Metsäradio.

Talousmetsän pesäkolot vähissä

  • 7 min
  • toistaiseksi

Talousmetsät ovat usein yksipuulajisia ja pesimäkoloja linnuille löytyy vähän. Pöntötys on yksi keino parantaa lintujen pesimämahdollisuuksia myös talousmetsissä. Tähän pyritään myös käynnissä olevassa Miljoona linnunpönttöä projektissa. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen aluepäällikkö Pirkko Siikamäki ja Juha Laaksonen liikkuvat kuusamolaisella mäntyä kasvavassa talousmetsässä. Millainen kolotilanne Petäjäkankaan maisemissa on? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • ke 17.8.2016 20.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Viime viikolla Metsäradiossa kuultiin Jukka Tannerin kottaraisen pöntöistä, ja juttuhan on tietenkin kuultavissa Yle Areenasta. Mutta kun kottaraisen poikaset jättävät pesän, samat pöntöt valtaa tervapääsky. Se onkin varsin merkillinen lintu, sillä se on talvehtinut Afrikan yllä ilmatilassa, ja koskettaa syksyn jälkeen ensi kertaa maata pönttöön tullessaan. Se elää myös pitkään, mutta saa kerralla vain pari poikasta. Annetaan Jukka Tannerin jatkaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tänään Metsäradiossa nostetaan esille aaltopahvi. Se on vanha keksintö, jota on hyödynnetty menestyksellisesti vähintään sata vuotta ja voittokulku tuntuu vain jatkuvan. Nyt pahviin pakataan paljon sellaistakin, jota ennen ei niihin voitu kuvitellakaan. Ajatellaanpa vaikkapa auton moottoria. Sekin on mahdollista pakata pahvilaatikkoon, kunhan boxi vain on tarpeeksi jämäkkää tekoa. Metsäradiossa esiteltiin jokin aika sitten Uusi puu-kilpailua ja sen tuloksia. Kilpailun tarkoituksena oli tuoda esille sellaisia puupohjaisia keksintöjä, joiden aikaansaamisessa on tarvittu erikoista kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä.
    Kilpailussa palkittiin kunniamaininnoin myös joitakin päteviä keksintöjä, kuten esimerkiksi pahvilaatikko, jota voidaan käyttää vaikkapa kalojen tai muiden kosteiden materiaalien kuljetuksessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tutustui yhteen kunniamaininnan saaneeseen uutuustuotteeseen Nummelassa.
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kemijärven uusi raakapuuterminaali on osoittanut toimivuutensa. Syksyllä avattu terminaali on Suomen nykyaikaisin. Isompi terminaali tarvittiin, koska Kemijärven tehtaan lopettaminen kaksinkertaisti kuitupuun välivarastoinnin Itä-Lapissa. Kemijärveltä lähtee vuorokaudessa kaksi kuitupuulla kuormattua junaletkaa Kemiin, terminaalissa liikennöivät sähköveturit. Jorma Korhonen tutustui uuteen terminaaliin. Kuva: Esko Puikko / Yle

  • Kottaraisen pesimäpuuhat alkavat olla hyvässä vauhdissa. Linturengastaja Jukka Tannerilla on hurja määrä kottaraispönttöä seurattavanaan. Niillä rengastetaan sekä poikasia että pyydystetään emolintuja. Tämän ansiosta tiedetään yhä enemmän siitä, saapuvatko viimevuotiset vieraat pesimään samoihin pönttöihin myös tänä vuonna. Ja missä ne viettivät talvensa. Kevään säät määräävät, kuinka paljon lintuja kuoriutuu suuresta pönttöjen määrästä. Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradiossa lähdettiin keväiseen peikkometsään. Vihdin ja Espoon rajalla Nuuksiossa, vanhat kuuset kurkottavat kohti sinistä taivasta ja sammaleiseen maapohjaan laskeutuu vain niukasti valoa. Luontoillan isäntä Pirkka-Pekka Petelius viihtyy Nuuksion metsissä ja tämä upea maisema soi nyt historiaa ja huhtikuun lintuja. Peikkometsän vihreällä sammalmatolla Pirkka-Pekan kanssa kulki toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsä tuntuu olevan yhä useammalle tärkeä virkistyksen lähde. Kaikki eivät osaa enää mennä metsään omin avuin ja haluavat oppaaksi ja retken järjestäjäksi asiantuntijan oli kyse sitten vaikkapa sieniretkestä tai läskipyöräseikkailusta, turistien metsäkestitsemisestä puhumattakaan. Metsään ei voi noin vain viedä ansaintamielessä asiakkaita, eikä kaikki toiminta siellä ole mahdollista jokamiehen oikeuksiin perustuen. Hyvänä esimerkkinä tästä on tulenteko, joka vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistaja saattaa olla suorastaan hyvillään siitä, että yrittäjä haluaa maksaa vuokraa hänelle mahdollisuudesta saada tuoda asiakkaansa juuri tähän tiettyyn metsään vaikkapa korvasieniä etsimään. Nyt Tapio on julkaisuut sivuillaan oppaan, jossa kerrotaan, miten metsänomistaja saattaa saada lisätuloja luontoretkistä ja muista metsätuotteiksi nimetyistä toiminnoista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen tuoreen oppaan laatijan Saara Lilja- Rothstenin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Ranuan eläinpuisto perustettiin vuonna 1983. Intendentti Mari Heikkilän mukaan metsäisen puiston tarkoituksena on esitellä niin kotimaista kuin laajemminkin pohjoisten, jopa arktisten alueitten eläimiä, nisäkkäitä ja lintuja. Kaikkialla, myös eläinaitausten vierillä, on taattu vieraitten esteetön liikkuminen. Yksi eläinpuistojen tehtävistä on myös uhanalaisten lajien elinvoimaisuuden ja perimän monimuotoisuuden turvaaminen. Meille vieraista uhanalaisista lajeista Ranualla ovat mukana jääkarhu, myskihärkä ja aasialainen kettua muistuttava koiraeläin dohle. Näkyvin hanke on kuitenkin vuosia kestävä Suomen taantuneen metsäpeurakannan lisääminen ja siirtoistutukset. Eläinpuisto tunnetaan laajalti. Vuotuinen kävijämäärä on ylittänyt jo sadantuhannen rajan eivätkä vieraat ole ainoastaan kotimaan matkailijoita. Varsinkin aasialaiset ovat viime vuosina löytäneet tiensä Ranualle. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Koristeltuja munia on annettu lahjana pääsiäisenä uuden elämän symbolina. Suurin osa linnunmunista ei ole valkoisia vaan niistä löytyy upeita värisävyjä ja erilaisia kuvioita kuten viivoja ja pilkkuja. Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä museossa säilytetään ainutlaatuista munakokoelmaa, Toimittaja Hannamari Vallila pääsi ihastelemaan harvoin näytillä olevaa kokoelmaa. Nyt ei tarvitse kurkistella linnunpönttöihin, korvat hörölle niin paljastuu miltä kolopesijöiden munat oikein näyttävät. Näin museomestari Emma-Sofia Hyytiäinen. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Metsäradio vieraili huhtikuun alussa Vantaan Martinlaakson voimalaitoksen vierellä energiapuukasojen äärellä. Puheena oli Vantaan kaupungin metsien raivaustyöt ja energiapuukauppa, lähinnä myynti. Tuossa yhteydessä luvattiin palata asiaan tämän päivän Metsäradiossa ostajan näkökulmasta. Ja se mitä Metsäradiossa luvataan, se myös pidetään. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti katsomaan nuoren metsän kunnostusta Kirkkonummelle, jossa energiapuuta on paikalliselta metsänomistajalta ostanut Biowatti. Melkoinen leimikko sieltä löytyikin. Haastateltavana oli Arto Savolainen, L T Biowatin metsäpalveluasiantuntija. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä