Laajakulma

Ihminen osaa myös ratkaista saasteongelmia

  • 45 min
  • toistaiseksi

Rikkidioksidin synnyttämät happosateet aiheuttivat 1970- ja 80-luvuilla Euroopassa metsävaurioita ja vesistöjen happamoitumista. Rikkidioksidi on hapan kaasu, joka on haitallista sekä ihmisten terveydelle että ekosysteemeille.

- Muistan hyvin, että silloin elettiin jonkinlaisessa maailmanlopun tunnelmissa. Havupuutkin oli ruskeita ja kohta kuolee luonto, pienet järvet happani. Musta tämä on hyvä esimerkki siitä, että jotain pystytään tekemään, sanoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Nykyisin Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vain noin kymmenesosa vuoden 1980 tasosta. Happosateet on Suomessa voitettu ympäristöongelma.

- Suomessakin rikkipäästöjen vähentämisen onnistuminen oli seurausta siitä, että teollisuudessa tajuttiin, että jos tätä asiaa ei ratkaista niin, tästä voi olla bisnekselle haittaa. Tämmöinen Herääminen pitää Kiinassa ja muissakin teollisuusmaissa tapahtua, sanoo Ilmatieteenlaitoksen tutkija Pia Anttila.

Tähän mennessä vaikuttavia muutoksia ympäristön kannalta on saatu kansainvälisten sopimusten kautta. Aikoinaan muun muassa, Kioton pöytäkirja vuonna 1997, Montrealin pöytäkirja vuonna 1987, jolla rajoitettiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä.

Maailman johtajat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 rajoittamaan ilmastonmuutoksen selvästi alle kahteen asteeseen. Maiden nykyiset sitoumukset eivät kuitenkaan vielä riitä leikkaamaan päästöjä riittävästi.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta oli tarkempaa ja asiantuntevampaa ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta vuonna 2009.

- Meillä oli paljon enemmän ympäristöjournalismia ja enemmän ympäristöasioihin erikoistuneita toimittajia. Ja siitä on keskusteltu, että mihin erikoistoimittajat hävisi. Siinä on varmaan median murrosta, vähemmän resursseja ja ylipäänsä vähemmän erikoistoimittajia. Ja kyllääntymistä siihen aiheeseen, jotain psykologista torjuntaa. Ja merkillinen keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos ja siitä kirjoittelu mielipideasia vai tarvittaisiinko siinä faktatietoa, sanoo Elina Grundström

Laajakulmassa keskustellaan kuuntelijan lähettämästä aiheesta: ilmansaasteista ja ilmastonmuutoksesta.

Vieraana ovat Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström, Etelä-Suomen Sanomien ex-päätoimittaja Heikki Hakala ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Toimittaja Satu Kivelä.

Lähetykset

  • to 15.9.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut koko yliopistouransa ajan yhteiskuntaluokkia ja niiden vaikutuksia ihmisten arkeen ja valintoihin.

    Kiinnostus luokkatutkimuksen laajentamiseen johtuu Käyhkön omasta kokemuksesta ja havainnoista. Käyhkön vanhemmat olivat talonmiehiä. Työläistaustan takia opiskelu yliopistolla tuntui ulkopuoliselta ja riittämättömältä. Tutkimusten kautta on käynyt ilmi, että kyse on luokkakokemuksesta, jonka tunnistavat kaikki samoista taustoista tulleet.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • - Luokka on kysymys, jota ei haluta nähdä. Se on torjuttu ja hankala. Ihmisten kiusallinen eriarvoisuus tulee näkyville, sanoo tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta.

    - Status näkyi 1800-luvulle saakka taloissa, joissa asuttiin. Myös pukeutuminen paljasti statuksen. 1900-luvulla statuksen merkit ovat menettäneet merkitystään, sanoo professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopistosta.

    Millä tavalla luokka näkyy ihmisten arjessa ja valinnoissa? Millaisilla asioilla ihmiset nykyään kertovat statuksestaan?
    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Seppo Simola ja Heikki Hakala.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Globaalissa ruokajärjestelmässä kuluttaja ei aina saa tietoa missä ja miten ruoka on valmistettu. Esimerkiksi pakastepitsan aineosat ovat saattaneet matkustaa maapallon ympäri ennen kuin kuluttaja noukkii pitsan pakastealtaasta.

    - Läpinäkymättömyys ja siihen liittyvät riskit on johtaneet siihen, että kehittyneissä maissa on kasvussa vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

    Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa tehdään töitä kestävän ruokatalouden eteen. Sitran asiantuntija Hanna Mattilan uskoo, että tulevaisuudessa tulee yhä enemmän painetta muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi ja läpinäkyvämmäksi.

    - Tällä hetkellä me ylikulutamme luonnonvaroja, sanoo Sitran asiantuntija Hanna Mattila.

    Laajakulmassa keskustellaan ruuan ekologisuudesta ja jäljitettävyydestä. Vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Heikki Valkama.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kuluttaja ei aina saa tietoa siitä, miten kaupan hyllyllä oleva ruoka on tuotettu. Millaiset ovat olleet ruuan ympäristövaikutukset? Kotimainen ruoka ja tuontiruoka kilpailevat kuluttajista kaupoissa. Usein tuontiruoka on halvempaa, mutta tuotteen jäljittäminen voi olla mahdoton tehtävä.

    Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta pitää ruokajärjestelmän suurimpana ongelmana läpinäkymättömyyttä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa puhutaan yksilöiden Suomesta. Vieraina ovat journalistit Heikki Hakala ja Heikki Valkama. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Myötätunnon vaikutuksia tutkitaan meillä ja maailmalla. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan myötätunnon taitojen vaikutusta liike-elämään. Tarkoitus on selvittää, ovatko myötätuntoiset työpaikat samalla myös hyvinvoivia ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. Tietokirjailija Margit Sjöroos on mukana tutkimushankkeessa ja hän on kirjoittanut kirjan Myötätunto, ole läsnä, elä mukana -kirjan.

    Ihmisaivot ovat muokkautuneet nykyiseen muotoonsa miljoonien vuosien evoluution seurauksena. Tämän kehityksen myötä meille on muodostunut erilaisia mielen valmiuksia, joita on tarvittu hengissä pysymiseen. Yksi mielen valmiuksista on myötätuntovalmius, mutta se ei yksistään riitä. Tietokirjailija Margit Sjöroosin mukaan myötätunto syntyy kasvatuksella.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Hyvinvointivaltion perusta on työn tekeminen. Verotuloilla on ollut mahdollista kehittää hyvinvointivaltion palveluita ja etuuksia. Jos palkkatyö tulevaisuudessa vähenee niin miten käy hyvinvointivaltion?

    Ajatushautomo Demos Helsingin perustajajäsen Aleksi Neuvonen uskoo, että hyvinvointivaltio säilyy, mutta rakenteet muuttuvat.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa aiheena on hyvinvointivaltio. Joko sen kukoistus on ohi vai onko leikkauksista ja muutoksista huolehtiminen turhaa? Mikä yhdistää tai erottaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita?

    Toimittaja Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Jari Hanska.

  • Laajakulmassa puhutaan medikalisaatiosta. Ihmiskunta on lääkinnyt itsensä pitkäikäiseksi, mutta lääkkeistä ja sairausluokituksista voi olla myös haittaa. Keskustelemassa journalistit Riikka Suominen ja Heikki Hakala. Laajakulman juontaa Satu Kivelä.

    Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Millaisessa tilanteessa olemme ja kuinka tähän on päädytty? Millaisia kehityssuuntia on nähtävissä? Vieraina on ansioituneita journalisteja.

    Ohjelman aiheesta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

    - Jos joku käyttää vuosikymmeniä bentsodiatsepiinia se saattaa aiheuttaa myös muistihäiriöitä, sanoo professori Marja Airaksinen.

    Lääkehoidolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, joista kaikista emme ole vielä tietoisia.
    Länsimaiset ihmiset elävät yhä pidempään ja terveempinä, mutta lääkkeiden käyttö kasvaa. Onko kaikki lääkkeet tarpeellisia?

    Professori Marja Airaksisen mukaan on huolestuttavaa, että suomalainen lääkekeskustelu liittyy lääkepaketin hintaan.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Millaista on hyvä johtaminen? Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan johtamisessa on siirrytty käskyttämisestä vuoropuheluun. Laajakulmassa keskustellaan johtajuudesta journalistien Reetta Meriläisen ja Heikki Valkaman kanssa. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä