Ooppera

Ennen Rautavaaran Kaivos-oopperaa

  • 41 min
  • ei kuunneltavissa

Einojuhani Rautavaaran Kaivos-oopperan syntyhistoria liittyy kertomukseen, jonka Rautavaara kuuli opiskeluaikanaan Sveitsissä eräältä Unkarin pakolaiselta. Kertomuksen keskiössä oli joukko kaivostyöläisiä, jotka olivat lokakuussa vuonna 1956 tapahtuneen kansannousun aikana piiritettyinä oman kaivoksensa sisään. 

Unkarin vuoden 1956 kansannoususta kertoo toimittaja Hannu Reime. Lisäksi haastateltavina ovat Kaivos-oopperan Unkarin valtionoopperassa ohjaava Vilppu Kiljunen ja sen johtaja kapellimestari Tibor Bogányi.

Toimittajana Outi Paananen.

Lähetykset

  • la 22.10.2016 19.03 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera. Libretto Friedrich Wilhelm Otto Spengler. Musiikinjohto Leif Segerstam. Turun filharmoninen orkesteri. Chorus Cathedralis Aboensis (valm. Märt Krell). Ilmarinen - Tommi Hakala, baritoni. Louchi - Johanna Rusanen-Kartano, sopraano. Achti Lemminkäinen - Christian Juslin, tenori. Ismo - Kaisa Ranta, sopraano. Luonnotar - Anna Danik, mezzosopraano. Wäinämöinen - Petri Lindroos, basso. Zauberer - Petter Andersson, baritoni. - Oopperan väliajalla ja päätteeksi professori Timo Virtanen, pianisti Erkki Korhonen ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. (Äänitetty Turun Logomossa samana päivänä).

    OOPPERAN TAPAHTUMAT

    I näytös - Morsiamen kosinta
    Kalevalaiset saapuvat Pohjolaan, jonne heidät on houkutellut huhu hallitsijantyttären, Ismon kauneudesta. Ensin tytärtä tavoittelee Ahti Lemminkäinen. Pohjolan tietäjät pilkkaavat isottelevaa Ahtia, mutta tämä kostaa tuhoamalla heidät. Raivostunut Louhi asettaa Ahdille mahdottomia tehtäviä: tämä lähettää nuorukaisen Hiiden hirven hiihdäntään ja ampumaan Tuonelan joutsenen. Varmistaakseen toivotun tuloksen Louhi järjestää Tuonen virralle väijytyksen, jossa Ahti menettää henkensä.

    Ismo näkee harmaahapsisen miehen pihamaalla. Louhi riemastuu, sillä hän oivaltaa, että tulija on Väinämöinen, jalo laulaja. Louhi ei kuitenkaan aio luovuttaa tytärtään ilmaiseksi: hän vaatii Väinämöistä takomaan Sammon ja antamaan sen vastalahjaksi Pohjolaan. Väinämöinen ei kuitenkaan voi takoa Sampoa, sillä hänen ilonsa on miekassa ja laulussa. Oikea mies työhön on suuren laulajan veli, seppä Ilmarinen.

    Väinämöinen kehottaa Ilmarista takomaan Sammon. "Pitääkö minun auttaa sinua vielä kosinnassakin", leukailee Ilmarinen. Ilmarinen lupaa takoa Sammon, kunhan keksii miten se tehdään.

    Ilmarinen kohtaa Ismon, joka paljastaa äidiltään oppimallaan salaisuudella Sammon synnyn: "Sepän pitää huutaa Sammon syntysanat hiillokseen". Ilmarinen oivaltaa, että "rakkaus" on se taikasana, jolla avataan autuuden portit. Louhi vaatii Ilmarista tarttumaan toimeen ja ihmettelee tytärtään, joka halajaa metsään poimimaan kukkia hääseppelettä varten.

    Louhen Tuonelan joelle lähettämä tietäjä saapuu ja kertoo Ahdin kuolemasta. Ismon sydäntä kylmää: pihamaalla on outo ja pelottava vieras. Luonnotar on aavistanut poikansa kohtalon ja saapunut etsimään Ahtia Pohjolasta. Louhi ei suo äidille tietoa pojan haudanpaikasta ja raivostunut Luonnotar langettaa Pohjolan emännän ylle kirouksen.

    II näytös - Sampo
    Ilmarinen saa Sammon taontaan avukseen renkijoukon, joka pumppaa palkeilla ilmaa hiillokseen niin, että liekit roihuavat kohti taivasta. Ilmarinen huutaa ilmoille syntysanoja: Valo! Voima! Runsaus! Ne eivät auta: "Ei, sinäkään et ole onni! Sinutkin isken kappaleiksi! Palaa hiillokseen ja muovaudu uudelleen."

    Maanhenget ja vedenhenget kiiruhtavat apuun ja kun Ilmarinen kuulee Ismon laulavan yksikseen "Sinä olet rakkaus", hän muistaa taikasanan. Ilmarisen kajauttaessa tuon sanan hiillokseen syntyy Sampo. Ilmarinen ja Ismo julistavat rakkauttaan, mutta Louhi varastaa Sammon ja vie Ismon mukanaan.

    III näytös - Ahdin henkiinherääminen
    Väinämöinen saattaa Luonnotarta Tuonelan joelle. Äidin etsiessä poikansa ruumista Väinämöinen laulaa kanteleen säestyksellä rukouksen, jossa hän pyytää tähtiä osoittamaan tietä Luonnottarelle ja Tapion tyttäriä valmistamaan pehmoisen leposijan tämän pojalle.

    Luonnotar anoo Ukkoa kuulemaan rukouksensa. Sitten hän pyytää mehiläisiä laskeutumaan Ahdin suulle ja vuodattamaan tilkkasen hunajaa. Ahti herää henkiin ja kohtaa Väinämöisen, joka kehottaa Ahtia taisteluun. Paikalle saapuu myös Ilmarinen miehineen. Yhdessä Ilmarinen, Väinämöinen ja Ahti päättävät saada Sammon takaisin. Luonnotar ei haluaisi päästää manan majoilta pelastamaansa poikaa uusiin taistoihin, mutta antaa lopulta periksi. Kaikki vannovat kuolemaa Pohjan tuville ja kunniaa Kalevan pojille.

    IV näytös - Kamppailu onnesta
    Sampo jauhaa Pohjolaan onnea. Tietäjä saapuu ja ilmoittaa Louhelle Kalevan miesten lähestyvän. Äitinsä vankina oleva Ismo laulaa surumielistä lauluaan. Laulun johdattamana Ilmarinen, Väinämöinen ja Ahti miehineen löytävät Ismon. Pohjolan ja Kalevan joukkojen välinen taistelu on jo kääntymässä kalevalaisten tappioksi, mutta silloin Väinämöinen poistaa Sammon päällä olevan verhon ja ihmemyllyn kirkkaus sokaisee pohjolalaiset väistymään.

    Väinämöinen laulaa Louhen ja Pohjolan väen jääpatsaiksi. Kalevan väki lähtee kotimatkalle (libreton mukaan nousee laivaan ja suuntaa kohti Suomen rantoja) ja pyytää Ukkoa suojaamaan heidän kotimatkaansa.

  • 3-näytöksinen ooppera. Libretto: säveltäjä. Ohjaus: Kasper Holten.
    Musiikinjohto John Fiore.
    Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri.

    Hollantilainen - Johan Reuter, bassobaritoni, Senta - Camilla Nylund, sopraano. Daland - Gregory Frank, basso, Erik - Mika Pohjonen, tenori. Mary - Sari Nordqvist, mezzosopraano, Perämies - Tuomas Katajala, tenori. - Suoran radio- ja verkkolähetyksen toimittaa Outi Paananen. Oopperan väliajalla ja päätteeksi Risto Nordell, Juha Uusitalo ja Laura Åkerlund keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

    Oopperan tapahtumat:

    I näytös
    Oopperan päähenkilö on hollantilainen merikapteeni, joka rangaistukseksi jumalanpilkasta on tuomittu ikuisesti harhailemaan maailman merillä. Tuomio ei ole kuitenkaan ehdoton. Hollantilainen saa kerran seitsemässä vuodessa tilaisuuden noustsa maihin, ja mikäli hän onnistuu tuolloin löytämään vaimon, joka on uskollinen ja uhrautuvainen, päättyy rangaistus ja hollantilaisen piinattu sielu saa rauhan.

    Oopperan alussa seitsemän vuotta on jälleen kulunut, ja hollantilainen purjehtii vuonoon Norjan rannikolla. Hänen mielialansa on synkkä, sillä hän tietää aiempien kokemustensa perusteella, että uskollisen vaimon löytäminen on lähes mahdotonta. Samaan vuonoon on aiemmin purjehtinut myrskyä pakoon norjalainen laiva, jota komentaa kapteeni Daland. Kun hollantilainen saa kuulla, että Dalandilla on naimaton tytär, hän esittelee Dalandille rikkauksiaan. Daland vakuuttuu siitä, että hollantilainen on hyvä sulhasehdokas hänen tyttärelleen.

    II näytös
    Dalandin tytär Senta on jo pitkään haaveillut tutustuvansa hollantilaiseen. Hän on kuullut merimiesten tarinoita hollantilaisen onnettomasta kohtalosta ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että juuri hän on tuo hollantilaisen etsimä uskollinen vaimo. Kun Daland sitten esittelee matkalla tapaamansa hollantilaisen Sentalle, on tunnelma dramaattinen. Hollantilainen ja Senta tuntevat välittömästi kuuluvansa toisilleen ikuisesti.

    III näytös
    Dalandin laivan miehistö juhlii kotiinpaluutaan. Juhliminen ja meluaminen herättävät hollantilaisen laivan miehistön, joka koostuu kammottavista haamuista. Seuraa laulukilpailu Dalandin merimiesten ja hollantilaisen haamujen välillä, jonka haamut voittavat. Sitten siirrytään seuraamaan Erikin ja Sentan välistä riitaa. Erik on mustasukkainen, sillä hän on pitänyt Sentaa morsiamenaan, ja nyt hollantilainen on vietellyt tämän. Hollantilainen kuulee Erikin puheet ja tekee niistä johtopäätöksen, että Senta on pettänyt häntä Erikin kanssa. Hän ryntää epätoivoisena laivalleen ja valmistautuu aloittamaan seuraavan seitsemän vuoden purjehduksen. Sentalle ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin heittäytyä rantajyrkänteeltä alas, jotta hänen äärimmäinen uskollisuutensa hollantilaiselle tulisi todistetuksi.
    Hollantilaisen rangaistus on päättynyt. Lopussa yleisö näkee, kuinka aavelaiva uppoaa ja miten hollantilaisen sekä Sentan toisiaan syleilevät sielut nousevat taivaaseen, kohti ikuista rauhaa ja autuutta.

  • 3-näytöstä ja epilogi. Libretto: W.H. Auden ja Chester Kallman William Hogarthin samannimisen kuparipiirrossarjan vuodelta 1735 mukaan. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen. Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori. Anne - Hanna Rantala, sopraano. Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni. Baba Turkkilainen - Päivi Nisula, mezzosopraano. Trulove - Koit Soasepp, basso. Sellem - Mika Pohjonen, tenori. Mother Goose - Merle Silmato, altto. Mielisairaalan vartija - Juha Eskelinen, baritoni. - Kansallisoopperassa 9.4. äänitetyn esityksen toimittaa Risto Nordell. Outi Paananen sekä säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä