Beaivvi sagat

Sámeeahket čohkkii olbmuid Pasila girjerádjui

  • 9 min
  • toistaiseksi

Pasila girjerádju Helssegis čohkkii oktii duorastat eahkedis sámebearrašiid, sámekultuvrra berošteddjiid, Ánte Aikio ja Hilda Länsmana fánssaid Juurilla -sámeeahkedis. Pasila girjeráju ja City-Samit searvvi ovttasbarggus šattai sámekultuvra čakčamánu teemafáddán.
Nuorra sámearttistat, mytologiija ja beavdespealut geasuhedje sihke mánáid ja boarrásat olbmuid oahpasmuvvat eambbo nubbi nuppiideaset. Dál gullat, makkár vuordámušain suopmelaš Juha Jyrkäs bođii finastit Juurilla -dáhpáhusas ja maid juoigi ja čálli Ánte Aikio lohká sivvan dasa, ahte sámemytologiija beroštahttá olbmuid nu ollu. Doaimmaheaddji: Helga West

Lähetykset

  • ma 19.9.2016 11.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Guolástangottit, gielddat ja Sámedikkit gáibidit ON álgoálbmotraportevrras veahki bissehit Suoma ja Norgga stáhtaid figgamuša moivet Deanu bivddu. Ja sámerivttiid bealušteaddjit gávdnojit maid Suoma riikkabeivviin ja Eurohpa parlamenttasge. Europarlamentta áirras, MEP Nils Torvalds ja riikkabeaiáirras Hanna Sarkkinen leaba cealkán iežaska oainnu áššis. Sudno mielas soahpamueševtohus lea heittot iige dat váldde vuhtii árbevirolaš bivdovugiid.

    Vuovdaguoikka guolástangotti ovdaolmmoš Erkke-Ánde, Antti Katekeetta muitala iežas geahččalan vaikko guđe láhkai váikkuhit Suoma politihkkáriidda, muhto ii dat orro ábuheamen. Doaimmaheaddjit: Jovnna Aikio ja Máret Ingá Smuk

  • Ohcejoga searvegotti váldostivrra juovlamánu mearrrádus ovttastuvvat Anár searvegottiin lea deaividan vuostehágu. Ohcejoga gielda njuolgá moaitá searvegotti stivrra mearrádusa. Sámediggi maiddái hálida buktit iežas oainnu dán áššái go juo lea gažaldat searvegottis mii lea virggálaččat áidna sáme- ja suomagielat searvegoddi. Ohcejoga searvegotti váldostivrra ságajođiheaddji Väinö Guttorm lea duđavaš dainna go ášši lea ná loktejuvvon ságastallamiidda. Doaimmaheaddjit: Jouni Aikio ja Máret Ingá Smuk.

  • Leatgo gullan Trerix-Öset nammásaš čuojahanjoavkkus ? Dál dat 43 jagi dássái maŋimus háve Gárásavvona Dosana dánsunbáikis čuojahan joavku áigu dahkat ovtta beaivvi comeback; boahtte geasi Gárasavvona Dansklackenis, Gárasavvoniid márkaniid áigge. Čuojaheaddjiid gaska-ahki lea 61 jagi, muhto vel oktii áigot sii leat lávddi nalde ja seammá sajis gos visot jagis 1974 álggii, Lapalomas- nammasáš joavkkuin.
    Makkár jurdagiin sii leat dán ovtta eahkeda nostalgia comebackii álgán, dán muitala Gárásavvonlaš Trerix-Öset joavkku solista ja gitarrista Lars-Olof Juuso. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Ollu lea mannan logi jagi siste ovddosguvlui Norgga ja Suoma ambulansa vehki ovttasbarggu olis, muhto ollu galggáše virgeoapmahasat vel ášši ovdii bargat vai heahteguovddáža 112 nummára geavaheapmái sáhtet Gilbbesjávrelaččat luohtit, eaige dárbbahivčče ieš njuolga riŋget Norgii jođanis veahkki oaččumii. Sulaid dán oaivilis lei Suoma Rukses Ruosa searvekoordináhtor Veli-Matti Ahtiainen, gii lei boahtán Suoma rukses Ruosa Lappi biires muitalit eanangotte- ja sosiál- ja dearvvašvuohtaođasmahttima birra, mas ii sus iežasisge lean doarvái ollu diehtu, vai livččii sáhttán gilbbesjávrelaččaid buot gažaldagaide vástadusaid addit. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Suoma Rukses Ruosa Lappi Biire, Eanodaga ossodat ja Lappi gádjunlágadus ledje ordnen gilieahkeada Gilbbesjávrái; fáddán dorvvolašvuohta ja buresveadjin Gilbbesjávrris. Moaddelogi olbmo ledje čoahkkánan eahkes gilbbesjávrri biologálaš stášuvdnii ja gal duođain ii lean nu álki ipmiridit olbmuide ahte makkár son rievdadusat Gilbbesjávrelaččaid bálvalusaide bohtet eanangotte- ja sosiál- ja dearvvášvuođa ođasmahttima mielde. Álggos oahpaheaddji Eija Aikio jurdagiid gilieahkeda birra. Gilbbesjávrri gilieahkedis finai min doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi.

  • Jussi Katajisto lea okta Suoma buoremus muohta- ja jiekŋačulliin ja dál gullat manin son nu iluin ja movttain vuordá Eanodaga goalmmát Davviriikkalaš jiekŋa- ja muohtačuollan gilvvohallamiid, mat dán jagi dollojuvvojit Gilbbesjávrris njukčamánu 9.-12. beaivve. Jearahallan lea suomagillii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Eanodaga gieldda mearradus oastit Heahtá Osuusbáŋggu giddodaga ii healkkit fitnodatdoalli Suvi Turusa, gii lea easkaládje álggáhan iežas vuoktačuohppanfitnodagain, báikis man gielda háliida dál giddet. Heahtá industriijahálla fitnodatdoalli fas vehá imáštalla, manin gield ii geavat ávkin industriijahálla guoros giddodagaid mikrofitnodagaid geavahussii. Ohcci nuoraidbargi Miika Saukkonen fas ii lean gullange ahte nuoraid astoáiggebáiki Kieppi giddejuvvo, muhto sávvá ahte čuovvováš nuoraid astoáiggebaikkis livččii eanet sadji. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Eanodaga gielddaráđđehusa distaga 7.2.2017 mearrádus Osuusbáŋgu giddodaga oastimis lea dál viimmát duohtavuohta. Makkárge jođanis rievdadusaid giddodaga oastin ii mielddisbuvtte ja daninbat olbmot geaidda dat giddodatoastin eanemus sáhtášii guoskkahit, leat várrugasat optimisttalaš mielain, jusmat juoidáid buriidnai dat 200 000 euro investeren buvttalii mielddis. Gullat Luovatupa gussiid Helena Valkeapää ja Helena Vaari ja Sámisostera doaibmabagadalli Leena Palojärvi jurdagiid dás, mot dalle go Luovatupa giddejuvvo ja doaimma galgá sirdit juosat eará sadjái, dálgo ođđa buoretordnet giddodat lea ostojuvvon gildii ja Luovatupa giddemin gielda seastásiid ruđaid. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Vuolgit dál Eanodahgii, Heahttái Sámiid Álbmotbeaivve doaluide. Gullát ságaid ja veháš dearvvuođaid Troandimii muhto maid Suoma stáhtii. Min doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi lea ságastan Maarit Näkkäläjärvin, Bealdovuomi skuvlalaččain ja doppe Áile Keskitaloin, Ingir Palojärvin ja vel Sámi Álbmotbeaivve oaivelágideaddjin Sámi Sostera doaibmabagádalli Leena Palojärvin.

  • Arktalaš eamiálbmotolbmot čájehit iežaset dovdduid lávdedáidaga bokte Arktinen Odysseija -teahterbihtás. Niillas Holmberg lea okta dain nuorra dáiddariin, geat besset cealkit oaviliiddiset ja ovdanbuktit iežaset dáiddasurggiid teahtergussiide. Vuosttaseahket čájehuvvo njukčamánu 9. beaivve Álbmotteahteris Helssegis, ja Holmberg vuorddáša juo beassat juoigat, diktet ja improviseret Mátta-Suoma olbmuide. Maid son lea oahpan Tšukotka šamanismas ja mo lei lávkestit teahtermáilbmái, das gullat dál.

  • Filosofia maister Minna Rasmus lii tutkâm jo paijeel love ihheed asuntola eellim já lii čáállám taan
    fáádást pro gradu já áigu náguttâllâđ tuáhtárân. Rasmus lâi Trondheimist muštâlmin täst, suu sahhiittâlâi Kaisa Aikio.

  • Kerttu Vuolab vuoitij vuosmuu Lappi kirjálâšvuođâ palhâšume “Valon airut” kirjijn. Toimâtteijen Anja Kaaret já Erkki Gauriloff

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä