Ykkösaamun kolumni

Salaista tietoa

  • 5 min
  • toistaiseksi

Ruotsi on nostanut sotilaallista valmiuttaan "salaisen uhan" takia. Suomessa ei vastaavaa uhkaa tai tarvetta valmiuden nostamiseen katsota olevan. Vaikka Ruotsin ele ei suuren suuri ole sotilaallisesti, on se poliittisesti hyvin raskas. Taustalla täytyy olla jotain paljon konkreettisempaa kuin pahan aavistelu. Ruotsi ei ole jakanut tätä valmiuden nostamiseen johtanutta tietoa Suomen kanssa, kertoo puolustusministeri Jussi Niinistö. Ja vaikka olisikin, hän olisi varmaan sanonut silti noin. Ruotsin omillekaan kansanedustajille kun ei ole kerrottu syytä, miksi Gotlantiin sijoitettiin nopeasti uudestaan vakituisia joukkoja.

Tällainen tietoa pimittävä käytös ei ole Suomessakaan vierasta. Kovin usein on vaikuttanut siltä, että tietoa turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista pantataan eduskunnan valiokunnilta mahdollisimman pitkään. Menneinä vuosikymmeninä tällaista panttausta tehtiin sen takia, että tietojen arveltiin menevän suoriltaan Neuvostoliitolle. Nyt kysymys lienee enemmän siitä, että halutaan kontrolloida asioiden tulemista julkisuuteen.

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden teki elokuun lopussa Euroopan kiertueen. Hänen lausuntonsa Ruotsissa oli äärimmäisen mielenkiintoinen: "Kukaan ei voi ymmärtää väärin, ei herra Putin eikä kukaan muu, että tämä on loukkaamatonta aluetta. Ja piste." Hän hieman epäkorrektisti puhutteli suoraan toisen maan valtionpäämiestä ja sävy oli suorastaan napauttava. Ennen kaikkea lausunto vaikutti ikävän täsmälliseltä. Aivan kuin Biden olisi sanonut Putinille: "Tiedämme mitä aiotte. Älkää."

Bidenin lausuma sisälsi myös vähintäänkin vahvan vihjauksen turvatakuista Ruotsille. Kylmän sodan ajan Ruotsilla ja Yhdysvalloilla oli salainen sopimus sodan varalle. Ei ole vaikeaa ajatella sen järjestelyn saaneen nyt jonkinlaista jatkoa. Kuinka ollakaan heti Bidenin vierailun jälkeen Suomen presidentti ja pääministeri saivat kutsun Ruotsin pääministerin rapukesteihin. Tietoa näistä ei annettu etukäteen, eikä jälkikäteenkään keskusteluista juuri mitään kerrottu. Presidentti twiittasi tapahtumasta huolettomaan sävyyn "Pian pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan! Kultarannassa 2v sitten palautettu perinne, Fin-Swe kesätapaaminen, nyt PM Löfven isäntänä."

Presidentti Niinistölle tällaiset tavat toimia epävirallisemmissa puitteissa ovat tuttuja. Kultaranta-keskustelut ovat tarpeellisuutensa takia muodostuneet jo instituutioksi. Presidentti on myös tavannut puoluejohtajia tarpeen tullen. Nämä rapukestit sopivat siis hyvin tämän jonon jatkoksi. Hankalassa paikassa pitää tietoa liikuttaa ja mahdollisia yhteisiä näkemyksiä etsiä vapaana normaaliin hallintoon kuuluvasta avoimuudesta ja jäykkyydestä.

Epäviralliset ja salaiset sopimukset ovat aina olleet osa kansakunnan turvallisuutta. Julkisuudessa Suomi on solminut ja solmimassa erilaisia puolustuspoliittisia sopimuksia. Aiemminkin tällaisiin sopimuksiin on saattanut oheen kuulua julkistamattomia ulottuvuuksia. Uskallan arvailla, että viime aikoina on ainakin keskustelun tasolla käyty läpi kansainvälisin sopimuksin demilitarisoidun Ahvenanmaan tilannetta. Paitsi että se on strategisesti tärkeä paikka koko Itämeren kannalta, se on Suomen kauppamerenkululle eräänlainen ovi maailmaan. Suljettuna Ahvenanmaan ovi sulkee käytännössä Suomen muusta maailmasta.

Avoimessa, läpinäkyvyyteen panostavassa demokratiassa salassa pidettävät tärkeät asiat ovat väistämättömyydestään huolimatta vahingollisia. Paitsi että ne heikentävät ajan mittaan luottamusta valtiojohtoon, niin ne luovat heikkoja kohtia informaatiovaikuttamiselle. Sota-ajan julisteissa luki "Kuulut kotirintamaan - Tukahduta jokainen kuulopuhe, juoru, huhu". Keskusteluun ja avoimeen tiedonjakamiseen perustuvassa yhteiskunnassa tämä vaatimus on muuttunut absurdiksi. Joka tarkoittaa kuitenkin sitä, että lähdekritiikki ja vastuu omista sanomisista on yhä suurempi. Meihin yritetään vaikuttaa oikealla, väärällä ja niitä sekoittavalla tiedolla. Ja myös kätkemällä tietoa. Mitä valistuneempia olemme, sitä paremmin pystymme punnitsemaan tilannetta. Tilannekuvan kirkastaminen kansalaisille, varsinkin muutosten yhteydessä, on asioista parhaiten perillä olevan valtiojohdon keskeinen tehtävä.

Tähtitieteessä löydetään uusia planeettoja joskus niin, että niitä itseään ei nähdä, mutta niiden vaikutus muiden taivaankappaleiden kiertoratoihin kertoo niiden olemassaolosta ja koosta. Aivan viime viikkojen turvallisuuspoliittisten tapahtumien valossa tällainen merkittävän kokoinen pimeä planeetta on ilmestynyt turpotaivaankannelle. Kiertoradoissa on nimittäin tapahtunut muutoksia, jotka voivat olla vasta alkua. Saa nähdä onko omassa asemassamme isojakin muutoksia edessä. Pahoin pelkään.

Ykkösaamun kolumni 22.9.2016 Janne Rysky Riiheläinen

 

Lähetykset

  • to 22.9.2016 8.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Pop-taiteen kuninkaan kuolemasta on 30 vuotta. Kolumnissaan Heli Vaaranen muistelee ystävyyttään Andyn kanssa, sekä hänen viimeisiä vuosiaan. Taiteilija hoiti tulehtunutta sappirakkoaan taikakaluilla ja vitamiineilla. Sairastaminen ei sopinut hänen julkikuvaansa. Lopulta hän joutui hoitoon, mutta sairaalassa kaikki mahdollinen meni pieleen. Turhamaisuus koitui hänen kohtalokseen. Kuva: EPA/KIRA MELZER

  • Julmat ja väkivaltaiset tapahtumat järkyttävät myös poliisia, joskus jopa invalidisoivat. Posttraumaattista, ja myös kumulatiivistä, stressiä kuitenkin osataan hoitaa yhä paremmin. Poliisin posttraumatyöpajojen tulokset ovat rohkaisevia: osallistujat ovat saaneet konkreettista apua oireisiinsa.

  • Viimeiset viisikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että enemmistö pitää henkilökohtaista arvovapautta oikeudenmukaisempana kuin sosiaalista arvoyhtenäisyyttä. Itsemääräämiseen uskovassa tasavallassa kokoava arvokkuus voidaankin löytää vain elämänarvojen perustason yläpuolelta.

  • Politiikka vaikuttaa talouteen. Brexit, Trump tai Kreikan tilanne vaikuttavat kursseihin suoraan. Populismin nousu on tehnyt ennustettavuudesta vaikeampaa. Sijoittajan kannattaa seurata uutisia ja pitää pää kylmänä.

  • Onko esteellisyyden käsite yksiselitteinen? Läheinen pikkuserkku voi olla syy jäävätä itsensä päätöksenteosta .
    Ykkösaamun tiistaikolumnisti Erkki Virtanen

  • Jos toimittaja ei osaa kirjoittaa neutraalisti, annetaanko homma robotille? Ykkösaamun kolumnisti Jani Kaaro pohtii, voiko natseista puhua neutraalisti?

  • Turvallisuuspolitiikasta bloggaava Janne "Rysky" Riiheläinen arvioi Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kauden alkua. Riiheläisen mukaan Trump on aiheuttanut eräänlaisen epäjatkuvuustilan kansainvälisessä politiikassa ja Yhdysvallat on menettänyt ison osan ns. pehmeästä voimastaan.

  • Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty on jo pitkään ihmetellyt, miksi suhtaudumme niin kriittisesti itseemme. Kriisitunnelmaa lietsotaan maassa, joka sijoittuu kärkeen kansainvälisissä vertailuissa turvallisuudessa, onnellisuudessa, koulutuksessa, korruption vähäisyydessä, äitinä olemisessa, toisiinsa luottamisessa, tyytyväisyydessä, tasa-arvossa, Räty kirjoittaa.

  • Kolumnistimme, Lapin yliopiston tutkija Saara Tervaniemi kertoo, mistä saamelaisuudessa ja saamelaisten kansallispäivässä (6.2.) on kyse. Saamelaiset ovat odottaneet useamman eliniän, että heidän asemaansa koskevat sopimukset muuttuisivat käytännöksi, saamelaistutkija muistuttaa.

  • Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari pohtii kolumnissaan kansalaisten valintojen merkitystä sosiaalipolitiikassa. Hän toteaa, ettei kansaa voi pakottaa elämään terveellisesti.

  • Lukeminen ei ole vain hauskaa, vaan se on eloonjäämistaito. Informaatioyhteiskunnassa ei voi pärjätä ilman kykyä omaksua tietoa ja tarkastella sitä monelta kantilta. Kolunistina on kulttuurikriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Kasvava vanhusväestö vie meidät uuteen aikaan. Jos pelaamme korttimme nyt oikein, se voi muuttaa kaiken parempaan suuntaan, väittää kolumnistimme tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä