Tiedetuokio

Nanoteknologialla parempia syöpälääkkeitä

  • 13 min
  • toistaiseksi

Kuinka kehittää entistä tehokkaampia syöpälääkkeitä, joilla olisi mahdollisimman vähän haittavaikutuksia? Tätä on selvitetty FM Karoliina Soinisen väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa mukaan syöpälääkkeiden haittavaikutuksia voidaan vähentää ja samalla lääkeaine voidaan viedä kohdennetusti syöpäkudokseen kun käytetään hyväksi nanoteknologiaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Lähetykset

  • to 29.9.2016 13.58 • Yle Areena

Jaksot

  • Silmät ovat sielun peili, mutta voisivatko ne toimia myös ikkunana aivoihin? Tuoreen tutkimuksen mukaan aivojen terveydentilasta voidaan saada viitteitä silmien kautta ja tätä myötä voidaan tehosta aivosairauksien diagnostista seulontaa. Haastateltavana FaT Henri Leinonen Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

  • Kuka tahansa meistä voisi osallistua tieteellisen tutkimuksen tekoon jos niin sanottu kansalaistiede osana avoimen tieteen esiinmarssia saa tuulta purjeisiinsa. Tällöin emme olisi vaan tutkimusten kohteita, vaan meillä olisi mahdollisuus osallistua tieteen tekoon vaikkapa omaa elinympäristöämme havainnoimalla. Anne Heikkisen haastateltavana Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti.

  • Kuinka kehittää entistä tehokkaampia syöpälääkkeitä, joilla olisi mahdollisimman vähän haittavaikutuksia? Tätä on selvitetty FM Karoliina Soinisen väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa mukaan syöpälääkkeiden haittavaikutuksia voidaan vähentää ja samalla lääkeaine voidaan viedä kohdennetusti syöpäkudokseen kun käytetään hyväksi nanoteknologiaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Kesäilta, savusauna ja pulahdus puhtaaseen järviveteen. Tätä unelmaa elämme juuri nyt. Mutta mitäpä jos vesi ei olisikaan niin puhdasta kuin luulemme? Tuore tutkimus nimittäin osoittaa, että esimerkiksi Kallavedestä löytyy poikkeuksellisen paljon mikromuoviksi kutsuttua, alle 5 millimetrin kokoista muoviroskaa. Järvien mikromuovitutkimuksesta kertovat Anne Heikkisen haastattelussa tutkimuspäällikkö Arto Koistinen sekä tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

  • Ilmaston lämpenemistä olisi mahdollista hidastaa ja hetkellisesti jopa pysäyttää kasvattamalla keinotekoisesti ilmakehän pienhiukkaspitoisuutta. Voisiko tätä hiukkasmassaa lisäämällä oikeasti hillitä ilmaston lämpenemistä? Kyllä voi, vastaa asiasta juuri väitellyt Ilmatieteenlaitoksen tutkija FM Anton Laakso. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Pieni, mutta pippurinen kevättaskuruoho ei ole mikä tahansa kasvi, vaan sillä on erityisiä ominaisuuksia raskasmetallien keräämiseen ja sietoon liittyen. Kasvien avulla voidaan pyrkiä pudistamaan metalleilla saastuneita maita tai keräämään talteen korkean teknologian laitteissa tarvittavia maametalleja, mutta näiden mekanismien tunteminen auttaa myös kun jalostetaan ravintoarvoltaan parempia viljelykasveja. FM, MMM Pauliina Halimaa tutki väitöstutkimuksessaan kevättaskuruohopopulaatioiden erilaisia keinoja kerryttää ja sietää metalleja. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Ilmakehätutkimus on ollut puutteellista Afrikan mantereen mittaustietojen osalta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja eteläafrikkalaisen North-West Universityn yhteistyössä ylläpitämä ilmakehän mittausasema on nyt paikkaamassa tätä puutetta. Etelä-Afrikassa tutkimustyössä on ollut muun muassa tutkija Petri Tiitta, jonka erityisalaa on aerosolihiukkasten reaaliaikainen kemiallisen koostumuksen mittaus. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Suomessa tehdään paljon korkealuokkaista tutkimusta, mutta kompastuskivi on siinä, kuka lähtisi viemään tutkimustuloksia eteenpäin kaupalliseksi tuotteeksi. Näin toteaa osteoporoosin varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetun menetelmän parissa tutkimustyötään tehnyt FT Ossi Riekkinen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Miksi joku oireilee kosteusvaurioituneessa rakennuksessa, mutta toinen ei? Entä miksi mikrobit voivat sekä altistaa terveyshaitoille että suojata vaikkapa allergialta? Kansainvälinen mikrobiasiantuntijajoukko kokoontui Kuopioon Mikrobit hyvässä ja pahassa -symposiumiin. Anne Heikkisen haastateltavana on ympäristöterveyden professori Tiina Reponen Cincinnatin yliopistosta.

  • Silmiä kirvelee, nokka vuotaa, kurkussa kuristaa – allergiset oireet ovat tuttuja monelle meistä. Yksi keino päästä eroon kiusallisista ja vakavistakin allergisista oireista on siedätyshoito. Lääketieteen lisensiaatti Aino Rönkä on löytänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia.
    – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Subarktinen tundra-alue on erittäin kiinnostavaa seutua ilmaston lämpenemisen suhteen. Kuuma kysymys kuuluukin, että mitä tapahtuu jos tundran ikirouta sulaa? FM Maija Marushchak on teknyt tutkimustyötä Pohjois- Venäjällä, Komin tasavallassa ja selvittänyt tundran hiilenkiertoa. Millaista on tutkimustyö tundralla, siitä kuulemme nyt. Maija Marushchak on Anne Heikkisen haastateltavana.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Alzheimerin taudista tärkeää saada vihiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. LL Toni Seppälän väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin Alzheimerin taudin kehittymistä voidaan seurata selkäydinnesteestä. – Ajateltiin, että koska selkäydinneste kiertää aivoissa, se on välittömässä kosketuksessa aivokudoksen kanssa ja se voisi heijastella hyvin niitä muutoksia, joita aivokudoksessa tapahtuu. Tämä on verrattain uusia asia sekä kliinisessä että tutkimuskäytössä, Seppälä kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Aivokasvainten hoitaminen on usein hyvin hankalaa. Hoitojen tehoa rajoittaa se, että sinänsä syöpään tehoavien hoitomuotojen haittavaikutukset ovat usein suuria. Glioomien hoitoa pyritäänkin tutkimuksen avulla kohdentamaan yhä paremmin. - Kun puhutaan lääkeaineen kohdentamisesta, lääkeaine joko pyritään saamaan kertymään kasvaimeen, tai sen pääsyä kaikkialle muualle kudoksiin pyritään vähentämään - tai sitten näitä yhdistellään, kertoo aiheesta väitellyt FM Jere Pikkarainen. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Kaskeaminen on ollut perisuomalainen tapa raivata metsämaasta viljeltävää peltoa. Hieman samaa henkeä on Etelä-Amerikassa käytetyssä terra preta -viljelyssä, jossa viljeltävän maan ominaisuuksia pyritään parantamaan lisäämällä siihen hiillytettyä puuainesta. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu biohiilen vaikutusta timotein kasvatukseen. - Maanparannukseen käytettävää biohiiltä tehdään pyrolyysimenetelmällä eli kuivatislauksella. Puu hiillestetään nopeasti korkeassa lämpötilassa, jotta siitä saadaan pois haihtuvat aineet ja jäljelle jää biohiili. Haihtuvista aineista saadaan bioöljyä, kertoo tutkija Riitta Kettunen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Ihmiskudosten käyttö tieteellisten tutkimusten tutkimusmateriaalina on lisääntymässä. Perusteilla on myös laajoja ihmiskudoksia sisältäviä biopankkeja. Mutta tietääkö kudoksensa tutkimustarkoitukseen luovuttava tutkittava, mihin oikein on suostumassa? - Kun äidit ovat synnyttämässä, niin ei heillä ole ensimmäisenä mielessä tieteellinen tutkimus, vaan oma vauva ja tuleva synnytys - eivät he miettineet tieteellistä tutkimusta. Näin toteaa istukan tutkimuskäyttöön luovuttaneiden synnyttäjien ajatuksia tutkimusetiikasta Itä-Suomen yliopistossa selvittänyt TtM Arja Halkoaho. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Geenitutkimuksella on suuri merkitys selvitettäessä Alzheimerin taudin sairastumismekanismeja. Riskigeenien tunnistamisen kautta päästään myös varhaisempaan sairauden diagnosointiin. - Me voimme kohdentaa analyysit riskigeeneihin ja tietyn riskigeenin omaanavan henkilön profiiliin. Tällä tavalla voidaan identifioida tarkemmin, paremmin ja aikaisemmin näitä henkilöitä, kuvailee dosentti Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Hiltusen tutkimusryhmässä löydettiin keväällä uusi Alzheimerin taudin riskigeeni, FRMD4A, joka on keskeisimpiä Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Ilmasto lämpenee, se on tosiasia. Mutta entäpä jos maapallon lämpötila alkaisikin nousta todella nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä huolimatta? Tällöin voitaisiin käyttää apuna ilmastonmuokkausta ja pyrkiä estämään auringon säteilyn pääsyä alailmakehään ja maan pinnalle. – Stratosfäärin rikkihiukkaset ovat yksi ehdotetuista ilmastonmuokkausmenetelmistä. Malli on peräisin tulivuoren purkauksesta. Kun Pinatubon tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 199, se viilensi ilmastoa noin puoli astetta seuraavan vuoden aikana, kertoo dosentti Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • PREP-estäjillä voidaan ehkä tulevaisuudessa tarjota uusia vaihtoehtoja muistisairauksien hoitoon, todetaan proviisori Aaro Jalkasen väitöstutkimuksessa. Elimistöstämme löytyy runsaasti PREP-entsyymiä (prolyylioligopeptidaasi), joka on ollut viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ympäri maailman. - PREP on yhdistetty muistiin ja oppimiseen. Hyvin moni näistä PREPin pilkkomista peptideistä on bioaktiivisia peptidejä, joiden tiedetään säätelevän muistia ja oppimista aivoissa, kuvailee Jalkanen. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikehäiriöt, kuten vapina, jäykkyys ja tasapaino-ongelmat. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 Parkinson-potilasta. Tällä hetkellä taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kliinisten oireiden arviointiin ja on mahdollista, että diagnoosi ei aina osu kohdalleen. - Tavoitteena on, että Parkinsonin taudin diagnoosia pystyttäisiin aikaistamaan ja tarkentamaan sekä taudin etenemistä ja hoidon vastetta pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin ja nopeammin, FM Saara Rissanen toteaa. Hänen väitöksessään kehitettiin uusia menetelmiä Parkinsonin taudin liikeoireiden arviointiin. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Kuinka radioaktiivisesta jätteestä peräisin olevat alkuaineet siirtyvät maaperästä tuttuihin metsäkasveihin, entä voivatko luonnon kasvit ja eläimet olla ihmistä herkempiä radioaktiiviselle altistukselle? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia FM Päivi Roivaisen väitöstutkimuksessa. – Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle, Roivainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino. Laihduttaminen on ylipainoisilla tärkeä ja tehokas uniapnean hoitomuoto, todetaan LL Johanna Sahlmanin väitöstutkimuksessa. Hoito auttaa hillitsemään niin uniapneaa kuin lihavuuden liitännäissairauksiakin. – Ylipaino on paitsi uniapnean riskitekijä, mutta uniapnea myös lisää lihomisen riskiä, Sahlman kuvailee ylipainon ja uniapnean muodostamaa noidankehää. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut pienitaajuiset magneettikentät sekä radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi. Syöpäriskin arvioimista vaikeuttaa erityisesti se, ettei mahdollisesti syöpää edistävän vaikutuksen selittävää mekanismia vielä tunneta. FM Jukka Luukkosen tuoreessa väitöstutkimuksessa sähkömagneettisilla kentillä havaittiin olevan vaikutusta syövän kehittymiseen liittyviin soluprosesseihin. Olennaista löydöksissä on havainto, että muutoksiin tarvitaan sekä säteilyn että kemikaalin yhteisvaikutus. – Ihmiset eivät altistu pelkästään sähkömagneettiselle säteilylle, vaan vaikka mille muullekin kuten kemikaaleille ja yhteisvaikutusmalli on siinä mielessä hyvä, Jukka Luukkonen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Valtimonkovettumatauti on johtava sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. – Valtimonkovettumatauti alkaa kehittyvä hyvinkin nuorena, varhaisella aikuisiällä. Alkuvaiheessa endoteelisolujen toiminnalla on suuri merkitys, normaalisti ne huolehtivat verisuonen supistumisesta ja estävät hyytymien muodostumista ja toimivat esteenä, ettei esimerkiksi LDL pääse siirtymään verenkierrosta seinämän sisempiin kerroksiin. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että endoteeli pysyisi terveenä, eikä toiminnan vajausta pääsisi kehittymään, kertoo tutkija Henna Kaisa Jyrkkänen. Toimittajana Anne Heikkinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä