Kalle Haatanen

Tilojen ja paikkojen filosofia

  • 53 min
  • toistaiseksi

”Paikka on sinussa aivan yhtä paljon kuin sinä olet paikassa”. Näin sanoo kirjailija  Jukka Laajarinne

Laajarinne on pohtinut tilojen ja paikkojen filosofisia rajoja ja ulottuvuuksia.  Häntä kiinnostaa muun muassa tilan ja vallan suhde. Usein tilaan liittyvä valta on selvästi olemassa mutta vaikeasti määriteltävissä. Esimerkiksi kahvilassa istuskelija tietää, että hänen tulisi ostaa jotakin mutta hän ei voi tarkasti tietää, kuinka kauan on sopivaa istua yhden kahvikupillisen kanssa. Julkisisssa tiloissa valta on aina läsnä. Kauppakeskukset pyrkivät huokuttelemaan hyviä asiakkaita ja häätämään pois pultsareita ja nuoria.  Turvakamerat viestivät aina sitä, että jos olet epätoivottu vierailija, sinut voidaan poistaa.

Lähetykset

  • la 15.10.2016 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • 1990-luku oli monella tavalla suuren edistyksen aikaa, sanoo kirjailija Jarkko Tontti. Berliinin muurin murtumista ja sosialismin romahdusta seurasi toivorikas vapauden aika.

    -Silloin ei kukaan olisi uskonut nykyistä kehitystä, että suuri maa eroaa EU:sta ja äärioikeisto- ja vasemmisto nousee eri puolilla Eurooppaa.

    Tontin mielestä 1960-luku ja ja 1990-luku muistuttavat toisiaan. Molempia vuosikymmeniä leimaa voimakas talouskasvu, liberalisoitumien ja optimismi. Ja molempia seurasi synkkä jakso. 1970-luku toi talouslaman, terrorismin ja suurvaltasuhteiden kärjistymisen.

    Tontin mukaan yhteiskunnallinen kehitys on kuitenkin aina aaltoliikettä. Vapauden ja avoimuuden aikoja seuraa yleensä aina ihmisen nujertamisen ja ahdasmielisyyden aika. Näin kävi esimerkiksi Ranskan vallankumouksen jälkeen.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Renessanssi ei alkanut yhtäkkiä 1400-luvulla, sanoo tietokirjailija Pekka Matilainen.

    Jo pimeäksi väitetyn keskiajan aikana esiintyi eräänlaisia pienrenessansseja, tieteen ja taiteen elpymisiä. Kirkon rooli niiden tukahduttamisessa oli suuri.

    Firenze 1400-luvulla oli kuitenkin tiivis ja kokeileva yhteisö, jonka kulttuurin merkitystä länsimaille ei voi vähätellä. Ajanjakson nimeäminen "uudelleensyntymiseksi" on tietenkin mahtipontista, mutta renessanssin kautta voimme edelleen käydä dialogia antiikin kanssa.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Brändääminen alkoi Suomessa jo 1600-luvulla kun ensimmäiset ruukit perustettiin, kertoo markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen. Tällainen varhainen brändi on esimerkiksi Fiskars.

    Teollistumisen alkuaikoina tuotemerkiksi otettiin usein valmistuspaikkakunnan nimi. Mutta aikojen saatossa yritysten ja tuoteperheiden nimivalinnoissa on käytetty hyvin monenlaisia periaatteita.

    1800-luvun lopulla yrityksiä ja tuotteita alettiin nimetä uusilla positiivisia tunteita he4rättävillä nimillä. Tästä uudesta ajasta kertovat vakuutusyhtiöiden nimet, joissa käytettiin Kalevalasta otettua nimistöä kuten Sampo, pohjola ja Ilmarinen.

    1900-luvun lopulla yleistyi käytäntö, jossa vanhat yritykset vaihtoivat nimensä uusiin nimiin jotka eivät viitanneet mihinkään eikä merkinneet mitään. Tässä oli ajatuksena usein se, että uudistunut tai toimenkuvaansa muuttanut yritys ei halunnut olla missään tekemisissä yhtiön vanhan maineen tai mielikuvan kanssa. Pyrittiin siihen, että asiakkaat suhtautuisivat siihen kuten aivan uuteen tulokkaaseen.

    Sittemmin saatettiin mennä jopa niin pitkälle että yritykselle keksittiin sekä fiktiivien nimi että myös fiktiivinen historia. Tällaisesta brändäyksestä on esimerkkinä mm. Ivana Helsinki, jonka taustatarina on puhdas sepitelmä.

    Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Vieraana talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu.

  • Rosa Luxemburg oli puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen, joka surmattiin vuonna 1919 epäonnistuneen kapinayrityksen jälkeen.
    Luxemburg oli 1970-luvun vasemmistonuorten suuri sankari mutta hänen poliittinen ajattelunsa ei ole kovinkaan hyvin tunnettua.
    Rosa Luxemburg ennakoi kysyntävetoista talousteoriaa jo kauan ennen Keynesiä, sanoo yhteiskuntapolitiikan dosentti Teppo Eskelinen. Luxemburg näki että Euroopan sosialistit näkivät teollisuuskapitalismin liian ahtaasti
    Luxemburg kritisoi jopa itse Marxia , joka Luxemburgin mielestä käsitti Euroopan talouden liian suljettuna järjestelmänä.
    Luxemburg oivalsi, että myös siirtomaat olivat olennainen osa Euroopan talousjärjestelmää. Luxemburg näki, että siirtomaat olivat tulossa merkittäväksi kysynnän kohteeksi eurooppalaisille tuotteille.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä