Radio Suomi Rovaniemi

Täällä Pohjois-Norja - Riitta Leinonen

  • 6 min
  • ei kuunneltavissa

Kivivyöry Kåfjordissa, minibussien kokoisia järkäleitä tuli alas, alue evakuoitiin viime vuonna ja lampaat jouduttiin teurastamaan. Riekonmetsästys alkoi la 10.9. ja se johti lentojen ruuhkautumiseen ja myöhästymisiin Oslo kentällä, erityisesti Altan ja Kautokeinon alueet ovat suosittuja etelän metsästäjien keskuudessa. Storskogin raja-aidan rakentaminen Norjan ja Venäjän rajalla herättää kiivaita keskusteluja ja kannanottoja. Riitta Leinoselle soittaa Sirkku Savusalo.

Lähetykset

  • ti 13.9.2016 13.43 • Yle Areena

Jaksot

  • Lapin kansanedustaja Katri Kulmuni puhuu pakinassaan talouden orastavasta kasvusta ja petopolitiikasta.

  • Harrastelijamaalari Klingsor maalasi vain tavallisia esineitä. Nyt innokkaat elämäkerturit yrittävät kirjoittaa hänestä kirjaa. Heitä on kaksi, ehkä enemmänkin, ja kenties juuri tämä kirja on Klingsorin elämäkerta. 'Taiteilija Klingsor' on kirja elämästä, tavoista elää ja taiteesta, joka limittyy elämään. Se on täynnä Torgny Lindgrenille ominaista huumoria ja ymmärrystä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

  • Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa oli tämän viikon esityslistalla muun muassa EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus sekä robotisaatio. Näistä puhuu pakinassaan eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaari.

  • Radio Norrbotten ja muut paikallisradiot ovat kuuluneet ruotsalaisille 40 vuotta. Suukkojen pysäkki pysäytti ohikulkijoita Haaparannalla eilisen ystävän päivän kunniaksi. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden määrää halutaan vähentää. Ruotsin sairaammat löytyvät Haaparannalta. Bertil Isakkssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • On aika tyhjentää pakastimet ja kuivakaapit. Viime vuoden sienet on syytä valmistaa ruoaksi nyt. Taivallinen tattikeitto on nimensä mukaisesti aivan käsittämättömän hyvää. Martta Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä ovat marttakeittiössä.

  • Sunnuntaina juhlittiin äitienpäivää ja tänään sydämien ja suklaan merkeissä on 'Alle hjerters dag'. Sotilasharjoituksen käsikirjoitus jouduttiin pikaisesti uusimaan, Valtion tielaitos kielsi panssarivaunut E6-tiellä. Kova myrsky on hieman laantunut, mutta vielä on tieosuuksia kiinni, lauttaliikenne osittain poikki sekä tuuli aiheutti linja-auton ja rekkojen luisumiset teiltä. Riitta Leinoselle soittaa Kimmo Hiltula.

  • Ystävänpäivä lähestyy. 14. helmikuuta pitää tarjota jotain vaaleanpunaista ja makeaa. Kuppikakut ovat mainettaan helpompia ja nopeampia tehdä. Juha Mäntykenttä on marttakeittiöllä. Martta Eeva-Maija Laurila rikkoo jotain.

  • 8000 ihmistä osallistui hiihtotapahtumaan Murmanskissa. Raju lumimyrsky yllätti tiellä liikkujat Kuolassa. Kantalahdessa tehdään pieni veistos kuutista eli hylkeenpoikasesta. Riina Gusevalle soittaa Anni Tolppi.

  • Eduskunnan keväästä tulee työntäyteinen. Sotea, maakuntauudistusta ym. Niistä riittää ammennettavaa aina juhannukseen asti, sanoo pakinassaan Lapin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä. (Kuva: SDP)

  • Ru­noilijana ehkä paremmin tunnettu Peter Mickwitz on kirjoittanut vuosien varrella viljalti myös esseitä ja muuta proosaa, ja tässä valikoi­massa hänen laaja-­alaisuutensa viimeistään paljastuu. Kristiina Lähteen suomennok­sissa Mickwitzin ihmettelevä ja rakastava ote kieleen paistavat kirjan jokaisella si­vulla. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Teos)

  • Kapitaali hyökkää, ei Neuvostoliitto, uskoi Tornionjokilaakson ensimmäinen kommunistijohtaja Eemeli Lakkala talvisodan kynnyksellä. Arvo Myllymäen kirjoittama elämäkerta 'Korpikommunisti' kertoo miehestä, joka nousi 1920-luvulla taistelemaan työttömyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Lakkala loi salaisen SKP:n puolueorganisaation Länsi-Lappiin vaikealla 1930-luvulla. Monien aatetovereidensa tavoin hän joutui Tammisaaren vankilaan. Kolarilainen kulki pitkän marssin illegaalisen ajan kommunistijohtajasta sotien ajan turvasäilöjen, 'Pärmin pirujen', työleirien ja kuritushuonetuomion kautta vapauteen syksyllä 1944. Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Eemeli Lakkala valittiin välittömästi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, kunnanesimieheksi. Lakkalan kaltaiset maakunnalliset voimahahmot loivat pohjan SKDL:n sotien jälkeiselle suurmenestykselle. Myöhemmin Lakkalasta tuli tasavallan presidentin valitsijamies ja kansanedustaja. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus)

  • Ennen muuta aluepolitiikasta puhuu pakinassaan eurokansanedustaja Paavo Väyrynen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • 'Kaksi ihmistä vieretysten. Toinen heistä on pian paluumatkalla kosmokseen, toinen valvoo hänen vierellään päivät ja yöt.' Näin näyttelyään kuvailee valokuvaaja Michael Marnin Jacobs, jonka kuvat heijastelevat tuntoja kuolemansairaan viereltä. San Franciscosta aikanaan Suomeen muuttaneen Michaelin juuret ovat New Yorkissa, mutta Rovaniemi on ollut perheen koti jo parinkymmenen vuoden ajan. Michaelin kulttuuritalo Korundissa tapaa Bikka Puoskari.

  • Kirjailija Pentti Haanpään teokset kestävät hyvin aikaa ja ovat kummallisella tavalla ajattomia sekä myös ajankohtaisia tänä päivänäkin, vaikka Haanpää kirjoitti tuotantonsa ennen viime sotia ja vähän sotien jälkeen. Haanpää kuoli 1955. Nyt jos koskaan kannattaa tutustua esimerkiksi Haanpään purevaan arvioon Suomen 1930-luvun lamasta, työoloista ja köyhän ihmisen kurjuudesta. Kirjailija Matti Salminen on julkaissut viime vuosina erinomaisen Haanpään elämäkerran ja neljä Haanpään novellikokoelmaa, joista mennyt maailma vaikeni. Haanpään Pentti oli kuvien raastaja, vastarannankiiski ja totuuden puhuja, joka itse joutui kirjallisen vainon kohteeksi. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Teos)

  • Eero Perunka alias Nalle on rovaniemeläinen poromies mutta luvalla sanoen hieman epätavallinen, ei siis outo, vain vähän erikoinen. Nalle on poromies, metsuri, kelorakentaja, jolla on poninhätä, ajatelkaa nyt, viiskymmpisellä ukonrehjakkeella poninhäntä. Nalle puhuu erinomaista saksaa ja hän viettää suuren osan vuotta Etelä-Saksassa ja Turussa ja tulee vain porohommiin Lappiin. Nalle on tehnyt akateemisen loppututkinnon kulttuurihistoriasta eli hän on filosofian maisteri ja vääntää kovaa vauhtia väitöskirjaa 1800-luvun ehkä sensaatiomaisimmasta väärennöksestä Rovaniemellä, joka herätti aikanaan suurta huomiota koko vanhassa läänissä. Tapani Niemi pistäytyi päiväkahvilla Nallen luona Perunkajärvellä.

  • Suurin osa suomalaisista käyttää PC:tä eli tietokonetta. Lyhenne PC tulee sanoista Personal Computer eli henkilökohtainen tietokone. Nykyaika rakastaa lyhenteitä ja uusiosanoja. PC:n yhteydessä puhutaan myös digitaalisesta jalanjäljestä. Tapani Niemi tapasi Helsingissä syntyperäisen lappilaisen Juha Lauhamaan, joka tietää henkilökohtaisesti, mitä digijälki merkitsee käytännössä ja miten digitaalisuus ylipäänsä on vaikuttanut hänen työuraansa. (Kuva: Anssi Lepikko / Yle)

  • Normaalisti kun professorit jäävät eläkkeelle, he pitävät parin tunnin esitelmän menneestä ja kertovat juttuja uransa kohokohdista. Mutta Juha Karhu näyttelee Josef K:n roolin Kafkan oikeusjutussa. Juha Karhu on ollut muutenkin aktiivisesti mukana Rovaniemen kulttuuritapahtumissa, hän on ollut toteuttamassa ohjaaja Seppo Rintamäen kanssa erinäisiä produktioita. Oikeusjuttu-2 esitetään Rovaniemellä kymmenen kertaa, ensi-ilta on lauantaina 22.4.2017 ja viimeinen esitys on keskiviikkona 24.5.2017. Jarmo Siivikko haastattelee.

  • Sodasta jää kahdenlaista muistitietoa. Asiakirjat raportoivat, miten asiat oikeasti tapahtuivat. Lisäksi tapahtuman kokeneet muodostavat asiasta henkilökohtaisen näkemyksen ja muokkaavat muistikuvaansa keskustelemalla ja muistelemalla. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimusasemalla on käynnistynyt hanke, joka tallentaa partisaanisodan muistelutietoa. Dosentti Kirsi Laurén ei ole kiinnostunut, mitä sodassa oikeasti tapahtui, vaan siitä, miten sitä muistellaan ja miten siitä kerrotaan. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuvassa partisaani-iskun 70-vuotismuistojuhla Savukosken Kuoskussa. Kuva: Pia Tuukkanen / Yle)

    Ottakaa yhteyttä:
    Kirsi Laurén
    kirsi.lauren@uef.fi
    puh. 0503315870

    Karjalan tutkimuslaitos
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus
    PL 111, 80101 Joensuu

  • Kirkolla ja uskonnollisilla yhteisöillä on tuhansien vuosien kokemus tarinankerronnasta. Hyvä saarnaaja ei luennoi tai luettele faktoja asiantuntevasti taivaanvahvuudesta ja Jumalan voimista vaan kertoo tarinoita, mitä maan matosille on tapahtunut elämän mieronteillä ja miten niistä on selvitty. Pyhän Kairosmajan isäntä Kari Hämäläinen luottaa samaan perinteeseen, kun hän vie ihmisiä tunturiin. Pari viikkoa sitten Hämäläinen opasti eteläsuomalaista ryhmää lumikenkävaelluksella Soutajatunturiin. Hälisevä ja elämänhalua pursuava nuorisojoukko hiljentyi täysin, kun Kari alkoi nuotiolla muistella viisivuotiaan tytön tarinaa pari vuosikymmentä sitten. Tytön nimi on muutettu. Toimittajana on Tapani Niemi. (Kuva: Jani Heino)

  • Monien vanhempien viikonloput menevät lasten harrastusten parissa. Rovaniemen judoseura Koyoma ja Sodankylän judoseura Byakuy toimivat erittäin aktiivisesti. Kisa- ja harjoitusreissuja järjestetään ympäri Suomen. Viikonloppuna tehtiin kisamatka Raaheen. Juha Mäntykenttä seurasi judoseurojen matkaa. (Kuvassa lappialaisia judomitalisteja)

  • Arktinen seikkaliu Arcrtic Lapland Rally ajetaan jo 52:n kerran. Jo 1980-luvulla järjestelyhommiin hurahtanut Elise Härö kertoo kokemuksistaan rallin parissa. Duudsonien Jarppi ja Mauri 'Crazy Mike' Uuskoski saapuvat myös kurvailemaan B-junioreiden kanssa kilpaa. Elise ei lupaa erityiskohteilua edes heille. Jarmo Siivikko jatkaa. (Kuva: Sonja Petäjämaa)

  • Kemijärveläisen kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnan ateljeessa kummittelee. Niin ainakin epäilevät naapurit, jotka muistavat läheisen kummittelevan Myllyojan. Taiteilija epäilee, että jotain erikoista uudessa taiteilijan ateljeessa on. Siellä nimittäin on järkyttävän hiljaista, lattiat ovat pahoilla ruhjeilla. Olisiko se kummitus, tallitonttu vai hyvä haltia? Joka tapauksessa siellä on hyvä henki. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Ilkka Haapalinna)

  • Sallan kunta etsii uutta käyttöä vanhalle saha-alueelle Kursun kylässä. Alueella on tehty mittava maanpuhdistus- ja parannustyö ja huonokuntoisimmat rakennukset on purettu ja parhaimmat jätetty. Maaperän puhdistaminen erilaisista saasteista maksoi kaksi miljoonaa euroa ympäristöministeriölle, Lapin ely-keskukselle ja Sallan kunnalle. Kursun sahan alue on laaja - 18 hehtaaria. Saha toi aikoinaan vaurautta Kursun kylälle ja koko Sallaan. Se oli sadan ihmisen työpaikka. Sallalainen Kursun Puu Oy sahasi alueella pisimpään, parikymmentä vuotta - vuoteen 1985. Minkälaista toimintaa havitellaan tuonne entiselle saha-alueelle? Jorma Korhonen haastattelee kunnanjohtaja Erkki Parkkista.

  • Kemijärveläisen Sirkka Bergin intohimona on kalastus. Hän myös pauloittaa itse omat kalaverkkonsa. Se vain harvat naiset osaavat. Erilaisten käsitöiden taitajia löytyy Lapistakin paljon ja onnekas on se, joka on käsistään kätevä. Jotkut ovat toimissaan taitavammat kuin toiset; joillakin se kuuluisa peukalo on juksahtanut sinne keskelle kämmentä. Mutta ei Bergin Sirkalla. Kalaverkon pauloittaminen on yksinäistä puuhastelua. Siinä vain omat ajatukset ovat tekijän seurana. Sirkalle eivät kaupassa myytävät valmiit verkot kelpaa. Jorma Korhonen haastattelee. (Kuva: Esko Puikko / Yle)

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä