Ealli arkiiva

to 27.10.2016

  • 30 min
  • 1 v 7 kk

Ealli arkiivvas gullat dál makkár luonddufáttáin Sámi radio lea muitalan álgoáiggiid go álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat. Goddesáhpánat ledje valjis jagis 1970. Dan navde soapmásat goaridan guohtoneatnamiid ja fuonidan bohccuid dili. Sávlagiid ja gurpmáid vuostá lei juo dálkkas dahje boahkuheapmi 1960-logus. Sámi ságat 1971 gieđahalai ášši. Geatkki goddimii Geavu siste Ohcejogas fitnašuvai stáhtas lohpi, dan birra lei sáhka 1977. Giđđalodden ja boares beahci maid ledje Sámi ságaid fáddán, ovdamearkkat jagiin 1980 ja 1981. Mielde dáin vuorkásagain leat Johannes V. Nutti, Matti Näkkäläjärvi, Johan Blind, Nikolaus Sevä, Elle Máret Sevä, Iver Huuva, Per Holm Varsi, Antti Piera Valle ja Heaikka-Juhán Máhtte, Matti Magga.

Lähetykset

  • to 27.10.2016 9.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Vuohču márkanat, gilvvut ja sámesearvvi čoahkkin ledje fáddán Sámi ságat -prográmmas 18.4.1972. Márkan- ja gilvoságaid muitaleaba Gáppe-Piera Ovllá, Oula Aikio ja Jouni Hetta. Čoahkkimis lea sáhka boazodoalus, sáhkavuoruid suomagillii dollet Hirvas-Ándde, Antti Hirvasvuopio ja Gáppe-Piera Jovnna, Jouni Aikio. Sámi ságain 20.6.1972 lei sáhka das makkár turisma heive sámeguvlui. Saariselkä-plánas hábmejuvvui stuorra turismaguovddáš. Ekonoma Veikko Rastas árvalii,ahte duottarguovlluid (Tunturi-Lappi) galggašii ráfáidahttit áivve fal boazodoalu várás. Gullat maid Gedo-Jovnna, Joonas Ketola jearahallama Gárasavvonis, son duddjo ja vuovdá duijiidis turisttaide. Niila Palonoja árvvoštallá Saariselkä-plánaid. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Nils Aslak Valkeapää.

  • Álggus suomagillii álbmotdilálašvuođas Helssegis. Doppe lei sáhka eanageavaheamis ja sámerivttiin. Ságastallit studeanta Veikko Virtanen, guolástusmeaštir Jouni Kitti, studeanta Yrjö Haila, hošmeaštir Kaarle Klemola, vuovdedoalloráđđeolmmái Oiva Lyytinen ja Toivo Kerkelä.
    Nubbi ášši sámegillii skohtergilvvuin. Santa Claus Grand Prix Roavvenjárggas, gilvovuoddjit Antti Niiles Länsman ja Paulus Näkkäläjärvi árvvoštallaba lágidemiid ja bálkkašumiid. Doaimmaheaddjit: Sulo Aikio, Marja-Leena Lampela ja Oula Näkkäläjärvi. Govva lea gielkágilvvuin Anáris / Lapin maakuntamuseo, Pauli Laalo.

  • Dán vuorkáprográmma fáddan lea Suoma gávccát presidenta Urho Kekkonen. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon 1970- ja 1980 loguin. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoolbmá muitalit iežaset vásihusaid pressideanta Urho Kekkonen birra.

    Mielde: Urho Kekkonen, Antti Juuso, Piera Juuso, Erkki Jomppanen. Doaimmaheaddjit: Juhani Lihtonen, Frans Wilhelm Saari ja Oula Näkkäläjärvi. Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámegielat radioprográmma mii sáddejuvvui Sámi radios 27.6.1972. Báddejuvvon Anár Doaivunjárggas, Ohcejoga Máttajávrris, Gáregasnjárggas, Guolnnás, Áŋŋelis ja Kárášjogas. Mielde dát olbmot: Matti Sarre, Erkki Jomppanen, Valpuri Högman, Kaarina Nillukka, Agneta Valle, Magga Kitti, Elli Laiti, Antti Nuorgam, Kaarina Niittyvuopio (Nillá-Káre), Antti Boine (Badjenjár-Ánde) ja Sofia Balto. Doaimmaheaddji: Sombbi-Káre, Kaarina Halvari

  • Guokte prográmma Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla giđđafeasttain. Álggos jagi 1971 oahppit muitalit vásáhusaid skuvlavázzimis ja vástidit gažaldahkii mii guoská kristtalašvuhtii oahpahusas ja skuvlla namas. Oahppit Eero Paltto (suoma- ja sámegillii), Niilo Rasmus (suomagillii), Antti Lukkari (suomagillii), Aslak Guttorm (suomagillii), Kari Savolainen (suoma- ja sámegillii), Marketta Kukkala (suomagillii), Vilma Helander (suomagillii) ja Marja Guttorm (suoma- ja sámegillii). Rektor Eljas Kytömäki (suomagillii). Nuppi prográmmas jagis 1976 lea sáhka Sámi kristtalaš nuoraidskuvlla boahttevuođas. Vástideaddjin stivrra ságadoalli Juhán-Erke, Erkki Jomppanen (sámegillii), lohkanjagi 1975-76 rektor Pekka Laaksonen (suomagillii) ja vánhen Liissá-Jovnna, Jouni Aikio Áhguoikkas. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio.

  • Nils Aslak Valkeapää prográmma jagis 1979 gieđahallá Sámi dáidaga. Son jearahallá dáiddačehpiid Iver Jåks (elii 1932 - 2007) Kárásjogas ja Synnøve Persen Porsáŋggus. Sáhka dáidagis, dáiddáriid Mázejoavkku birra ja dáiddačehpiid searvvi vuođđudemis. Sáddejuvvon Miehtá Sámi prográmmas 20.4.1979.

  • Ealli arkiivas gullat Sámi radio báddevuorkká ságaid jagiin 1973, 1974, 1980 ja 1981. Ságastallamat Skállovári bigálusgárddis Ohcejogas, Dálvadas gárddis Eanodagas ja Sakiaselkä gárddis Vuohčus. Gullat dáid boazosápmelaččaid: Ásllat Ánde Länsman, Juhán Dánel Magga, Oula Aikio, Aslak Hetta ja Alpo Aikio. Doaimmaheaddjit dáin ságain leat Kaarina Halvari, Kalle Mannela, Oula Näkkäläjärvi ja Matti Valle. Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio.

  • Luonddugáhttengáibádusat lassánedje 1970-logus. Dalle ledje juo ásahuvvon Leammi álbmotmeahcci ja Geavu luonddumeahcci. Ođđa álbmotmeahci lei oaivil vuođđudit Koilliskairai ja nu jagi 1983 rájes leamašge lágain ásahuvvon viiddis UK-álbmotmeahcci Soađegili, Anára ja Savukoski gielddaid rájáid siste. Soađegili Sámi bálgosa Oula Aikio oinnii álbmotmeahcis eanet buriid beliid go vahága. Gullat maid Avvil bálgosa Antero Sarre ja Lappi bálgosa Sulo Alakorva jurdagiid jagis 1974. Leammi álbmotmeahci viiddideamis ságastallojuvvui seamma áiggiid. Sállevári bálgosis gal balle turisttaid lassáneami heađuštit bohccuid. Guldal Oula Sara jearahallama jagis 1979. Govva/Jouni Aikio: Osmo Hirvasvuopio Náttašduoddara alde Soabbada luonddumeahcis giđđagease 2013.

  • Ealli arkiivvas gullat ságastallamiid sápmelaččaid skuvlendilis ja sámeoahpahusa ordnemis jagis 1970. Vuos Sámi skuvladili suokkardan doaibmagotti lahtut oahpaheaddji Reidar Suomenrinne (Frederet-Ánná Reidar), dálolaš ja badjeolmmoš Jouni Vest (Biennaš-Jon Jovnna) ja láhkadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjärvi ságastallet oahaphusgažaldagain. Sáddejuvvon 3.11.1970 / Sámi ságat. Nubbin ságastallan das mo sámegiela oahpahus lea ordnejuvvon Guovdageainnus. Jietnačájánasat lohkandiimmus ja oahpaheaddji Johan Jernsletten jearahallan. Sáddejuvvon 15.12.1970 / Sámi ságat. Loahpas ođas oahppaneavvodoaibmagotti čovdisiin, sáddejuvvon 15.10.1973 / Ođđasat. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Ole Henrik Magga.

  • Oasit sáhkavuoruin Sámiid IX konfereansas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi sj. Matti Morottaja ja WCIP sj. George Manuel shuswap-čearddas Kanádas. Dulkon davvisámegillii. JN referere konfereanssa mearrádusaid ja sámepolitihkalaš prográmma. NBR ovddasteaddji Anders Oskal jearahallan. Guovža-Sámmola ja Bihto-Biera hálešteapmi čoahkkinlanja olggobealde. Loahpas Bihto-Biera jearahllan álgojagis 1978 Anáris. Sáhka su giellabarggus, museagálvvuid čoaggimis ja čájeheamis sihke juoigamis. Loahpas Bihto-Biera juoigá Guhkesvákki.

  • Ealli arkiivvas gullat dál makkár luonddufáttáin Sámi radio lea muitalan álgoáiggiid go álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat. Goddesáhpánat ledje valjis jagis 1970. Dan navde soapmásat goaridan guohtoneatnamiid ja fuonidan bohccuid dili. Sávlagiid ja gurpmáid vuostá lei juo dálkkas dahje boahkuheapmi 1960-logus. Sámi ságat 1971 gieđahalai ášši. Geatkki goddimii Geavu siste Ohcejogas fitnašuvai stáhtas lohpi, dan birra lei sáhka 1977. Giđđalodden ja boares beahci maid ledje Sámi ságaid fáddán, ovdamearkkat jagiin 1980 ja 1981. Mielde dáin vuorkásagain leat Johannes V. Nutti, Matti Näkkäläjärvi, Johan Blind, Nikolaus Sevä, Elle Máret Sevä, Iver Huuva, Per Holm Varsi, Antti Piera Valle ja Heaikka-Juhán Máhtte, Matti Magga.

  • Ealli arkiivvas gullat ságaid miessemánus 1975. Sámegiela lohkanvejolašvuohta Oulu universitehtas lei álgán jagis 1970. Sámi radio čuovui oahppadiimmu ja Sulo Aikio jearahalai sámegiela oahppi Timo Kurki Muonios eret ja sámegiela lektora Tuomas Magga. Jietna maiddái Samuli Aikio logaldallamis mas fáddan leat noaiddit. Ándaras Njárga fas jearahallá Romssa universitehta lektora Nils Jernsletten, Juhu-Niillasa. Loahpas vel finadat Oulu universitehtas giđđat 1980 go doppe ságastallojuvvui sámegiela oahpahusa dásis. Oahppi Ritva Torikka ja veahkkeprofessor Pekka Sammallahti jurdagat oahpahusvugiin.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä