Laajakulma

Kehitysyhteistyö kannattaa karikoista huolimatta

  • 45 min
  • toistaiseksi

Suomi antaa nykyään apua, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten oli toisin. Esimerkiksi Unicefilta Suomi sai apua vielä 1950 luvulla. Suomeen tuotiin maitopulveria, rasvaa ja säilykkeitä. Lisäksi apuna jaettiin kenkiä ja vaatteita.

- Mulle on kerrottu, että minut on kääritty Unicefin vaippoihin 65 vuotta sitten, kertoo journalisti Tapani Ruokanen.

Kun Suomi pääsi jaloilleen oli aika auttaa muita. Helsingin Yliopiston tohtorikoulutettavan Minna Mayerin mukaan Suomen kehitysyhteistyö oli vielä 1960-1970-luvulla kokeilevaa ja satunnaista. Nykyään tuetaan erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yrittäjyyttä.

- Ajan myötä kehitysmaiden oman tarpeet, kiinnostuksen kohteet, prioriteetit muuttuvat, sanoo Ulkoministeriön Kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala.

Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen varojen käyttöä valvotaan. Joissakin maissa korruptio on edelleen kehityksen esteenä. Ruohonjuuritasolla toimivien järjestöjen apu on ihmiseltä ihmiselle toimintaa.

- Kun menet afrikkalaiseen kylään ja näet mitä 30 eurolla saadaan aikaan. Eikö sillä ole merkitystä miten yksi ihminen, yksi perhe ja yksi kylä tulee autetuksi, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola kertoo Pysätyskuvastaan, joka sijoittuu Haitiin.

- Tässä konkretisoituu se mitä kehitysapu parhaimmillaan on. Maa oli kovasti kärsinyt, mutta meidän avulla ihmiset itse alkoivat uudelleen rakentamaan infrastruktuuria, kertoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Toimittajana Satu Kivelä.

Lähetykset

  • to 6.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa puhutaan yksilöiden Suomesta. Vieraina ovat journalistit Heikki Hakala ja Heikki Valkama. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Myötätunnon vaikutuksia tutkitaan meillä ja maailmalla. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan myötätunnon taitojen vaikutusta liike-elämään. Tarkoitus on selvittää, ovatko myötätuntoiset työpaikat samalla myös hyvinvoivia ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. Tietokirjailija Margit Sjöroos on mukana tutkimushankkeessa ja hän on kirjoittanut kirjan Myötätunto, ole läsnä, elä mukana -kirjan.

    Ihmisaivot ovat muokkautuneet nykyiseen muotoonsa miljoonien vuosien evoluution seurauksena. Tämän kehityksen myötä meille on muodostunut erilaisia mielen valmiuksia, joita on tarvittu hengissä pysymiseen. Yksi mielen valmiuksista on myötätuntovalmius, mutta se ei yksistään riitä. Tietokirjailija Margit Sjöroosin mukaan myötätunto syntyy kasvatuksella.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Hyvinvointivaltion perusta on työn tekeminen. Verotuloilla on ollut mahdollista kehittää hyvinvointivaltion palveluita ja etuuksia. Jos palkkatyö tulevaisuudessa vähenee niin miten käy hyvinvointivaltion?

    Ajatushautomo Demos Helsingin perustajajäsen Aleksi Neuvonen uskoo, että hyvinvointivaltio säilyy, mutta rakenteet muuttuvat.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa aiheena on hyvinvointivaltio. Joko sen kukoistus on ohi vai onko leikkauksista ja muutoksista huolehtiminen turhaa? Mikä yhdistää tai erottaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita?

    Toimittaja Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Jari Hanska.

  • Laajakulmassa puhutaan medikalisaatiosta. Ihmiskunta on lääkinnyt itsensä pitkäikäiseksi, mutta lääkkeistä ja sairausluokituksista voi olla myös haittaa. Keskustelemassa journalistit Riikka Suominen ja Heikki Hakala. Laajakulman juontaa Satu Kivelä.

    Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Millaisessa tilanteessa olemme ja kuinka tähän on päädytty? Millaisia kehityssuuntia on nähtävissä? Vieraina on ansioituneita journalisteja.

    Ohjelman aiheesta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

    - Jos joku käyttää vuosikymmeniä bentsodiatsepiinia se saattaa aiheuttaa myös muistihäiriöitä, sanoo professori Marja Airaksinen.

    Lääkehoidolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, joista kaikista emme ole vielä tietoisia.
    Länsimaiset ihmiset elävät yhä pidempään ja terveempinä, mutta lääkkeiden käyttö kasvaa. Onko kaikki lääkkeet tarpeellisia?

    Professori Marja Airaksisen mukaan on huolestuttavaa, että suomalainen lääkekeskustelu liittyy lääkepaketin hintaan.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Millaista on hyvä johtaminen? Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan johtamisessa on siirrytty käskyttämisestä vuoropuheluun. Laajakulmassa keskustellaan johtajuudesta journalistien Reetta Meriläisen ja Heikki Valkaman kanssa. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Johtajuus on muutoksessa. Nykyisessä alati muuttuvassa maailmassa ei voi johtaa menestyksekkäästi vanhoilla tavoilla. Millaista johtaminen on, kun siinä on mukana tietoisesti arvot? Johtajia sparraava Rea Klingberg kertoo.

  • Robotit ovat jo pitkään olleet apuna tehtaissa ja tuotantolaitoksissa. Nyt robotit tulevat mukaan myös ihmisten arkeen. Millä tavalla robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat arkeamme ja työelämää? Vieraana journalistit Hanna Nikkanen ja Tapani Ruokanen.

  • Japanissa robotit neuvovat asiakkaita hotelleissa ja ostoskeskuksissa. Roboteista povataan isoa apua erityisesti hoiva-alalle. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset tuntevat robotteja kohtaan samankaltaisia tunteita kuin ihmisiä kohtaan. Kelpuuttaisitko sinä robotin ystäväksi, pankkivirkailijaksi tai hoitamaan vanhuksia?

    Tietokirjailija Cristina Anderssonin mukaan robottien hinnat laskevat tulevaisuudessa.

  • Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että kiusaaminen jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen tai fyysinen kipu. Lisäksi esimerkiksi koulukiusaaminen voi syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

    Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, sillä aina voidaan tuottaa toiseus. Toiseus tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo tutkija Päivi Hamarus. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamaruksen mukaan kiusaaja hakee valtaa ja statusta yhteisössä kiusaamalla. Siksi kyse on aina myös yhteisöstä ja sen arvoista.

    Myös työpaiikoilla kiusataan. Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Maarit Vartia-Väänäsen mukaan joissain työpaikoissa kiusaamista katsotaan läpi sormien. Kiusaaminen tulee kuitenkin kalliiksi.

    Millainen käytös hyväksytään ja sallitaan? Onko kaikilla oikeus hyvinvointiin? Miten kiusaamista voi estää?

    Vieraina ovat journalistit Reetta Meriläinen ja Seppo Simola. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä