Laulun paikka

Yhtyelaulun iloa

  • 54 min
  • ei kuunneltavissa

Laulun paikassa tutustutaan syventävästi neljään a cappella -lauluyhtyeeseen, jotka eivät tyydy pelkästään jo sävellettyyn materiaaliin, vaan ovat halunneet löytää yhtyeelleen oman persoonallisen profiilin. Tyttöyhtyeet Queens of Anything ja Fiasko ovat saaneet oppinsa koulun ja pop ja jazz -opiston opettajilta ja jatkavat nyt omillaan. Sovitukset syntyvät yhdessä improvisoiden ja eri vaihtoehtoja kokeillen. Lauluyhtyeet Hummeripojat, 30 vuotta, ja Rajaton, ensi keväänä 20 vuotta, ovat kumpikin ammattilaisia, joiden jäsenet ansaitsevat elantonsa osittain yhtyelaulusta. Teekkarihuumorista ammentava Hummeripojat tunnetaan hyvin liikemaailmassa ja valtionhallinnonkin tasolla, ja huipputaitava karismaattinen Rajaton kiertää maailmaa jatkuvasti uudistuvalla ja kunnianhimoisella ohjelmistolla.
Laulun paikassa on tällä kertaa ehkä enemmän puhetta laulusta kuin itse laulua, mutta harvoin on tarjolla mahdollisuus kurkistaa lauluyhtyeiden sisäiseen dynamiikkaan ja siihen ytimeen, joka pitää yhtyeen jäsenet yhdessä.
Michael Jackson -potpuri, sov. Anna Wiksten
Queens of Anything: Aliisa Heinilä, Maria Hentunen, Liisa Kivinen ja Liina Turunen
Kansansävelmä, teksti alkoholilain 47. pykälä, sov. Ilkka Aaltonen: Valomerkin jälkeen
Hummeripojat: Lauri Kärnä, Jukka Vaari, Pasi Himanen, Timo Ranta-aho ja Ilkka Aaltonen
Markku Impiö, sov. Ilkka Aaltonen: Tinakenkätyttö
Fiasko: Viivi Helisalo, Siiri Ilomäki, Saara Lampela, Matilda Lehtonen, Aino Martikainen, Ansa Matikainen, Hanna Mikkanen, Emmi Peltola, Saaga Sihvola, Linda Svacinová ja Eveliina Talvioja
Mia Makaroff, sov. Anna-Mari Kähärä: Butterfly
Jussi Chydenius, san. Lauri Pohjanpää: Enkelit
Rajaton: Essi Wuorela, Virpi Moskari, Soila Sariola, Hannu Lepola, Ahti Paunu ja Jussi Chydenius

Lähetykset

  • ma 24.10.2016 14.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Miksi Jeppe juo, kysytään Ludvig Holbergin klassikkonäytelmässä Jeppe Niilonpoika. Jos Jeppe laulaisi hieman enemmän, hän tuskin ehtisi naukkailla yhtä tiuhaan tahtiin. Vaikka alkoholin nauttimisen osaamme me suomalaiset hyvin, oma juomalauluperinteemme on kuitenkin kotoisin etelämmästä ja varsinkin läntisestä naapuristamme.
    Laulun paikassa kuunnellaan mitä erilaisimpia juomalauluja, joita ovat toki säveltäneet liednikkareista kaikkein arvostetuimmatkin. Helpoimmin juomalaulun saa syntymään kyhäämällä uudet sanat tuttuun lastenlauluun. Gallupissa kysytään mihin juomalaulut parhaimmin sopivat, voiko niitä laulaa yksin tai ilman alkoholia, ja vastaajien keskuuudessa yksi juomalaulu nousi tuttuudessaan ylitse muiden. Toimittaja Anu Jaantila
    Ohjelmassa kuultavat laulut:
    C.M. Bellman: Vila vid denna källa
    Vappuaaton seurue
    C.M. Bellman, suom. Reino Hirviseppä ja Aatu Leinonen: Reinin viiniä (Pois huolet veljyein)
    Polyteknikkojen Kuoro, joht. Juha Kuivanen
    Ludwig Spohr, san. Hirvonen, sov. Ryömivä Rauta: Koskenkorvalaulu (Nostakaamme malja)
    Vappuaaton seurue
    Potpuri, san. Reino Hirviseppä: Lekkerikekkerit - sikermä juomalaulujen ja serenadien teemoja
    Kille Kiljunen ja Kalle Kiljunen (Georg Malmsten ja Kaarlo Kytö), laulu, ja anonyymi pianisti
    Kansanlaulu, sov. Erik Bergman: Helan går
    Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Matti Hyökki
    Kansanlaulu, sov. Erkki Nurminen: Raumlase ryypp
    Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro, joht. Tapani Saarinen
    Toivo Kuula, kansanruno: Harvoin mä ryyypyn saan, op. 27/a/1
    Amici Cantus, joht. Hannu Norjanen
    Kansanlaulu, sov. Juulia Salonen: Juomarityttö
    Kuokkavieraat
    Eduard Hermes: Metsämiehen juomalaulu (Wir jagen durch Wälder)
    Ruokolahden Mieslaulajat, joht. Rauno Hasu
    Trad., sov. Ryömivä Rauta: Pyöreän pöydän ritarit
    Vappuaaton seurue
    Eino Linnala, san. Aaro Hellaakoski: Juomalaulu (Rakkaat veljet Bakkuksessa)
    Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki
    Maurice Ravel: Chanson a boire (Juomalaulu) laulusarjasta Don Quijote Dulcinellalle
    Matti Lehtinen, baritoni, ja Kauko Kuosma, piano
    Friedrich von Flotow, san. Paul Holm: Portterilaulu
    Matti Salminen, basso, Bel Canto -lauluyhtye ja George de Godzinskyn yhtye
    Tauno Marttinen, teksti Aleksis Kivi: Eskon juomalaulu tenoribaritonille, sellolle ja pianolle
    Jorma Hynninen, baritoni, Tapio Lötjönen, klarinetti ja puhe, Kari Lindstedt, sello ja Ralf Gothoni, piano
    Juhani Pohjanmies, san Unto Koskela, sov. Toivo Kärki: Kuubalainen serenadi
    Tapio Rautavaara, laulu, ja Pauli Granfeltin yhtye
    Von Salis-Seewiz, runo Aleksanteri Rahkonen: Kevätlaulu (Niitty jälleen vihannoipi)
    Vappuaaton seurue
    Kansanlaulu, sov. Erkki Nurminen: Ei ryypätä
    Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro, joht. Tapani Saarinen
    Fredrik Pacius, san. Wilhelm Müller: Trinklied (Juomalaulu) mieskuorolle a cappella
    Akademiska Sångföreningen, joht. Henrik Wikström
    Vappuaaton seurueen jäsen: Juomalaulu (On näitä juttuja kuultu...)

  • Kapellimestari Erkki Pullinen ja toimittaja Risto Nordell keskustelevat säveltäjä Yrjö Kilpisestä ja hänen yksinlauluistaan.

    Ohjelmassa kuullut Yrjö Kilpisen laulut:

    Tunturille
    (Martti Talvela ja Irwin Gage)

    Lakeus I ja II
    (Jorma Hynninen ja Ralf Gothoni)

    Vanha kirkko
    (Gerhard Hüsch ja Berliinin valtionoopperan orkesteri, joht. Udo Müller)

    Unverlierbare Gewähr
    (Matti Lehtinen ja Hermann Hoppe)

    Siitä sinne tie menevi
    (Kim Borg ja Margareta Kilpinen)

    Maassa marjani makavi
    (Aune Antti ja Margareta Kilpinen )

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä