolitiikkaan ja ilmastomuutokseen.

    Pukkiveli Jeremias ei ollut moksiskaan, vaikka lunta ei näkynyt missään matkan varrella. Joulumielihän ei ole koskaan säästä kiinni.

  • Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin espoossa asuva kokki, ravintoasiantuntija Satu Malinen hurahti raakaruokaan huomattuaan sen hyvät vaikutukset omassa kropassaan. Mieliala parani ja enrgisyys lisääntyi Sadun alettua syödä kuumentamatonta ruokaa. Titta Puurunen pistäytyi Sadun entisellä kotitilalla Petäjävedellä ja selvitti, mistä raakaruuassa on kyse.

  • Laukaassa valmistettiin 200 kiloa rosvopaistia veteraaneille. Marja Roiha tapasi paistinvalmistusta johtavan Kalevi Rönnqvistin.

  • Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan halki kulkeva Sininen on monien toiveiden tie. Siitä on toivottu myös valtaväylää, joka houkuttelisi kauniiden pohjoisten maisemiensa ansiosta matkaajia. Osin toive onkin toteutunut, mutta tien kunto jättää vielä paljon toivomisen varaa. Virpi Kotilainen vie meidät läpi sinisen tien Suomesta Ruotsin kautta Norjaan ja tapaamaan ihmisiä tien varrelta.

  • Jyväskylän MM-rallin automäärä pieneni edellisistä vuosista talouden ja sääntömuutosten vuoksi. WRC-autojen määrä kuitenkin kasvoi muutamalla. WRC-auton saa tänä vuonna jälleen alleen myös Jarkko Nikara. Hänellä on nyt näytön paikka.

  • Poikkeuksellisen näyttävät haloilmiöt käänsivät katseita taivaalle ympäri Suomen.

  • Vaajakosken Hupelissa ekaluokkalaisten vanhempia ihmetyttää Jyväskylän kaupungin uusi linjaus. Ennen vaarallisesta koulureitistä tulikin turvallinen. Eskarilaisten osalta sama reitti on tulkittu niin vaaralliseksi, että lapsille tarjotaan kyyti. [jkl_hupelin_koulukyytikiista_160812, 00:10:21]

  • Tämän Kylän Tarinat vie meidän nyt Mäki-Mattiin. Kelanauhuri taltioi anekdootteja Mäki-Matin ikiomista kauniista ja rohkeista, erikoisista ihmisistä. Keitä olivat Vanhapoika, Västäräkki ja Rantasen sotaväki? (Kuva: Keski-Suomen museo)

  • 175-vuotiaan Jyväskylän kunniaksi uusitaan torstaiaamuisin Tämän Kylän Tarinoita -sarja. Tänään ensimmäisessä osassa kuulemme Jyväskylän mahtisuvuista. (Kuva: Keski-Suomen museo).

  • Rauni Oksasella on vuosia ollut Lannevedellä veikeitä naapureita. Tänä talvena ilona on ollut peräti kolme leikkisää saukkoa. Raunille rimpautti torstaiaamuna Esko Pulliainen. [jkl_rauni_oksanen_saukot_nettiaudio_010312, 00:04:24]

  • Keramiikkataiteilija Ritva-Sofia Lintu herättää Kalevalan naishahmot eloon. Naisten lisäksi myös Kullervon hahmo on saanut tulkinnan rakukeramiikkana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä