Kirjakerho

Kodittomuus, pakolaisuus ja identiteetti puhuttelevat saksalaisia nykykirjailijoita

  • 36 min
  • toistaiseksi

Suomeksi on viimeisen neljän vuoden aikana julkaistu lähes 600 saksankielistä teosta, mutta laadukasta kaunokirjallisuutta voitaisiin julkaista enemmän, arvioi Goethe-Instituutin projektikoordinaattori Alexandra Stang.

Kirjakerhossa ollaan saksalaisen nykykirjallisuuden parissa. Ohjelmassa tutustutaan Jenny Erpenbeckin, Mirna Funkin ja Stefan Mosterin uusimpiin romaaneihin. Saksalaiskirjailijat käsittelevät teoksissaan identiteettikysymyksiä ja pakolaisuusteemaa.

Jenny Erpenbeck, Mirna Funk ja Stefan Moster olivat vastikään pidettyjen Turun kirjamessujen kirjailijavierailijoita. Lokakuun alussa olleiden Turun kirjamessujen teemamaana oli Saksa.

Kirjakerhon toimittajana on Maarit Lukkarinen.

Lähetykset

  • ti 11.10.2016 17.20 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Elena Ferranten Loistava ystäväni on ollut suuri kansainvälinen menestys. Kirjan voi lukea napolilaistarinana, ystävyyden kuvauksena, jännityskertomuksena, selviytymistarinana tai elämäkerrallisena tarinana. Kirjan salaperäisyyttä lisää kirjailijan salanimi - kukaan ei tiedä kuka Elena Ferrante oikeasti on. Eeva Luotosen vieraana elämäkertakirjallisuuden tutkija ja opettaja Päivi Kosonen. Näytteet lukee Heljä Heikkinen. Kirjan on suomentanut Helinä Kangas. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

  • Kokeellisesta runoudestaan tunnettu Harry Salmenniemi on julkaissut novelleja. Miten ja miksi hän kirjoitti ne? Salmenniemeä jututtaa Jani Tanskanen.

    Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

  • Onko kirjailijan alter egolla mahdollisuus omiin valintoihin vai ainoastaan kirjalijan tahto? Kirjailija Joel Haahtelan uudessa romaanissa Mistä maailmat alkavat nuori kuvataitelijanalku etsii tietään taiteen tekemisen ja elämän eteen tuomien naisten luo. Toimittajana Jukka Kuosmanen.
    Lukijana Anu Heikkinen.

    KUVA Börje Sandbergin kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.
    https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK6869_7.13

  • Suomessa kirjoitettiin aforismeja jo 1700-luvulla. 2000-luvulla meno yltyy ja monipuolistuu. Aforismin vaiheista kertovat Suomen aforismiyhdistyksen Marko Laihinen ja Toni Heikkinen. Toimittajana Jani Tanskanen.
    Kuva: Seppo Sarkkinen

  • Kevättalven 1925 William Faulkner odotteli laivaa New Orleansissa ja samalla hän testaili taitojaan, muunteli ja muokkasi kertomuksiaan, julkaisi niitä ja tienasi matkarahoja Eurooppaan. Näissä nuoren kynäilijän pikaisissa jutuissa näkyy jo paljon nobelkirjailijan vimmaa, tulevia mestariteoksia. Käsittelyssä on William Faulknerin teos New Orleansin tarinoita. Sen on suomentanut Kristiina Drews. Eeva Luotosen vieraana ohjaaja ja käsikirjoittaja Jan Forsström.Lukijana Ville Tiihonen.

    KUVA: Carl van Vechten

  • Tänä keväänä kaikille Suomen peruskoulun 9.-luokkalaisille jaetaan palkitun nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien esseeteos ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä"

    Sukupuoli, naisen asema ja identiteetti ovat kiinnostaneet Adichiea aikaisemminkin. Vuonna 2013 suomeksi käännetyssä teoksessa Kotiinpalaajat Adichie kuvaa nuorta nigerialaista naista, joka muuttaa opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Rotu, identiteetti, luokka nousevat keskeisiksi teemoiksi teoksessa. Mutta kirjaa voi lukea myös rakkaustarinana, kehityskertomuksena ja sosiologisen tutkielmana. Kirjakerhossa Kotiinpalaajat -teoksesta ovat keskustelemassa suomentaja Hanna Tarkka ja kirjallisuudentutkija Minna Niemi. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelman on toimittanut Eeva Luotonen.

    KUVA: Beowulf Sheehan/PEN American Center / Otava

  • Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen.
    KUVA: YLE

  • Wang Wei on Kiinan suosituimpia runoilijoita kautta aikojen. 700-luvulla elänyt Wang Wei teki loistavan uran virkamiehenä, muusikkona, maisemamaalarina ja runoilijana. Hänen maalauksistaan on sanottu että ne olivat kuin runoja, ja runoistaan sanotaan että ne ovat kuin maalauksia. Wang Wein valitut runot ilmestyivät suomeksi marraskuussa.
    Kirjakerhossa on vieraana suomentaja, sinologi Pertti Seppälä, lukijana Ville Tiihonen ja toimittajana Eeva Luotonen.
    Kuva: Wang Wein maisemateos (Wikimedia commons)

  • Maailman kirjat ovat sekaisin, kun kirjailijat käyttävät kirjoissaan useampaa kuin yhtä kieltä. Esimerkiksi Laura Lindstedtin Oneiron ei ole vain suomea vaan myös englantia, saksaa ja hepreaakin. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta ilmiöstä, sanoo kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrand. Kotimaista kirjallisuutta on aina kirjoitettu useilla kielillä. Kirjakerhossa puhutaan siitä, mistä koulussa ei kerrottu. Aleksis Kivikö kirjoitti ruotsiksi, Hella Wuolijoki viroksi ja Kersti Bergroth saksaksi? Toimittajana on Jani Tanskanen.

  • Lontoolainen kirjailija Sadie Jones työskenteli pitkään tv-käsikirjoittajana, kunnes nelikymppisenä julkaisi esikoisromaaninsa Kotiinpaluu (2008). Romaani sai hyvän vastaanoton ja keräsi palkintoehdokkuuksia ja palkintoja. Jones on julkaissut nyt neljä romaania, joista kaksi on ilmestynyt suomennettuina: Kotiinpaluu ja Ehkä rakkaus olit totta. Molemmat teokset on suomentanut Marianna Kurtto.
    Kirjakerhossa puhutaan Jonesin suomennetuista romaaneista ja keskustelijoina ovat professori Liisa Tiittula sekä FM Piritta Maavuori. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Näytteet lukee Sari Siekkinen.
    Kuva: Sadie Jones kuvaaja Charlie Hopkinson / Otava

  • Onko Josif Stalin ollut merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa? Oliko Neuvostoliiton diktaattorilla Suomeen jokin erityissuhde? Poliittisen historian professori Kimmo Rentolan Stalin ja Suomen kohtalo -kirjasta keskustelevat historioitsija Veijo Åberg ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

  • Kaunokirjallinen matka, jossa toimittajalla on kädessään uusi kotimainen romaani ja vuoden 1937 kartta suomalaisesta kaupungista, jonka katukyltit ovat nykyään venäjäksi. Kirjalija Anna Kortelainen vie Kirjakerhon kuulijat aikamatkalle Siemen-romaaninsa tapahtumapaikoille vanhaan ja uuteen Viipuriin.

    Kuva: YLE

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä