Metsäradio.

Elävän perinnön wikiluettelo

  • 7 min
  • toistaiseksi

Haluaisitko olla mukana elävän perinnön keruussa. Elävän perinnön wikiluetteloon kerätään nimittäin parhaillaan Unescon vauhdittamana metsäkulttuuria ja luetteloon toivotaan lisää juuri luontoon liittyvää elävää perintöä. Nyt metsäalan yhteisöillä on tilaisuus viedä wikiluetteloon sellaista metsään liittyvää elävää perintöä, jota ne pitävät arvossa. Tällaista perintöä voi olla erimerkiksi erätaidot ja metsäammatteihin liittyvä tietotaito. Koko wikiluettelo ja tämä monimutkaiselta kuulostava kuvio nostettiin Metsäradiossa käsittelyn kohteeksi. Olli Ihamäki tapasi Metsämuseo Luston intendentin Leena Paaskosken, joka on perehtynyt hankkeeseen syvällisesti. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lähetykset

  • ke 28.9.2016 20.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Puun uittaminen vesistöjä pitkin oli varsin tavallista menneillä vuosikymmenillä. Silloin erämaihin ei kulkenut metsäteitä ja puun uittaminen oli helpoin tapa saada puuaines teollisuuden käyttöön. Vielä tänäkin päivänä perattujen koskien rannoilla voi nähdä valtavia kiviröykkiöitä, jotka nostettiin aikoinaan pois kosken pohjasta esteettömän uiton mahdollistamiseksi. Kun puunkuljetus on sittemmin siirtynyt kumipyörien varaan on virtavesiä kunnostettu takaisin alkuperäiseen tilaan. Tästä hyötyvät mm. taimenet, joille on palautunut alkuperäisiä kutupaikkoja. Anssi Eloranta työskenteli lähes 40 vuotta kalabiologina Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja näin hän tuli aikoinaan mukaan ennallistamaan koskia ja virtavesiä. Kuva: Anssi Eloranta

  • Maanviljelijä ja lampuri Olli Klemolan kotitilaa Pälkäneen Äimälässä on asutettu jo reilut 200 vuotta. Tilan metsiä on hyödynnetty maltillisesti ja osa maista on myös rauhoitettu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ollin mielestä myös talousmetsiä pitäisi käsitellä maltillisemmin, jättää enemmän puustoa liian avoimuuden välttämiseksi. Kun vanhan polven metsänostajat näkivät metsän arvon ainoastaan puuston rahallisena arvona, Olli laittaakin toivonsa nuoriin metsäalan ammattilaisiin, jotka toivottavasti ymmärtävät paremmin myös metsän muut arvot. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys myönsi vuoden 2016 linnustonsuojelupalkinnon Olli Klemolalle hänen työstään linnuston ja ylipäätään luonnon hyväksi.
    Toimittajana oli Risto Salovaara. Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Metsäradio esitteli aivan uunituoreen tietoteoksen, jonka perimmäisenä ajatuksena on kertoa siitä, miten puut voivat parantaa fyysistä ja henkistä terveyttämme. Kirjan tekijä on professori ja kasvitieteilijä Sinikka Piippo, joka on pikkutytöstä saakka ollut poikkeuksellisen kiinnostunut ennen kaikkea puista ja muista kasveista. Piipon teokseen on painettu viimeinen tutkimustieto puiden terveyshyödyistä ruokana, rohtona ja lääkkeenä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki onnistui saamaan professori Sinikka Piipon haastateltavakseen.

  • Vuoritsalon kalliot kohoavat jylhinä kohti taivasta Pohjois-Päijänteellä Jyväskylässä. Vuoritsalon metsissä on aitoa tunnelmaa ja saaresta löytyy myös pieni lampi. Asko Hauta-aho kävi Keski-Suomessa Kalevi Korhosen luona ja hän tuntee Vuoritsalon luonnon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Millaista on toimia luontoyrittäjänä talousmetsien keskellä ja löytyykö metsille myös muita arvoja? Luontotoimittaja Juha Laaksonen tapasi Lieksassa Erä-Eero Kortelaisen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomalaista biotaloutta halutaan kehittää nyt voimaperäisin ottein. Maan talous on pitkään ollut hyvin riippuvainen metsäteollisuudesta ja sen tuotteista, jotka kaiketi laajasti ottaen on käsitetty lähinnä sahatavaraksi ja paperiksi. Nyt on ryhdytty puhumaan biotaloudesta ja moni on ymmällään ja miettii, että mitäköhän sekin nyt mahtaa tarkoittaa. Tiedon tarve on ilmeinen myös päättäjien keskuudessa. Tästä syystä onkin perustettu hanke, jonka nimenä on Uusi puu. Sen tarkoituksena on levittää tietoa sekä päättäjien että kansalaisten keskuuteen biotalouden uusista tuotteista ja innovaatioista.
    Uusi puu-projektin vetäjänä ja luotsaajana on nuori ja innokas metsänhoitaja Eveliina Pokela, jonka Metsäradion reportteri Olli Ihamäki onnistui saamaan haastateltavakseen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Käenpiiasta kaikki alkoi. Kymmenvuotiaana Upi teki kansakoulussa tavan mukaan perinteisen kottaraispöntön, mutta pöntön ensimmäinen asukas olikin outo lintu, käenpiika. Nyt lintuharrastaja ja pönttömestari Urpo Koposella on maastossa jo 3500 pönttöä. Kun ei tyydy pelkkiin peruspönttöihin, pesivien lajien määrä kasvaa. Yli 50 vuoden aikana Upi on kehitellyt jo sata mallia, joissa on pesinyt 62 eri lajia. Millä silmällä ja mihin Upi pönttönsä ripustaa, sitä kävi Karhulassa selvittämässä Risto Salovaara. Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Retkeilijöiden määrä kansallispuistoissa kasvaa vuosi toisensa jälkeen. Tälle talvikaudelle on luvassa ennätysmäärä ulkomaisia luontoturisteja. Kiinalaisturistien määrä on kasvussa, National Geographic hehkuttaa Suomea matkailumaana ja Lonely Planet valitsi Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi nyt kun Suomi täyttää sata vuotta. Lonely Planet julkaisee maailman arvostetuimpia matkailuoppaita. Yksi Suomen valteista on luonto ja kansallispuistot. Resurssit kansallispuistojen ylläpitoon eivät kuitenkaan ole kasvaneet, päinvastoin. Niinpä Metsähallituksessa mietitään kuumeisesti, miten kohteet pidetään kunnossa. Varsinkin kun tiedetään, että kansallispuistoihin sijoitettu raha poikii erinomaisen tuoton paikallistalouteen. Niukkenevien resurssien kanssa painii mm. Sisä-Suomen alueen kenttäpäällikkö Arto Pummila Metsähallituksesta Etelä-Suomen luontopalveluista. Toimittajana oli Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsämuseo Lustossa on esillä runsaasti korjuutyössä käytettyä konekantaa ja monen tekniikasta kiinnostuneen ehtymättömän mielenkiinnon kohteena onkin juuri museon konesali. Sinne on saatu esille 1920-luvulla käytössä ollut järeä amerikkalaista kulttimerkkiä edustava moottoripyörä, jolla on ollut tärkeä tehtävä metsänkaatotöiden valvonnassa ja työnjohdossa etenkin pohjoisen Suomen tiettömissä erämaissa.
    Itsekin moottoripyöristä innostunut Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kertoi, mikä tekee juuri tästä moottoripyörästä, tai prätkästä niin peräti erikoisen, että se on saanut sijansa museon arvokkaassa koneaikanäyttelyssä. Kuva: Metsämuseo Lusto

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä