Metsäradio.

Metsäradio

  • 54 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ke 12.10.2016 20.06 • Yle Radio Suomi Turku

Jaksot

  • Energiateollisuudessa syntyvät tuhkat halutaan kansallisella strategialla nykyistä paremmin hyötykäyttöön. Tuhkia syntyy yli miljoona tonnia vuodessa ja aivan liian suuri osa siitä päätyy kaatopaikoille. Eniten tuhkaa hyödynnetään tienteossa ja muussa maanrakennuksessa, mutta oiva paikka tuhkille löytyy metsistä, sillä tuhkassa on runsaasti sellaisia ominaisuuksia, jotka parantavat puunkasvua. Tuhkaa on käytetty pitkään turvemailla, mutta nyt sen myönteisiä ominaisuuksia pyritään hyötykäyttämään myös kivennäismailla.
    Tuhankäytön hyötyjä turvemailla on tutkittu kolmikymmenluvulta saakka ja tulokset ovat hyviä ja levityksen vaikutukset on todettu peräti pitkäaikaisiksi. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen Tapiossa työskentelevän vesiensuojelun asiantuntijan, dosentti Samuli Joensuun. Kuva: Pentti Väisänen

  • Tatu Hokkasella on valtava määrä linnunpönttöjä sekä metsässä että saaristossa. Niissä kuoriutuu joka kevät paljon poikasia, jotka hän käy rengastamassa kavereidensa kanssa. Lomatkin rytmitetään ensin töyhtötiaisen, sitten muiden lintujen pesintäaikaan. Näin hän on tehnyt jo kolmekymmentä vuotta, ja nähnyt kuinka metsät muuttuvat. Ja tiaiskannat niiden mukana. Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradio tutustutti kuulijansa kevyeen ja yksinkertaiseen laitteeseen, jonka avulla esimerkiksi myrskyjen kaatamista rungoista voidaan saada komeata lankkua ja vaikkapa parrua metsässä sahaamalla. Tuulenkaadot on vakava ongelma ja myrskyjen jäljiltä metsiin jääkin vuosittain miljoonien arvosta sinänsä hyvälaatuista puutavaraa, jota ei olosuhteiden vuoksi kyetä hyödyntämään. Sinne se jää metsään lahoamaan. Yksityinen metsänomistaja tai tontinomistaja voi ottaa tämäntapaisen puun hyötykäyttöön sahaamalla rungoista vaikkapa lankkua. Se käy päinsä yksinkertaisen moottorisahaan kiinnitettävän lisälaitteen avulla. Alaskan Mill-nimistä vempainta on kehitetty Amerikoissa puoli vuosisataa ja sitä käytetään liki kaikkialla siellä, missä puita kasvaa, mutta meillä Suomessa Alaskan Mill on jokseenkin tuntematon vekotin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tutustui terälaippaan liitettävään ohjurilaitteeseen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Pro Puu Galleriassa Lahden satamassa on esillä kuukausittain vaihtuvia monipuolisia puuhun liittyviä näyttelyitä. Nyt oman näyttelynsä sai linnunpöntöt Miljoona linnunpönttöä-kampanjan hengessä. Arkkitehdit, muotoilijat, puusepät ja muut puualan osaajat ovat kehitelleet sinne aivan omanlaisiaan pönttöjä, linnut edellä tietenkin. Pirjo Koskinen tapasi toiminnanjohtaja Markku Tonttilan Galleria Pro Puusta. Näyttelyn takatilassa, puusepän verstaassa omaa linnunpönttöään rakensi myös arkkitehti Pauli Lindström pojanpoikansa kanssa. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Luontokartoitus on tärkeä menetelmä alueiden luontoarvojen mittaamisessa. Kajaanilainen Teppo Helo on luontoharrastaja, joka lintuja seuratessaan totesi, että maastossa on toki muutakin elämää. Siitä alkoi jo pari vuosikymmentä kestänyt aika Kainuun kääpälajiston selvittämiseksi. Käävät kertovat metsän käytön historiasta ja niillä on tärkeä merkitys erityisesti vanhojen metsien luontoarvojen indikaattoreina. Kartoituksessa käytetään pisteytysjärjestelmää, jolla havaitut lajit pisteytetään niiden harvinaisuuden perusteella, ja kun tietty pistemäärä täyttyy, alueen merkitystä jopa valtakunnallisella tasolla pystytään arvioimaan. Tepolle tietynlainen palkinto työstä on mm. oman retkeilyalueen saaminen Natura-ohjelmaan ja lopulta suojelluksi Sotkamon Losonvaaralla. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Kuusi on suomalaisille tärkeä puu. Sillä on runsaasti symbolista merkitystä ja tietysti se on mitä tärkein puu metsäteollisuuden tarpeita ajatellen. Ei ihme, että kuusipuu nousee esille suurten juhlien aikaan. Nyt Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa ja kuusi kuuluu siihenkin oleellisena osana. Itsenäisyyden kuusi kylvettiin 100 vuotta sitten Suomen tasavallan perustamisen kunniaksi ja maan historiallista taivalta juhlittiin istuttamalla vuonna 1967 kolmekymmentä tuhatta kuusta eri puolille maata. Nyt kuusenistutuksella juhlitaan satavuotiasta Suomea. 4 H -järjestö levittää valtakuntaan tulevaisuuden kuusia, joiden istutukset pääsevät parhaaseen käyntiin roudan sulaessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli aiheesta professori Risto Päivistä, yhtä hankkeen puuhamiestä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Oulujärven rannalla Paltaniemen Pappilanniemen kärkeen johtaa kapea tie, jota reunustaa niemen kolme-nelisataavuotiset männyt. Sellaisina luontokuvaaja Pekka Helo muistaa myös Kainuun syrjäiset metsät, kun hän 1960-luvun puolivälissä nuorena seminaarilaisena aloitti retkeilyn alueella. Vuosikymmenten aikana vanhat metsät ovat huvenneet, samoin kolopuut linnuille. Lintuharrastajana ja rengastajana Pekka on koittanut auttaa tilannetta ripustamalla Kainuun metsiin mm. satoja pöllönpönttöjä. Viime vuosina hän on perehtynyt myös kääpien merkitykseen metsien luontoarvojen ilmentäjinä. Kääpäselvitysten perusteella useita arvokkaita alueita onkin saatu rauhoitettua. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara

  • Lapin tunturikeskuksissa on maastopyöräilystä tullut uusi suosittu talviharrastus hiihtämisen ja laskettelun rinnalle. Paksurenkaisten maastopyörien, läskipyörien suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti, sanoo talvipyöräilyopas Timo Veijalainen Ylläksen Sportiasta. Ylläkselläkin on eri pisteissä tarjolla kymmeniä vuokrapyöriä, mutta tarvittaisiin tuplaten enemmän. Timo Veijalainen on yksi lajin pioneereista Lapissa. Jorma Korhonen polki Timon kanssa tunturiin. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

  • Metsäradiossa on viime lähetyksissä ollut paljonkin juttua metsäteollisuuden niin sanottujen sivuvirtojen hyödyntämisestä. Metsäradio on kertonut siitä, miten tuhkaa voidaa hyödyntää esimerkiksi metsäautoteiden parantamisessa ja siitä miten tuhkanlevityksellä on mahdollista parantaa metsänkasvua.
    Koska Suomeen suunnitellaan koko ajan uusia metsäteollisuuslaitoksia, on tällaisten ideoiden kehittelylle suuri kysyntä ja siksi maa- ja metsätalousministeriöllä on iso intressi olla tukemassa erilaisia tutkimushankkeita. Nyt Metsäradio pureutuu uuteen ja tutkimuksen kohteena olevaan ideaan.
    Sen johtoteemana on sahoille ja metsäteollisuuslaitoksille kertyvän kuoriaineksen hyötykäyttö metalliteollisuudessa hiilen korvikkeena. Onkin ruvettu puhumaan teknisestä hiilestä, jota siis poltettaisiin masuunissa teräksen tekemisen välttämättömänä osana. Asiaa pohti kokenut teollisuusmies Markku Karlsson, jonka Metsärädion reportteri Olli Ihamäki oli onnistunut saamaan haastateltavakseen.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä