Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Kadonneen potenssin metsästys

  • 4 min
  • toistaiseksi

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan.

Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua.

Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä.

Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan.

Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan.

Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti.

Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän.

Mikä tätä selittää?

Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan.

Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä.

Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä.

Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset.

Joku siis vie erektiomme. Kuka?

Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta.

Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä.

Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi.

Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Lähetykset

  • ti 27.9.2016 18.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Auto oli pitkään vapauden symboli. Miehen väylät tuntemattomat, metsäautotie viimeinen pakopaikka. Nyt meidän suomalaisten näkemys liikenteestä on vanhentunut. Tuleeko sellaiset tiemerkintäkokeilut, että maalaisjärki puikkaa oikealta ohitse ja näkymättömiin?
    Maallikkosaarnaaja Maasola puristaa tuolia kuin repisi sompaa.

  • Eurovision laulukilpailujen voittoviisut vuodesta 1956 vuoteen 1990.

    1. TOTO CUTUGNO - Insieme: 1992
    2. RIVA - Rock me
    3. CELINE DION - Ne partez sans moi
    4. JOHNNY LOGAN - Hold me now
    5. SANDRA KIM - J'aime la vei
    6. BOBBYSOCKS - La det swinge
    7. HERREY'S - Diggi-loo diggi-ley
    8. CORINNE HERMES - Si la vie esta cadeau
    9. NICOLE - Ein bisschen frieden
    10. BUCKS FIZZ - Making your mind up
    11. JOHNNY LOGAN - What's another year
    12. GALI ATARI & MILK AND HONEY - Hallelujah
    13. IZHAR COHEN & ALPHABETA - A-ba-ni-bi
    14. MARIE MYRIAM - L'oisean et l'anfant
    15. BROTHERHOD OF MAN - Save your kisses for me
    16. TEACH IN - Ding-a-dong
    17. ABBA - Waterloo
    18. ANNE MARIE DAVID - Tu te reconnaitras
    19. VICKY LEANDROS - Apres toi
    20. SEVERINE - Un banc, un arbre, un rue
    21. DANA - All kinds of everything
    22. LULU - Boom bang-a-bang
    23. LENNY KUHR - De troubadour
    24. FRIDA BOCCARA - Un jour de enfant
    25. SALOME - Vivo cantando
    26. MASSIEL - La, la, la
    27. SANDIW SHAW - Puppet on a string
    28. UDO JURGENS - Merci cherie
    29. FRANCE GALL - Poupee de cire poupee de son
    30. GIGLIOLA CINQUETTI - No ho l'eta
    31. GRETHE & JÖRGEN INGMANN - Dansevise
    32. ISABELLE AUBRET - Un premier amour
    33. JEAN-CLAUDE PASCAL - Nous les amoureux
    34. JACQUELINE BOYER - Tom Pillibi
    35. TEDDY SCHOLTEN - Een beetje
    36. ANDRE CLAVEAU - Dors, mon amour
    37. CORRY BROKKEN - Net als toen
    38. LYS ASSIA - Refrain

  • Torvimyyrä eli degu on meillä suht' harvinainen lemmikki. Eikä niitä luonnonvaraisenakaan riesaksi asti elele, degut elävät villeinä vain Andien vuoristossa Chilessä.

    Lahtelaisen Johanna Kiviluodon kotona asuu kaksi torvimyyräpoikaa, Bruno ja Hugo. Ne ovat uteiliaita, suloisia, vikkeliä ja eläväisiä. Kujertavat kuin kanarialinnut ja ovat vilkkaimmillaan iltasella. Juuri silloin, kun ihminen kaipaa piristystä pitkän päivän jälkeen ja jotain, joka irrottaa ajatukset arkisesta aherruksesta.

    Kiviluodon degukaksikko asuu niille varta vasten rakennetussa kaapissa, joka on muutettu monikerroksiseksi degu-taloksi. Pohjakerroksessa on kuopsutus-, kaivautumis- ja uimalaatikko, ylemmät kerrokset on varattu kiipeilyyn, kurkisteluun ja nukkumiseen.

    Degut sairastuvat helposti diabetekseen, joten ruoan kanssa on oltava tarkkana. Muutoin torvimyyryläiset ovat sangen helppohoitoisia ja tarjoavat omistajilleen ehtymättömästi iloa. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Maallikkosaarnaaja Maasola havahtui olevansa keski-iässä tyypillisen perusmenokokeilun piirissä. Mitä perusmeno mahdollistaa? Voiko perusmenon varaan ladata onnellisuusodotuksia? Ja mitä ylipäätään tuo vaatimattoman näköinen puuhastelu pitää sisällään?

    Vuorossa laajasti vieroksuttu sapekas arkisaarna, Sananen.

  • Esittelyssä UMK17-kilpailukappaleet (Uuden musiikin kilpailu). Juontajana Sanna Pirkkalainen.

  • Esittelyssä UMK17-kilpailukappaleet (Uuden musiikin kilpailu). Juontajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    14. PAULA KOIVUNIEMI - Sata kesää, tuhat yötä (1981)
    15. PAULA KOIVUNIEMI - Kaikkein kauneinta (1999)
    16. PAULA KOIVUNIEMI - Aikuinen nainen (1982)
    17. PAULA KOIVUNIEMI - Kun kuuntelen Tomppaa (1999)
    18. PAULA KOIVUNIEMI - Kyyneleet (1970)
    19. PAULA KOIVUNIEMI - Vain rakkaus (2010)
    20. PAULA KOIVUNIEMI - Laulun laitumille (1994)
    21. PAULA KOIVUNIEMI - Romantiikkaa (1981)
    22. PAULA KOIVUNIEMI - Hiljaisuuden äänet (1984)
    23. PAULA KOIVUNIEMI - Matka (2010)
    Kuva: Warner Music Live

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    1. PAULA KOIVUNIEMI - Mikä boogie (2014)
    2. PAULA KOIVUNIEMI - Perhonen (1966)
    3. PIA CHRISTINA - Iltaisin (1965)
    4. PAULA JA VIKTOR - Yksin vain (1974)
    5. PAULA KOIVUNIEMI - Aigeian meren laulu (1970)
    6. PAULA KOIVUNIEMI - Miten voi (1977)
    7. PAULA KOIVUNIEMI - Punahilkka-rock (1975)
    8. PAULA KOIVUNIEMI - Tummat silmät, ruskea tukka (1980)
    9. PAULA KOIVUNIEMI - Laulut kun kuolevat (1980)
    10. PAULA KOIVUNIEMI - Lautturi (1987)
    11. PAULA KOIVUNIEMI - Jotakin jäi (1973)
    12. PAULA KOIVUNIEMI - Pienokainen (1989)
    13. PAULA KOIVUNIEMI JA TONI WIRTANEN - Oma tie (2016)
    Kuva: Warner Music Live

  • Jami Liukkonen tapasi yhden Suomen suurimmista rock-legendoista Henry "Remu" Aaltosen. Viime vuoden lopussa tehdyssä haastattelussa puhutaan mm. samaan aikaan kauppoihin ilmestyneestä Markku Salon kirjoittamasta "Remu"-kirjasta sekä "Electric Play" albumista.

    - - -
    ohjelmassa soivat kappaleet:
    REMU & HURRIGANES - Fool for your love [v. 2016 ilmestyneeltä albumilta "Electric Play"]
    REMU - Perhonen [v. 2013 ilmestyeeltä albumilta "Andalusian muistelot")
    HURRIGANES - Just for you [v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "10/80")

    Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle

  • Siili on elänyt ihmistäkin kauemmin maapallollamme. Tämä kompakti paketti valloittaa yhä useamman kodin nyt myös lemmikkinä. Puutarhasta tuttu eurooppalainen siili on rauhoitettu, mutta Päiväntasaajalta kotoisin oleva afrikkalainen kääpiösiili viihtyy Suomessakin, kunhan lämpötila sekä valaistus on kunnossa ja orja, eli siilin omistaja kantaa ruokaa eteen.

    Kirsi Tapanaisella on noin kymmenvuotinen historia niin siilin omistajana kuin kasvattajanakin. Nyt hänellä on kotonaan kaksi vanhempaa siilirouvaa, kumpikin asustaa omassa hyllykössään. Suomen siiliyhdistyksen aktiivina toimiva Kirsi hankki ensimmäisen siilinsä heräteostona, nykyisin siilit hankitaan pääosin kasvattajilta, ei lemmikkieläinliikkeistä.

    Kääpiösiili on aikuisen lemmikki, sillä välillä kiukkuisestikin tuhahteleva piikkipallo on virkeä vasta iltaisin. Luonteeltaan siilit ovat erakkoja, mutta luottamuksen osoituksena se antaa omistajansa rapsutella vatsaansa.
    Paula Jokimies tutustui siilien elämään.

  • Keskellä arktista hysteriaa peräänkuulutamme intohimoa, nyt enemmän kuin koskaan. Jos pikkuleijonat eivät onnistu, intohimo on ollut kateissa. Työhaastattelussa intohimon esiintuominen on tärkeämpää kuin ammattitaidon. Tuleeko meistä maailman intohimoisin kansa?!

    Maallikkosaarnaaja Maasola kaivelee sisintään.

  • Joulu on taas suoritettu, ja nyt ei tarvitse vähään aikaan olla tuntemattomista syistä pahalla päällä.
    Kaupungille on paljon asiaa, virheitä yritetään paikata sen minkä pystytään. Maallikkosaarnaaja Maasola haluaisi vaihtaa muitakin lahjoja kuin pukilta tulleita.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä