Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Luonnollista karsintaa

  • 4 min
  • toistaiseksi

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä!

Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee.

Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle.

Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa.

Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla.

Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä.

Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta.

Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä.

Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi.

En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita.

Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet.

Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun!

Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa.

Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Lähetykset

  • ti 4.10.2016 18.04 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua?
    Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti".
    Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä.

    Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi.

    "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35.
    20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

  • Kirjailija Paula Noronen sekoaa laskuissa miettiessään, montako Supermarsu -kirjaa on kirjoittanut. Kymmenen kappaletta niitä on ja parhaillaan kuvataan ensimmäistä elokuvaa. Se tulee ensi-iltaan tammikuun lopussa. Supermarsu -elokuva kertoo alakouluikäisestä Emiliasta, joka huomaa omaavansa lemmikkimarsunsa pureman jälkeen salaisia supervoimia.

    Marko Miettinen pakkasi mankan ja pari lasta autoonsa ja lähti seuraamaan elokuvan kuvauksia vesipuisto Serenaan Pohjois-Espooseen.
    Taisipa juttutuokiossa käsikirjoittaja Paula Norosen kanssa olla sisäänkirjoitettuna Markon salainen toive avustajan pestistäkin.

  • Suomen ainoalla sonniasemalla Hollollassa seurataan tällä kertaa vasikansiementen matkaa laboratoriosta maailmalle.

    Ennen vanhaan homma hoitui niin, että sonni astui lehmät ja tuloksena oli vasikka. Nykyään lähes kaikki karja siemennetään eikä ihan millä tahansa litkulla. Laboratoriopäällikkö Anne Olonen kertoo, että sonnin sperma käy läpi todella tarkan syynin sen jälkeen, kun se on otettu talteen. Sanna Pirkkalaisen tapaa vierailulla myös Hollolan sonniaseman tuotantojohtajan Harri Mäkivuokon.

    Kuvateksti: Sonnin siemenneste laimennetaan ja pakataan "olkiin". Yhdessä oljessa on yksi siemenannos eli noin 15 miljoonaa siittiötä. Kuva: Viking Genetics

  • Kaukana ovat ne ajat, kun kylään hankittiin yksi komia sonni, jonka luo kaikki lähiseutujen lehmät kulkivat miehelään. Perinteistä "sonni ja lehmä ne yhteen soppii" -menetelmää ei maataloudessa enää juurikaan käytetä, etenkin lypsykarja lisääntyy maassamme lähes yksinomaan keinosiemennyksen avulla. Ja sama pätee pitkälti myös hevosiin, luonnollinen astutus on hevostalleillakin harvinainen tapahtuma.

    Jos olet koskaan päässyt näkemään, kun sonni ja lehmä, tai ori ja tamma, kohtaavat lapsenteko mielessä, ymmärrät myös syyn siihen, miksi tähän on tultu. Harva tilallinen kun haluaa menettää hyvää lypsylehmää tai kelpo ravuria vain siksi, että jalka katkeaa lemmentöissä. Siinä nimittäin aitaa kaatuu ja tanner tömisee, kun sonni oikein lemmekkääksi ryhtyy...

    Sanna Pirkkalainen pääsi harvinaiselle vierailulle maamme ainoalle sonniasemalle Hollolaan. Oppaina ovat eläintenhoitajien esimies Tuula Nyström ja eläinlääkäri Henri Simonen.

  • Liftarit televisio-sarjaa varten ohjaaja Pia Asikainen ja kuvaaja Joona Pettersson tekivät kesällä 2016 neljä eri liftireissua. He reissasivat ympäri Suomea ja tutustuivat ennakkoluulottomasti matkalla tapaamiinsa ihmisiin.

    Maija Salmisen haastattelussa Pia Asikainen antaa vinkkejä liftausreissuun varustautumisessa.
    - Tärkein varuste on iloinen mieli. Aikarajoja ei matkalle kannataa liikaa suunnitella. Ota mukaan myös kynä ja pari pahvia määränpään kirjoittamiseen. Hyvä liftauspaikka kannattaa tsekata kaupungin laitamilta. Värikkäät vaatteet lisäävät havaittavuutta ja älä unohda sadevarustusta. Perinteinen paperikartta on liftarin kenties paras kaveri. Kartasta saa hätätapauksessa vaikka sateensuojaa, kun sen taittaa harjanteeksi pään ylle. Ilman pientä evästä ei reissuun kannata lähteä.

    Autoilijan ja liftarin ensikatse on tärkein hetki, korostaa Asikainen.
    -Sen pienen hetken ajan katseet kohtaavat ja silloin autoilija tekee valinnan, ottaako kyytiin vai ei. Liftarin ei kannata pitää aurinkolaseja silmillä, jotta saa paremman katsekontaktin.

    Liftarit -kesäsarja TV1:llä tiistaisin alkaen 13.6. klo 20.00.

  • Näyttelijä, käsikirjoittaja Sanna Stellan on kantajäsen televisio-sarjassa Siskonpeti. Parhaillaan kuvataan kolmatta tuotantokautta ja se nähdään televisiossa ensi syksynä. Kuvaustauon lomaan järjestyi yhteinen juttutuokio toimittaja Maija Salmisen kanssa.

    Stellan kuvailee Siskonpetin kuvausrupeamaa leirikouluksi.
    - Meillä on tosi hauskaa kuvauksissa ja teemme työtämme suurella kunnianhimolla. Mitenkään varman päälle tekemisen tuntua ei ole, vaan yritämme kehitellä myös uusia jutttuja. Työryhmämme on ihmeellinen ja hirveän taitava.

    Lokerointi naisviihteen tekemisestä ärsyttää Stellania, mutta toisaalta hän pitää hyvänä sitä, että asiasta keskustellaan.
    - En usko, että miehiltä koskaan kysytään, teettekö miesviihdettä tai mikä teidän agendanne on.
    Kun naisille esitetään nämä kysymykset, taustalla on usein se, että saako nainen olla hauska vai ei, ja miksi naisia on vähemmän hauskan tekijöinä.

    "Kaikki äitini, kaikki tyttäreni" teatteriesityksen tekstin Sanna Stellan työsti yhdessä Pirjo Heikkilän ja Miitta Sorvalin kanssa Kodin Kuvalehden lukijatekstien pohjalta. Keväällä meni esityksessä 60 000 katsojan raja rikki, mikä on iso määrä näinä päivinä, kun yhtenäiskulttuurin aika on mennyt.

  • Meditaatio on itsetutkiskelun ja rentoutumisen keino, jolla voi jopa avata ovia uusien tietoisuuksien tiloihin.
    Tyypillisesti suomalainen voi löytää sielunrauhaa vain lähtemällä kaupungin melusta kesämökille saunomaan.
    Ville Syrjälä kävi sen sijaan etsimässä oikoreittiä syvään rentoutumiseen kelluntatankissa Tuusulan Rusutjärvellä.

  • Täysi nolla, yhenlainen, kaksimielinen. Siinä esimerkkejä numeroilla arvioinnista. Vaan kumpi on lopulta pahempi - numeroarvostelu vai sanallinen arviointi? Maallikkosaarnaaja Maasola purkaa traumaa Sanasessa, sappinestesaarnassaan.

  • Maailma on täynnä puhetta ja sanoja. Pahimmillaan tulee joka tuutista mielipiteitä, joilla yritetään saada ihmiset reagoimaan.
    Tähän saumaan tulee norppalive. Se muistuttaa, miten kaunista voisi elämä olla.
    Maallikkosaarnaaja Maasola tarjoilee arkisaarnassaan livelähetykseen vain muutaman parannusehdotuksen.

  • Ennen kesä tuli keikkuen. Nyt toinen käsi on palanut ja toisessa on paleltumia. Säänmukainen pukeutuminenkaan ei onnistu. Maallikkosaarnaaja Maasola pureutuu kuin toukokuinen halla älyttömien vaatteiden maailmaan.

  • Interaktiiviset kauhuesitykset ovat rantautumassa Suomeen. Emme tyydy enää olemaan passiivisia havainnoitsijoita ja todistajia, vaan haluamme olla osa kauhutarinaa.

    Toimittajamme Justus Laitinen laittoi itsensä likoon ja syöksyi päätä pahkaa After Dark Helsingin järjestämään interaktiiviseen kauhuesitykseen nimeltä Motel.

    Esityksen ohjaaja Antti Wuokko valottaa Motellin taustoja. Kanssakokijoina Motel-kauhuesityksessä Justuksen kanssa olivat Sofia ja Erkko.

  • Ei ole hyvä, jos ihminen on ihan alussa tai ihan lopussa. Puolessa välissä tapahtuu kaikki oleellinen.
    Siksi kai hallituskin fiilistelee puoliväliriihessä. Elämänsä puolitangossa on myös Maallikkosaarnaaja Maasola. Se ei estä häntä saarnaamasta, siis - Sananen!

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä