Laajakulma

Ihminen osaa myös ratkaista saasteongelmia

  • 45 min
  • toistaiseksi

Rikkidioksidin synnyttämät happosateet aiheuttivat 1970- ja 80-luvuilla Euroopassa metsävaurioita ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi on hapan kaasu, joka on haitallista sekä ihmisten terveydelle että ekosysteemeille.

- Muistan hyvin, että silloin elettiin jonkinlaisessa maailmanlopun tunnelmissa. Havupuutkin oli ruskeita ja kohta kuolee luonto, pienet järvet happani. Musta tämä on hyvä esimerkki siitä, että jotain pystytään tekemään, sanoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Nykyisin Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vain noin kymmenesosa vuoden 1980 tasosta. Happosateet on Suomessa voitettu ympäristöongelma.

- Suomessakin rikkipäästöjen vähentämisen onnistuminen oli seurausta siitä, että teollisuudessa tajuttiin, että jos tätä asiaa ei ratkaista niin, tästä voi olla bisnekselle haittaa. Tämmöinen Herääminen pitää Kiinassa ja muissakin teollisuusmaissa tapahtua, sanoo Ilmatieteenlaitoksen tutkija Pia Anttila.

Tähän mennessä vaikuttavia muutoksia ympäristön kannalta on saatu kansainvälisten sopimusten kautta. Aikoinaan muun muassa, Kioton pöytäkirja vuonna 1997, Montrealin pöytäkirja vuonna 1987, jolla rajoitettiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä.

Maailman johtajat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 rajoittamaan ilmastonmuutoksen selvästi alle kahteen asteeseen. Maiden nykyiset sitoumukset eivät kuitenkaan vielä riitä leikkaamaan päästöjä riittävästi.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta oli tarkempaa ja asiantuntevampaa ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta vuonna 2009.

- Meillä oli paljon enemmän ympäristöjournalismia ja enemmän ympäristöasioihin erikoistuneita toimittajia. Ja siitä on keskusteltu, että mihin erikoistoimittajat hävisi. Siinä on varmaan median murrosta, vähemmän resursseja ja ylipäänsä vähemmän erikoistoimittajia. Ja kyllääntymistä siihen aiheeseen, jotain psykologista torjuntaa. Ja merkillinen keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos ja siitä kirjoittelu mielipideasia vai tarvittaisiinko siinä faktatietoa, sanoo Elina Grundström

Laajakulmassa keskustellaan kuuntelijan lähettämästä aiheesta: ilmansaasteista ja ilmastonmuutoksesta.

Vieraana ovat Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström, Etelä-Suomen Sanomien ex-päätoimittaja Heikki Hakala ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Toimittaja Satu Kivelä.

Lähetykset

  • to 15.9.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • - Informaatioteknologinen vallankumous tuottaa uudenlaisia haavoittuvuuksia, sanoo Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

    Millaista uhkaa varten Suomen on varauduttava puolustautumaan? Millaisia taitoja armeijaan astuville alokkaille opetetaan?

    Laajakulman suorassa lähetyksessä keskustellaan tänään Suomen puolustuksesta, Natosta ja kaikkia maita koskevista globaaleista uhista. Vieraana ovat journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Tänään Laajakulmassa kuullaan etukäteen nauhoitettu lähetys. Aiheena on maailmaa muuttaneet uutistapahtumat

    Laajakulman vieraat journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Heikki Hakala ovat tuoneet jokainen mukanaan koko maailmaa koskettaneen uutistapahtuman, johon heillä itsellään on myös henkilökohtainen side.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Millaista on ihmisarvoinen vanhuus ja hoiva? Onko hyvä hoito rahasta kiinni?

    Laajakulmassa keskustellaan vanhustenhoidosta Suomessa.

    Geriatrian professori Jaakko Valvanteen mukaan hoitajamitoituksen alentaminen on negatiivinen singnaali vanhustenhoitoalalle.

    Suomen lähi- ja perushoitajaliito SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan vanhukset ovat yhä monisairaampia.

    Laajakulmassa vieraana ovat journalisti Reetta Meriläinen, Tampereen yliopiston virailijaprofessori Hanna Nikkanen ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Rasismia on kaikkialla maailmassa. Oulun yliopiston professori Vesa Puurosen mukaan Suomessa rasismin muodoissa on tapahtunut selkeä muutos vuosikymmenten aikana.

    - Rasismi on jollakin tavalla arkipäiväistynyt poliittisen puheen tasolla ja siihen puuttuminen on ollut johtavien poliitikoiden ja muidenkin osalta puutteellista, sanoo professori Vesa Puuronen.

    Suomessa on näkyvä ja kuuluva epäluulo ulkomailta tulleita kohtaan lisääntynyt 1990-luvulta lähtien, jolloin Suomeen tuli paljon maahanmuuttajia.

    - Yhä edelleen väitetään, että meillä on vain sivistynyttä maahanmuuttokriittisyyttä, tosiasiassa meillä ollut useita vuosia arkipäivän rasismi, joka koskettaa perheitä ja lapsia, sanoo journalisti Elina Grundström.

    Rasismia ja poliittista väkivaltaa yhdistää syyllisen etsiminen.

    - Usein poliittisen väkivallanmuoto on sellaista, että löydetään omaan hätään oli se sitten fyysistä tai henkistä traumaa joku ulkopuolinen taho, jota ruvetaan syyttämään, sanoo Helsingin yliopiston professori Seppo Hentilä.

    Laajakulman juontaa Satu Kivelä. Vieraina ovat viestintäasiantuntija Heikki Hakala, journalistit Tapani Ruokanen ja Elina Grundström.

  • Euroopassa tuntuu olevan loputon talouskriisi, vaikka Euroopassa on enemmän varallisuutta kuin missään muualla maailmassa. Kaikki talousteoriat ja järjestelmät perustuvat jatkuvalle kasvulle. Miksi talouspuhe niin usein peittoaa muut argumentit? Ohjaako “näkymätön käsi” hyvää kaikille?

    - Rakenteellinen virhe oli ajatella, että kasvu ei koskaan lopu, sanoo viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    - Politiikka kaiken aikaa ohjaa keskustelua siitä, mistä leikkaaminen on mahdollista, sanoo Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Hanna Nikkanen.

    - Onko voitot saatava kvartaalissa vai riittääkö, että 25 vuoden kuluttua meillä on hyvä olla, sanoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Talousaiheen Laajakulmaan ehdotti kuuntelija Tiina. Hänen mukaansa talouspuhe on yksipuolista.
    Vieraana ovat Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Hanna Nikkanen, Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola ja viestintäasiantuntija Heikki Hakala

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Suomalaisista peräti 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkien kehysalueilla.
    1960-luvulla kaupunkiväestö kasvoi lähes 650 000 ihmisellä. Tuon vuosikymmenen lopussa kaupunkilaisväestö ylitti ensimmäisen kerran maaseutuväestön määrän. Maalta muutettiin kaupunkiin työn ja opiskeluiden perässä.

    - Kaupungeissa on sitä mitä ihminen elääkseen eli työtä, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Nykyään Suomessa uusista asunnoista lähes 90 % rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan Teknologian tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain jopa 30 000.

    - Tänä päivänä voit tehdä jopa työtä satojen kilometrien päästä siitä, missä toiminta tapahtuu. Kaupunki ja maaseutu ei ole niin helposti erotettavissa toisistaan kuin aiemmin, sanoo journalisti Tapani Ruokanen

    - Periferia nyt ei merkitse samaa kuin mitä se merkitsi joskus aikaisemmin. On laajakaistat, netit ja somet, sanoo journalisti Kari Mänty.

    Kaupungin ja maaseudun sitoo yhteen ilmastonmuutos. Maailmassa eletään ylikulutuksen aikaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston johtava asiantuntija Nani Pajunen.

    - Väestömäärät maailmassa kasvaa, ruokaa tarvitaan enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä viljelyalueet muuttuvat: monella alueella ei voi enää tuottaa ruokaa, sanoo Nani Pajunen.

    Laajakulmassa vieraina journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Suomessa oli elokuun lopussa oli yli 340 000 työtöntä työnhakijaa. Siis enemmän kuin esimerkiksi Espoossa on asukkaita. Parhaiten työttömyyteen ovat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tepsineet vuorotteluvapaat, opiskelu työttömyysetuudella sekä valtion töihin pääseminen.

    - Tärkein vaihtoehto on koulutus: tehdä uusi tutkinto tai kouluttautua uudelle alalle. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta lisäkouluttautuminen on hyvä investointi, sanoo sosiologian professori Jani Erola

    - Nyt pitäisi kiinnittää huomiota siirtymismahdollisuuksiin, tuetaan ihmisten kouluttautumista ja sijoittumista uudelleen, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Jos ihminen on jäänyt työttömäksi, eikä saa uutta työtä ammatillaan, hänen on mahdollista opiskella uusi ammatti työttömyysetuudella. Kaksi kolmasosaa koulutusta saaneista ei ole enää työttömänä lisäopintojen jälkeen.

    - Meillä on työmarkkinat, joissa työpaikan omaavat ihmiset vaihtaa työpaikkaa. Jos putoat työelämästä pois työttömäksi tai kuten minä olen yrittänyt olla yrittäjänä, ja opetellut sitä kautta. Uudelleen työelämään pääseminen tulee yllättävän vaikeaksi. Se on edelleen stigma, sanoo viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    - Iso kysymys on, että mihin meillä syntyy tällä hetkellä ja tulevaisuudessa uudet työpaikat, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Tapani Ruokanen sekä viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    Toimittajana on Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa tarkastellaan tänään miten sukupuoli tai sukupuolettomuus määrittää ihmisen elämää Suomessa?

    Tutkijatohtori Anna Elomäki. Elomäen mukaan hoivan ja hoivan kustannusten jakaminen on tällä hetkellä merkittävin asia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

    - Suomessa sote-alalla työskentelee 400 000 henkilöä, joista 90% on naisia. Joka kolmas suomalainen työssäkäyvä nainen on sote-alalla töissä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anna Elomäki.

    Miessakit ry toiminnanjohtajan Tomi Timperin mukaan miehet saavat olla tämän päivän Suomessa sellaisia kuin haluavat olla. On monta tapaa olla mies. Mutta miksi Timperi on huolissaan pojista?

    Jokainen meistä kokee sukupuolensa eri tavalla. Ihminen voi kokea olevansa sukupuoleton. Joskus ihminen saattaa myös haluta korjata sukupuoltaan, koska tuntee elävänsä väärän sukupuolen mukaisessa kehossa.

    SETA ry:n Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan mukaan suhtautuminen intersukupuolisuuteen 1700-luvulla kulttuuri oli nykyaikaa ymmärtäväisempi.

    Millainen on median rooli siinä millaista kuvaa ihmisistä luodaan? Miehistä, naisista ja myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvista?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Tapani Ruokanen ja Hanna Nikkanen ja Kirkko- ja kaupunki lehden päätoimittaja Seppo Simola.

  • Suomi antaa nykyään apua, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten oli toisin. Esimerkiksi Unicefilta Suomi sai apua vielä 1950 luvulla. Suomeen tuotiin maitopulveria, rasvaa ja säilykkeitä. Lisäksi apuna jaettiin kenkiä ja vaatteita.

    - Mulle on kerrottu, että minut on kääritty Unicefin vaippoihin 65 vuotta sitten, kertoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Kun Suomi pääsi jaloilleen oli aika auttaa muita. Helsingin Yliopiston tohtorikoulutettavan Minna Mayerin mukaan Suomen kehitysyhteistyö oli vielä 1960-1970-luvulla kokeilevaa ja satunnaista. Nykyään tuetaan erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yrittäjyyttä.

    - Ajan myötä kehitysmaiden oman tarpeet, kiinnostuksen kohteet, prioriteetit muuttuvat, sanoo Ulkoministeriön Kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala.

    Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen varojen käyttöä valvotaan. Joissakin maissa korruptio on edelleen kehityksen esteenä. Ruohonjuuritasolla toimivien järjestöjen apu on ihmiseltä ihmiselle toimintaa.

    - Kun menet afrikkalaiseen kylään ja näet mitä 30 eurolla saadaan aikaan. Eikö sillä ole merkitystä miten yksi ihminen, yksi perhe ja yksi kylä tulee autetuksi, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola kertoo Pysätyskuvastaan, joka sijoittuu Haitiin.

    - Tässä konkretisoituu se mitä kehitysapu parhaimmillaan on. Maa oli kovasti kärsinyt, mutta meidän avulla ihmiset itse alkoivat uudelleen rakentamaan infrastruktuuria, kertoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Suomessa altistuu noin 750 000 ihmistä päivittäin kosteusvaurioille esimerkiksi kodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja töissä.

    - Miksi tätä samaa ongelmaa vuosikymmenestä toiseen kestetään ja siedetään. Miksi ongelmalle ei tehdä jotain, sanoo Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen.

    Työterveyslaitos on arvioinut, että kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen kustannukset ovat Suomessa jo arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa.

    Rakennusteollisuus ry:n johtaja Jukka Pekkanen myöntää, että parannettavaa rakentamisen laadussa on. Pekkanen painottaa suunnittelun tärkeyttä rakennushankkeen onnistumisen kannalta.

    - Kun elementtitaloja rakennettiin 1960 ja 1970 -luvuilla ajateltiin, ettei rakennuksen tarvitse kestää kuin kolmekymmentä vuotta. Mitä kehittyneempi tekniikkaa, materiaalit, niin sitä enemmän sutta tulee, sanoo Suomen Kuvalehden ex-päätoimittaja Tapani Ruokanen.

    Arkkitehti Panu Kaila puolestaan haluaisi, että otettaisiin oppia rakentamiseen historiasta nykypäivään.
    Mitä silloin tehtiin toisin?

    Laajakulmassa vieraana Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Suomen koulutusjärjestelmän timantti on ollut peruskoulu. Peruskoulu-uudistus mahdollisti yhdeksänvuotisen yhteisen koulutuksen kaikille, myös vähävaraisille ja syrjäseuduilla asuville.

    Peruskoulua ei voi kuitenkaan enää sanoa tasa-arvoiseksi. Eroja löytyy alueellisesti, maakunnallisesti, tuntimäärissä, ainevalikoiman ja luokkakokojen suhteen.

    - Suomessa on nyt nyt 1-6 luokkalaisten osalta maailman pienin opetustuntimäärä, jos verrataan OECD-maihin. Tutkimusten mukaan Suomen osaamistaso jää OECD-maiden jälkeen, sanoo OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

    Laajakulmassa ovat vieraina viestintäasiantuntija Heikki Hakala, Suomen Kuvalehden ex-päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Rikkidioksidin synnyttämät happosateet aiheuttivat 1970- ja 80-luvuilla Euroopassa metsävaurioita ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi on hapan kaasu, joka on haitallista sekä ihmisten terveydelle että ekosysteemeille.

    - Muistan hyvin, että silloin elettiin jonkinlaisessa maailmanlopun tunnelmissa. Havupuutkin oli ruskeita ja kohta kuolee luonto, pienet järvet happani. Musta tämä on hyvä esimerkki siitä, että jotain pystytään tekemään, sanoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Nykyisin Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vain noin kymmenesosa vuoden 1980 tasosta. Happosateet on Suomessa voitettu ympäristöongelma.

    - Suomessakin rikkipäästöjen vähentämisen onnistuminen oli seurausta siitä, että teollisuudessa tajuttiin, että jos tätä asiaa ei ratkaista niin, tästä voi olla bisnekselle haittaa. Tämmöinen Herääminen pitää Kiinassa ja muissakin teollisuusmaissa tapahtua, sanoo Ilmatieteenlaitoksen tutkija Pia Anttila.

    Tähän mennessä vaikuttavia muutoksia ympäristön kannalta on saatu kansainvälisten sopimusten kautta. Aikoinaan muun muassa, Kioton pöytäkirja vuonna 1997, Montrealin pöytäkirja vuonna 1987, jolla rajoitettiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä.

    Maailman johtajat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 rajoittamaan ilmastonmuutoksen selvästi alle kahteen asteeseen. Maiden nykyiset sitoumukset eivät kuitenkaan vielä riitä leikkaamaan päästöjä riittävästi.

    Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta oli tarkempaa ja asiantuntevampaa ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta vuonna 2009.

    - Meillä oli paljon enemmän ympäristöjournalismia ja enemmän ympäristöasioihin erikoistuneita toimittajia. Ja siitä on keskusteltu, että mihin erikoistoimittajat hävisi. Siinä on varmaan median murrosta, vähemmän resursseja ja ylipäänsä vähemmän erikoistoimittajia. Ja kyllääntymistä siihen aiheeseen, jotain psykologista torjuntaa. Ja merkillinen keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos ja siitä kirjoittelu mielipideasia vai tarvittaisiinko siinä faktatietoa, sanoo Elina Grundström

    Laajakulmassa keskustellaan kuuntelijan lähettämästä aiheesta: ilmansaasteista ja ilmastonmuutoksesta.

    Vieraana ovat Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström, Etelä-Suomen Sanomien ex-päätoimittaja Heikki Hakala ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Toimittaja Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä