Horisontti

Mikä estäisi väkivaltaista radikalisoitumista?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jossa ihminen hyväksyy väkivallan käytön, kun se perustellaan ideologisesti. Millaisesta ilmiöstä väkivaltaisissa ääriliikkeissä on kyse? Minkälaiset mekanismit synnyttävät ja ruokkivat ääriliikehdintää ja miten voisimme estää maassamme esimerkiksi nuorten radikalisoitumista? Keskustelemassa ovat Kurdistan-tutkija, tietokirjailija Kristiina Koivunen, rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta sekä juristi ja poliitikko (vihr.) Husein Muhammed. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Lähetykset

  • su 9.10.2016 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kuka pääsee taivaaseen, miten sinne päästään ja pääsevätkö kaikki samaan taivaaseen? Taivastoivosta ja toivosta ennen taivasta puhuvat kolmen abrahamistisen uskonnon edustajat, islaminopettaja Suaad Onniselkä, pastori Antti Kylliäinen sekä rabbi Simon Livson. Horisontin toimittavat Hanna Paavilainen ja Ville Talola.

  • Onko eriarvoisuus ongelma ja mitä tuloeroille pitäisi tehdä?

    Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo esitteli kirjassaan 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseen. Toimittaja Samuli Suonpään vieraana professori Hiilamo ja Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen. Ohjelman lopussa soitetaan Hampurissa työskentelevälle suomalaispapille Päivi Vähäkankaalle ja kysytään, miltä eriarvoisuutta vastustaneet G20-mielenosoitukset ja mellakat tuntuivat paikan päältä seurattuna. Ohjelman on toimittanut Samuli Suonpää.

  • Päivi Vähäkangas on Pohjois-Saksan alueen suomalaispappi ja asuu Hampurissa. Miltä tuntui, kun G20-mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi? Toimittaja Samuli Suonpää.

  • Kun nuori kohtaa taloudellisia vaikeuksia, muut vaikeudet tavallisesti seuraavat perässä. Apua on tarjolla, mutta siihen tartutaan usein liian myöhään. Tie takaisin oman elämän hallintaan on usein kivinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Minkälaisista tekijöistä toivo paremmasta rakentuu? Aiheesta keskustelevat johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi, nuorisotyön aluepäällikkö Katri Kairimo sekä Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Kasvatustieteiden tohtori Hanna Lampi keräsi väitöstutkimuksessaan lasten piirtämiä kuvia tulevaisuudesta kolmessa eri maanosassa ja 5 eri maassa.

    Tulevaisuuspiirustukset paljastavat lasten arvoja ja sen, mistä lapset unelmoivat. Toimittaja Hanna Paavilainen kysyi, mkä oli yhteinen nimittäjä suomalaisten, tansanialaisten, intialaisten, ghanalaisten ja isobritannialaisten lasten piirtämissä kuvissa.

  • Suomen suurin vuotuinen hengellinen kesätapahtuma, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suviseurat järjestetään tänä viikonloppuna Porissa. Kun evankelis-luterilainen kirkko on monella rintamalla yhteiskunnassa haastetussa asemassa, miten nämä heijastuvat vl-yhteisöön? Mitä vanhoillislestadiolaiset toivovat kirkolta? Mitä he haluavat sille antaa?

    Suviseuroilta Porista Horisontin toimittavat Ville Talola ja Samuli Suonpää.

  • Juhannus on saanut nimensä Johannes Kastajasta, erikoisesta hahmosta, joka asui erämaassa, pukeutui säkkikankaaseen ja söi heinäsirkkoja. Hän oli aikansa profeetta, joka saarnasi parannusta ja vaati ihmisiä ottamaan kasteen. Millaiseen historialliseen jatkumoon Johannes liittyi? Entä keitä ovat tämän ajan profeetat?

    Vieraana tutkija, dosentti Matti Myllykoski sekä päätoimittaja emeritus, pastori Tapani Ruokanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Viikkolehti Kotimaa kertoi 15.6. ilmestyneessä numerossaan, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kokoavan työn osallistujamäärät ovat olleet liki vapaassa pudotuksessa viimeisen 20 vuoden aikana. Kasteet ja vihkimiset ovat vähentyneet eivätkä jumalanpalvelukset houkuttele. Kirkon erilainen kerhotoiminta on kutistunut ja jopa lippulaivatuote rippikoulu on menettänyt asemiaan.

    Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston asiantuntija Stiven Naatus on kartoittanut toiminnan madonlukuja. Naatusta haastattelee toimittaja Ville Talola.

  • Heinäkuussa moni päättää jälleen vakaasti, että yhteiselämä puolison kanssa saa loppua. Elokuussa pannaan Suomessa vireille eniten avioeroja. Lomakauteen kilpistyvät parisuhteen suuret odotukset ja valitettavan usein vielä suuremmat pettymykset.

    MIkä ehkäisisi lomakriisiä? Odotammeko liikaa parisuhteelta? Vai onko pitkä suhde edes realistinen? Keskustelemassa ovat Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen, psykoterapeutti Emma Hyvärinen sekä perheneuvoja Tero Pulkkinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Moni kiista- ja kipukysymys kirkossa liittyy sukupuolirooleihin. Naispappeus hiersi kirkkoa vuosikymmenet ennen kuin siitä lopulta päätettiin, eikä asia suinkaan jäänyt siihen. Nyt aihe on esillä uuden avioliittolain kautta. Miksi laventunut ymmärrys sukupuolesta on kristilliselle opille kova pähkinä purtavaksi? Aiheesta keskustelevat teologi Soili Haverinen, opiskelija Krista Autio ja tutkija Teemu Ratinen. Toimittajina ovat Ville Talola ja Samuli Suonpää.

  • Kansainvälistä avustustyötä tehdään usein olosuhteissa, jotka eivät täytä pohjoismaisen kansankodin turvallisuusstandardeja. Kehitysyhteistyön ja lähetystyön piirissä työskentelevät sekä heidän läheisensä joutuvat valmistautumaan pahimpaan. Mikä saa monet siitä huolimatta lähtemään vaaranpaikkoihin? Tekevätkö auttajat työtään henkensä kaupalla? Keskustelemassa ovat maajohtaja Marjo Mäenpää Kirkon ulkomaanavusta, päällikkö Claus Lindroos Ulkoministeriöstä sekä poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Luterilaisuuden painopiste siirtyy etelään. Suurimmat kirkot eivät ole Pohjolassa saati Yhdysvalloissa, vaan jossain aivan muulla, esimerkiksi Afrikassa. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous toi yhteen luterilaisia yli 145 kirkosta Namibiaan, Windhoekiin.

    Toimittaja Anna Patronen kävi Namibiassa selvittämässä, millaista on tämän päivän luterilaisuus etelästä käsin katsottuna.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä