Tiedeykkönen

pe 28.10.2016

  • 50 min
  • 30 pv

Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

Lähetykset

  • pe 28.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Museot ja muistomerkit ovat kautta aikain olleet valloittajan tähtäimessä heti voiton jälkeen. Rahaa oleellisempi tavoite on pyyhkiä menneisyys ja oikeuttaa rikoksensa. Tutkijan mukaan tuhoaminen ei ole toiminut valloittajan hyväksi, kun tarkastellaan vaikkapa Eurooppaa keskiajan jälkeen. Entä miten tänä päivänä museot varmistavat, että hankittavat esineet tai taide ei ole rikollisesti hankittua? Toimittajana Jari Vaara.

  • Mitä tapahtuu kun potilas ja lääkäri tapaavat metsässä? Mitä vaikutuksia kohtaamisella luonnossa on ihmisen hyvinvointiin? Tällaisia asioita selvittelee Oikea terveyskeskus –teatteriesitys. Produktion takana on työryhmä, jossa on näyttelijöitä, lääkäri, pelisuunnittelija sekä luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt tutkija. Keskeisessä asemassa on näyttämötyön väitöstyötään tekevä Sami Henrik Haapala. Hän väittää, että kysymyksessä on ensimmäinen terveysvaikutteinen esitys.

    Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi metsässä yhden esityksen ”lääkäreistä” Sami Henrik Haapalan. Potilaan ja lääkärin kohtaamista tarkastelee kliininen opettaja Päivi Polo Turun yliopistosta omasta lähtökohdistaan. Hän opettaa tulevia lääkäreitä kohtaamaan erilaisia potilaita. Näyttelijä Olli Kontulainen on yksi keskuspuistossa tapahtuvan esityksen ”lääkäreistä”, ja hän on tosielämässä myös terveyskeskuslääkäri. Tutkija Ann Ojala miettii, miten taide ja tiede voivat kohdata.

  • Kannattaisiko halia kanaa tai jahdata possua, jotta pysyisi terveenä? Entä mitä karvattomuus on merkinnyt historiassa? Näitä ja moni muita kysymyksiä pohditaaan Tiedeykkösen Tiedeviisaiden pöydässä. Vieraana on kirjailija Kaari Utrio ja tiedeviisaina professorit Timo Soikkanen ja Pentti Huovinen. Juontajana on Jari Vaara.

  • Mitä yhteistä meillä on kiinalaisten ja intialaisten kanssa? Isälinjassa näkyy aasialainen panostus ja äitilinja vie Intiaan. Ihmiset liikkuivat ennenkin.

    Geeneistä löytyy musikaalisuuden biologinen pohja ja selitys sille, miksi miksi lääke sopii yhdelle muttei toiselle. Tuhansia vuosia evoluutio on karsinyt ne, joilla ei ollut vaadittavia ominaisuuksia.

    Ruuan tehokas hyödyntäminen pelasti esivanhemmat nälkävuosina, mutta nyt se lihottaa ja lisää sydäntauteja. Luova ongelmanratkaisukyky pelasti ihmishenkiä kivikaudella. Saman kolikon toinen puoli lisää skitsofreniariskiä, jota sairastaa 1 prosenttii ihmisiskunnasta.

    Äänessä dosentti Päivi Onkamo ja toimittaja Leena Mattila.

  • Tiedeykkösessä pääsemme kurkistamaan tietokoneohjelmoinnin saloihin, onhan se tullut tänä syksynä peruskokoulun opetusohjelmaan kaikille. Onko se loppujen lopuksi niin mystistä kuin usein kuvittelemme? Siitä kertovat tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Männistö ja ohjelmistokehittäjä Petrus Repo. Toimittajana Seppo Heikkinen.

    Toimittajana Seppo Heikkinen.

  • Tiedeykkösessä riehaannutaan radion tekniikasta. Miten nuori räkänokka teki radiohistoriaa? Miten uutisääni Heikki Palteisto sai lukuluvan? Entä lähettääkö Pasilan torni enää mitään, jos tarkkoja ollaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset Jari Vaaran johdolla. Radio on ollut mukana kansakunnan kohtalon hetkissä, mutta jatkossa se etsii paikkaansa digiajan välineenä.

    Toimittaja Heikki Palteisto (vas.), tutkija Pentti Kemppainen ja Ylen teknisen kehityksen päällikkö Olli Sipilä muistelevat menneitä ja luotaavat tulevaa. Jari Vaara juontaa.

  • Vyörypilvi taivaalla on mahtava ja pelottava näky. Pilvi saattaa edetä uhkaavan nopeasti ja tuoda mukanaan sadetta ja salamointia. Siksi kannattaakin hakeutua suojaan. Joskus pilvi voi olla rauhallinenkin. Syyskuun tähtitaivaalla hohtaa Linnunrata, ja illalla näkyvät planeetat Mars ja Saturnus. Kuun puolenvälin tienoilla on Kuun puolivarjopimennys. Revontulia on jo nähty.
    Vyörypilvistä kertoo ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitoksesta. Professori Markku Poutanen antaa vinkit syyskuun tähtitaivaan tarkkailuun ja kertoo myös, miten tähtiharrastus pannaan käyntiin. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miksi ihmiskeho rakentaa syövälle verisuonia? Riesaksi ovat myös silmään väsätyt ylimääräiset verisuonet. Syöpäkasvain teetättää uhrillaan uudissuonia, joilla kuppaa happea ja ravinteita itselleen. Syöpä ei voisi kasvaa ilman sitä ruokkivia verisuonia. Toisaalla silmään kasvavat vuotavat uudissuonet uhkaavat näköä. Vuotavia uudissuonia ei kukaan kaipaa, silti ihmiskroppa tuottaa niiltä. Mikä meissä saa haitalliset ketjureaktiot käyntiin? Miksi kokonainen iso ihminen antaa pienen syövänalun määrätä kehityksen suunnan? Entä millä konstilla silmän uudisuonitukselle pannaan kapuloita rattaisiin? Tiedeykkösessä dos Pipsa Saharinen ja Leena Mattila.
    Kuvassa dos Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos. Kuva: YLE/Leena Mattila

  • Mitä yhteistä on lentokoneen korkeuden säädöllä ja veren sokerin säätelyllä? Entä sähkönjakelulla ja elimistön kalsiumtasapainolla? Paljonkin mutta erojakin löytyy. Kun näitä erilaisia systeemejä tutkitaan niin saadaan tietoa siitä, kuinka biopolttoaineita voitaisiin tuottaa tehokkaammin ja sairaudet parantaa. Tietokoneet ovat näyttäneet voimansa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja nyt tietokoneet kohtaavat elollisen maailman. Fiksu viestinviejä koneen ja eliön välillä on valo, jos solun perimää muokataan tunnistamaan tunnistamaan erilaisia valon aallonpituuksia. Kyse on optogenetiikasta. Mutta täytyyhän solu saada kommunikoimaan takaisinpäin, kertomaan miten menee, kuinka se tehdään?
    Tällaista tutkimusta tehdään Sveitsin valtiollisessa korkeakoulussa, ETH:ssa. Teija Peltoniemi tapasi kontrolliteorian ja systeemibiologian laboratoriossa professori Mustafa Khammashin ja tekniikan kandidaatti Oskari Vinkon.

  • Manchesterilla ja Tampereella on hieno teollinen historia. Manchester oli teollisen vallankumouksen kehto, joka oli esikuva kun teollistuminen alkoi eri puolilla maailmaa. Tampere puolestaan oli Suomen Manchester. Finlaysonin tekstiilitehdas oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin tehdas, ja tekstiiliteollisuuden myötä kaupunkiin syntyi mm. merkittävää konepajateollisuutta.

    Millaista osaamista kaupunkeihin syntyi teollisuuden vanavedessä? Millainen rooli tieteellä oli? Kun teollisuutta ei juuri enää ole, millä eväillä Manchester ja Tampere menestyvät? Mitä loistavasta teollisesta historiasta on jäänyt käteen?

    Haastateltavina Manchesterin tiede- ja teollisuusmuseon kuraattori Alice Cliff, Manchesterin yliopiston historian professori James Sumner ja Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: V. O. Kanninen/Ylen arkisto

  • Neutronitähdet ovat valtavan tiivistä ainetta. Suomalainen tutkijakaksikko, Aleksi Vuorinen ja Aleksi Kurkela, ovat kehittäneet neutronitähden tilanyhtälöä. Jos kaksi neutronitähteä törmää toisiinsa, tutkijakaksikon tuloksista on hyötyä ja heillä on nyt tarjota ennuste, miltä tähtien yhteensulautumisen pitäisi näyttää. Törmäys tuottaa gravitaatioaallon, jonka kenties gravitaatioaalto-observatorio LIGO Yhdysvalloissa pystyisi havaitsemaan.

    Aine on jakautuneena avaruuden valtavaan tyhjyyteen verkostomaisina rakenteina. Verkostossa painovoima vetää ainetta keskittymiksi. Linnunrata kulkee vääjäämättä merkillistä, Suureksi attraktoriksi kutsuttua painovoimakeskittymää kohti.

    Haastateltavina ovat akatemiatutkija Aleksi Vuorinen ja astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Missä piilee tularemian eli jänisruton varsinainen isäntäeliö? Jänis ei kelpaa, koska jänis kuolee tularemiaan. Taudin isäntäeliön pitää kestää tartunta hengissä, muuten se ei kelpaa tautimikrobin säilymöksi eli reservuaariksi. Tautinen Tiedeykkönen kaivelee eläinperäisten infektiotautien eli zoonoosien lähteitä. Professori Olli Vapalahden listalla ovat jäniksille turmiollinen jänisrutto, verenvuotokuumeiden leppeämpi suomalaisserkku, myyräkuumettä aiheuttava Puumala-virus sekä eksoottiset, mutta ikävät tulokkaat zikavirus ja vähän vanhempi tulokas, niveliä rassaava Pogostan-tauti. Leena Mattila tapasi professori Olli Vapalahden Meilahdessa. Kuva: YLE/Jouni Nurmilo

Klipit

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä