Ykkösaamun kolumni

Reetta Räty: Miten kasvattaa lapsi, jolla on hyvä itsetunto?

  • 4 min
  • toistaiseksi

Pikkulasten isä kysyi minulta ja ystävältäni, minkä ikäisenä lapset voi jättää yksin kotiin. No se riippuu lapsista, vastasimme molemmat lähes parahtaen.

Minulla on kaksi lasta, ystävälläni kolme.

Kertasimme kokemuksia: Yksi lapsi jäi eskari-ikäisenä mielellään hetkeksi yksin. Toista en jättäisi illaksi, vaikka hän on yli 10-vuotias. Nämä kaksi taas voivat olla kaksin pitkänkin ajan ja pärjäävät hyvin.

Niin: riippuu lapsesta, millaisia kasvatusratkaisuja teemme.

Usein oletetaan, että kasvatus on kiinni vain vanhemmista ja heidän tarkasti harkituista kasvatusmetodeistaan. Silloin unohdetaan, että monet meistä vanhemmista tekevät päätöksiä ilman mitään metodeita, perehtymättä kasvatusoppaisiin. Tehdään niin kuin oikealta tuntuu, lapsi ja tilanne kerrallaan.

Huithapelia, mutta helppoa.

Tällaisella kasvatusmetodilla on vaikeaa vastata kyselyihin, joissa halutaan tietää, minkä ikäisenä vanhemmat vaikkapa velvoittavat lapset huolehtimaan huoneen siivouksesta. 6-vuotiaana? 9-vuotiaana?

Kaikkeen tekee mieli vastata: se nyt vähän riippuu.

Jotkut lapset siivoavat jälkensä ilman että kukaan edes pyytää. Toisten kanssa käydään jatkuvaa neuvonpitoa vielä yläasteella.

Kasvatus ei taivu kyselyiden tippuvalikoihin.

En voinut olla nauramatta, kun kollega ideoi tositv-ohjelmaa, jossa kasvatusneuvojat tekisivät parin viikon road tripin lasten kanssa. Kamera kuvaisi, kun asiantuntijat ratkaisevat reissussa syntyviä konflikteja ”rakentavalla tavalla”, ellei peräti lapsentahtisesti.

Kuten kollega, oletan, että asiantuntijat naksahtaisivat ihan kuten me muutkin vanhemmat. Kasvattaminen on niin erilaista paperilla ja käytännössä. Tiedän kyllä itsekin ohjeen siitä, kuinka lapsen tunnetiloihin ei saa ”mennä mukaan”. Ongelma on, että tunnetilat eli raivokohtaukset tapahtuvat minun eteisessäni. Olen niissä mukana ihan lähtökohtaisesti.

On toki ihan oikein, että vanhempia kritisoidaan ja neuvotaan. Silloin tunnustetaan, että vanhemmat käyttävät isoa valtaa lapsiinsa. En silti oikein sulata jatkuvaa huolta nykyvanhempien holtittomuudesta. Lastenpsykiatrin tittelillä voi heittää kepeästi, että nykyvanhemmat roikkuvat somessa, kun pitäisi leikkiä lasten kanssa pihapuussa, tai tunkevat lapset aikuisten maailmaan liian varhain. Varmasti tällaista tapahtuu, mutta missä mittakaavassa? Merkittävästi enemmän kuin ennen, jolloin kaikki oli hyvin? Niinkö?

Moralisointi ja liioittelu eivät auta lapsia tai heidän vanhempiaan, jotka muistavat hyvin myös oman lapsuutensa.

Vielä 70-luvulla lapset saivat piiskaa. Ulos tai parvekkeelle jäähylle laittaminen oli tavallista. Fyysinen kuritus kiellettiin laissa vuonna 1984.

Miten me 70-luvun lapset selvisimme suht selväjärkisinä?

Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo, ettei kannata ajatella vain omia kokemuksiaan. ”Esimerkiksi sisarukset voivat kokea samat asiat hyvin eri tavoin.”

Lasten stressitutkimuksista tiedetään, että niin sanottu ”lievempikin” väkivalta voi altistaa mielen sairauksille tai siirtyä myöhemmin omien lasten harteille.

Matikka sanoo myös, että henkistä väkivaltaa ei aina tunnisteta väkivallaksi. Siksi sitä saatetaan väheksyä. Kylmistä äideistä tai pelottavista isistä jää jälkiä. Esimerkiksi tunteiden kieltäminen ja mitätöinti kulkevat mukana aikuisuuteen.

Ja ihan oikeasti pikkulapsia myös lyödään, läpsitään, tukistetaan, ravistellaan.

Tässä tutkimuksessa  peräti 42 prosenttia äideistä kertoo kurittaneensa lastaan fyysisesti (isiä osallistui tutkimukseen vain vähän, siksi luvut koskevat äitejä).

Samaa teemaa käsittelevässä Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa  kiinnitetään huomiota avun saamisen vaikeuteen. “…on syytä olettaa, että väkivallalta suojelevat palvelut ovat sattumanvaraisia niin uhrina olevan kuin väkivaltaisesti toimivan äidin näkökulmasta ”, tutkijat kirjoittavat.

Kasvatuksessa näkyy sama trendi kuin yhteiskunnassa muutenkin: ongelmat kasautuvat. Toivottavasti emme kuitenkaan ajattele, että ne koskevat aina jotakuta muuta, ei minua.

Kasvatusneuvojen hankaluus on ehkä ennen kaikkea siinä, että kasvatus ei ole yksittäisiä tekoja. Elämä lasten kanssa on jatkuvaa neuvottelua, ei niinkään kyllä tai ei –päätöksiä.

Huithapelikin miettii kaikkea tällaista:

Mitä tapahtuu, kun sanoo lapselle, että ei saa itkeä turhasta? Joutuvatko lapseni miettimään, millä tuulella vanhemmat ovat? Kasvaako lapsesta stressaaja, vai luottaako hän asioiden järjestyvän? Miten kasvattaa lapsi, jolla on hyvä itsetunto ja joka on ihan tosi kiva muille ihmisille?

Reetta Räty, Ykkösaamun kolumnisti

Lähetykset

  • to 1.9.2016 9.05 • Yle Areena

Jaksot

  • Politiikka vaikuttaa talouteen. Brexit, Trump tai Kreikan tilanne vaikuttavat kursseihin suoraan. Populismin nousu on tehnyt ennustettavuudesta vaikeampaa. Sijoittajan kannattaa seurata uutisia ja pitää pää kylmänä.

  • Onko esteellisyyden käsite yksiselitteinen? Läheinen pikkuserkku voi olla syy jäävätä itsensä päätöksenteosta .
    Ykkösaamun tiistaikolumnisti Erkki Virtanen

  • Jos toimittaja ei osaa kirjoittaa neutraalisti, annetaanko homma robotille? Ykkösaamun kolumnisti Jani Kaaro pohtii, voiko natseista puhua neutraalisti?

  • Turvallisuuspolitiikasta bloggaava Janne "Rysky" Riiheläinen arvioi Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kauden alkua. Riiheläisen mukaan Trump on aiheuttanut eräänlaisen epäjatkuvuustilan kansainvälisessä politiikassa ja Yhdysvallat on menettänyt ison osan ns. pehmeästä voimastaan.

  • Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty on jo pitkään ihmetellyt, miksi suhtaudumme niin kriittisesti itseemme. Kriisitunnelmaa lietsotaan maassa, joka sijoittuu kärkeen kansainvälisissä vertailuissa turvallisuudessa, onnellisuudessa, koulutuksessa, korruption vähäisyydessä, äitinä olemisessa, toisiinsa luottamisessa, tyytyväisyydessä, tasa-arvossa, Räty kirjoittaa.

  • Kolumnistimme, Lapin yliopiston tutkija Saara Tervaniemi kertoo, mistä saamelaisuudessa ja saamelaisten kansallispäivässä (6.2.) on kyse. Saamelaiset ovat odottaneet useamman eliniän, että heidän asemaansa koskevat sopimukset muuttuisivat käytännöksi, saamelaistutkija muistuttaa.

  • Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari pohtii kolumnissaan kansalaisten valintojen merkitystä sosiaalipolitiikassa. Hän toteaa, ettei kansaa voi pakottaa elämään terveellisesti.

  • Lukeminen ei ole vain hauskaa, vaan se on eloonjäämistaito. Informaatioyhteiskunnassa ei voi pärjätä ilman kykyä omaksua tietoa ja tarkastella sitä monelta kantilta. Kolunistina on kulttuurikriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Kasvava vanhusväestö vie meidät uuteen aikaan. Jos pelaamme korttimme nyt oikein, se voi muuttaa kaiken parempaan suuntaan, väittää kolumnistimme tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro.

  • Kolumnistimme, ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari kirjoittaa kolumnissaan Nato-jahkailusta ja tunnustautuu sellaiseksi itsekin.

  • Perustulokokeilun myötä kaksituhatta ihmistä saa kahden vuoden ajan eräänlaista kansalaispalkkaa. Riittävätkö valtion rahat kokeilua suurempaan toteutukseen, kysyy kolumnistimme Erkki Virtanen

  • Kaikkien luovuus pitäisi ottaa käyttöön ja työntekijöitä kuunnella enemmän, sanoo kolumnistimme, helsinkiläinen viestintäyrittäjä Heidi Hammarsten

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä