Kuusi kuvaa

la 3.12.2016

  • 45 min
  • toistaiseksi

Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Päähenkilö valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Kuudes kuva on kuitenkin ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.

Lähetykset

  • la 3.12.2016 9.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Miksi sarjakuvataiteilija ja taidemaalari Katja Tukiainen on niin viehättynyt tyttöhahmoista? Kuka on Betty Boop -poskinen vauva hänen valitsemassaan kuvassa? Elämän tärkeät hetket aukeavat kuuden kuvan kautta. Italiasta löytyi rohkeus ilmaista omia ajatuksia, Japani muistutti vaikenemisen kultaisesta taidosta. Kuudes kuva lähtee syntymään taiteilijan päässä. Siitä tulee hyvin henkilökohtainen meditointimaalaus. Toimittajana Eve Mantu.

  • Olen bibliofiili, toteaa elokuvaohjaaja ja -tuottaja Claes Olsson. Tämä selittää kuvan numero neljä, jossa hän seisoo kotona kirjahyllynsä edessä. Kun oppii lukemaan sujuvasti jo nelivuotiaana, ehtii koulun alaluokilla heilua pellenä ja kurkistella tyttöjen mekkojen alle. Mitkä kuusi kuvaa Claes Olsson valitsee elämäntarinansa tärkeiden hetkien kuvitukseksi?

  • Tietoisuus nälänhädästä ja ympäristön tuhosta läpäisi Elina Hirvosen jo pikkutyttönä. Hengenheimolaisia hän löysi lahtelaisten punkkareiden porukoista. Veljen kaveri naljaili, että sinähän menisit osoittamaan mieltä vaikka homoseksuaalisten simpukoiden puolesta. Vaikuttamishalun polte johdatti toimittajaksi, dokumenttielokuvaohjaajaksi ja kirjailijaksi. Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman (Avain 2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Miten palvelijan lapsenlapsesta tuli akateemisesti koulutettu kirjailija, jonka teoksia on käännetty useille kielille? Elina Hirvonen käy läpi elämänsä tärkeitä käänteitä kuuden kuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Päähenkilö valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Kuudes kuva on kuitenkin ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.

  • ”Pidän kehuista ja hellittelyistä, yöstä ja saalistamisesta. Säikähdän myös helposti tiettyjä ihmisiä. Olen transeläinlajinen eli väärään ruumiiseen syntynyt kissa”.
    Vaikka näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Juha Siltanen mieltääkin itsensä kissaksi, ei hän voisi sellaista itselleen allergian takia ottaa.
    Työssään Juha Siltanen luottaa kokeiluun, sattumaan ja vahinkoihin. Hänen mukaansa luovuus ei synny eikä elämä rakennu tarkoin etukäteen luotujen nuottien tai tavoitteiden pohjalta. Suunnitelmatalouden määrittelemän maailman keskellä taiteilija tuntee yksinäisyyttä.
    Juha Siltanen ei pidä haaveilemisesta eikä mielikuvittelemisesta, joita hän ei mielestään edes osaa. Juha Siltanen sanoo haluavansa näyttää työssään todellisia asioita, todellista elämää sekä maailman, joista kaikista riittää ihan tarpeeksi ammennettavaa.
    Juha Siltanen syntyi Helsingissä syyskuussa 1959 lääkäriperheeseen, jossa harrastettiin ja arvostettiin musiikkia ja kulttuuria. Hän valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1983. Uransa aikana hän on toiminut ohjaajana lukuisissa paikoissa, mm Turun Kaupunginteatterissa. Näytelmiä ja kuunnelmia hän on kirjoittanut kymmeniä ja niitä on käännetty myös mm ranskaksi ja ruotsiksi.
    Siltanen on kirjoittanut ja ohjannut kuunnelmia, suomentanut ja sovittanut näytelmiä, kirjoittanut esseitä ja tekipä hän myös vuosia Yle Radio Suomelle legendaarista Yömyöhä- musiikki- ja puheohjelmaa yhdessä muusikko M.A. Nummisen kanssa. Yleisradiossa Siltanen on myös juontanut Trio Töykeiden suoria puhelintoivekonsertteja. Juha Siltanen muistetaan myös televisio-ohjelma Levyraadista. Musiikki onkin ollut Siltaselle tärkeä lapsuudesta saakka ja hän myös soittaa itse pianoa. Musiikki kuuluu ja näkyy myös hänen tavassaan rakentaa näytelmiä tai kuunnelmia.
    Suomalaisen teatterin ja kulttuurielämän tuotteliaimpiin ja arvostetuimpiin tekijöihin lukeutuva Juha Siltanen on palkittu Pohjoismaisella kuunnelmapalkinnolla jo vuonna 1987 ja Pro Finlandia – mitalilla vuonna 2007.
    Julkisuutta ujosteleva Siltanen ei pysty kuvittelemaan tulevaisuutta eikä halua myöskään paljastaa meneillään olevia hankkeita. Niitä voivat vielä yllätykset ja sattumat muuttaa…
    Juha Siltasta haastattelee Riikka Rahi.

  • Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski Helsingin sanomista valitsi keskustelupaikaksi elämänsä kuudesta kuvasta Lapinlahden entisen mielisairaalan. Heidän perheensä matka oli myrskyinen ja hänen isoveljensä sairastui skitsofreniaan. Veljensä rinnalla hän on oppinut elämään taudin kanssa. Aittokoskella on työn alla uusi kirja, joka käsittelee nationalismia Euroopassa. Työnsä kautta hän on tutustunut nuoreen pakolaisperheeseen Saksassa ja auttaa heitä löytämään paikkansa Euroopasta.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Päähenkilö valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Kuudes kuva on kuitenkin ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.

  • "Maailma on kaaos, joka lopulta tuhoaa meistä jokaisen. Hetken voimme ymmärtää sitä, kunnes sen pyörre vie meidät mukanaan. Ihmiset tappavat, raiskaavat ja kiduttavat toisiaan, eikä sille voi mitään. Perustetaan valtio turvaksi ja se alkaa sortaa. Uskotaan uskontoon, joka vie helvettiin. Pakotietä ei ole, mutta omaa minuuttaan ja sisäistä maailmaansa kannattaa silti tutkia."
    (Timo Airaksinen: Elämänhallinnan haaste, esipuhe, 2007)

    Timo Airaksinen on työkseen tutkinut ihmisen syvintä olemusta, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta lähes puoli vuosisataa. Hän opiskeli alun perin Turun yliopistossa psykologiaa, jatkoi filosofian parissa ja toimi 33 vuotta Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorina. Hänen erityisalaansa ovat erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia.

    Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Filosofian professori Timo Airaksisen kuviin kävi tutustumassa Elina Saksala.

  • ”Olen opastanut kaikissa Turun museoissa, paitsi Luostarimäen käsityöläismuseossa, sillä siellä ei saa pitää punaisia kynsiä”, nauraa Aiju von Schöneman, turkulaisten rakastama opas ja tarinankertoja.

    Lakatut kynnet, punainen nuttura ja tupakka ovat nyt jo 77-vuotiaan ladyn ulkoisia tavaramerkkejä. Nerokas historiantuntija lumoaa ja yllättää kuulijansa. Hän höystää historialliset tarinat jännittävillä yksityiskohdilla ja punoo niistä kokonaisuuden sielukkaasti. Jokaisessa Aijun opastuksessa on kolme elementtiä: ruumis, sielu ja henki.

    Voimaa Aiju saa ihmisistä, jotka lataavat hänen akkujaan. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta opastaa hän yhä ja rakastaa työtään. Uransa aikoina hän vei lukuisia ryhmiä myös Savonlinnan Oopperajuhlille, Retrettiin, Heinäveden ja Laatokan luostareihin ja muihin tilattuihin kohteisiin.

    Retretin jälkeen Aiju juurtui lopullisesti Turkuun. Siellä hän on opastanut monia historiallisia teemareittejä, jotka hän aina rakensi huolella ja huumorilla. Turun kaupunki on antanut merkittävän tunnustuksen ja useita palkintoja pidetylle oppaalle.

    Lapsuutensa Aiju von Schöneman vietti Sotkamossa. Hän oppi rakastamaan nimismiehenä toimineen isänsä ansiosta historiaa ja mummunsa ansiosta jännittäviä tarinoita.

    Isän työ nimismiehenä ja läänin vallesmannina Kainuussa keräsi monenlaisia vieraita Aijun lapsuudenkotiin. Hän tapasi jo varhain kuuluisia kirjailijoita, näyttelijöitä, siirtolaisia ja sirkuslaisia, jotka tarvitsivat nimismiehen apua lupa-asioissa.

    Aiju syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1939, koska rajaseutu Kainuussa evakuoitiin sodan uhan vuoksi. Aiju sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on nähnyt niin paljon – myös sodan jälkeisen pula-ajan ja kurjuuden ympärillään.

    Isän merkitys Aijulle on tärkeä. Hän oli hyväsydäminen, sivistynyt ja kekseliäs mies, jolla oli aikaa tyttärelle. Leikkimisyys ja hassuttelu ovat Aijulle edelleen tärkeitä. Aiju kulki isän mukana käräjämatkoilla ja näki miten asioita ratkottiin. Kielitaitoisena miehenä hän tarjosi tyttärelleen jo varhain sellaisia matkoja, joista jokainen kainuulainen tyttö vain uneksi.

    Aiju käyttää mielellään työssään historiallisia rooliasuja, joilla hän kuvittaa opastuksiaan. Kun Turku järjesti1996 ensimmäiset keskiaikamarkkinat, teetti Aiju itselleen ylhäisönaisen 1300-luvun puvun.

    Moni turisti on nähnyt hänet myös Koiramäen kierroksella vaaleanpunaisessa mamsellin puvussa, vaikka puku ei ole historiallisesti aikakauteen sopiva. Lukuisat turistit ovat kuvanneet hänet kävelemässä päivänvarjo heiluen ympärillään lapsilauma.

    Aiju rakastaa lasten opastamista ja puhuu lapsille mielellään enkeleistä. Omat hautajaisensa hän on suunnitellut tarkkaan. Hän haluaa tulla tuhkatuksi Pöytyän enkelipuistoon. Aijulla on mutkaton suhde kuolemaan, sillä asunnon eteisessä on odottamassa ruumisarkku. Sen hän pyysi ja sai eläkelahjakseen työtovereilta.

  • Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Päähenkilö valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Kuudes kuva on kuitenkin ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.

  • "Mun oma koti muistuttaa enemmänkin kerhohuoneistoa kuin täydellisesti sisustettua näyttelykotia!" Näin tuumaa 45 vuotta sisustussuunnittelijana  ja -arkkitehtinä toiminut Kaisa Blomstedt. Hänen kotonaan on kerrostumina uutta ja vanhaa ja tärkein huonekalu on iso pöytä, jonka ääreen laajan ystäväjoukon on hyvä asettua. Ystäviä Kaisa Blomstedt kutsuu "kerhohuoneistoonsa" usein ja mielellään - ystävyys onkin Blomstedtin elämän läpi kulkenut teema.

    Helsingissä ja Tapiolassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Blomstedt oppi rakastamaan värejä ja materiaaleja ompelijataräitinsä ansiosta. Vuonna 1947 syntynyt Kaisa Blomstedt pääsi teini-iässä legendaarisen Talli-Skanno -liikkeeseen ensin verhomyyjäksi ja sitten sisustusmyyjäksi. Jo 60-luvun lopulla hän matkusti useasti Italian Milanoon sikäläisten sisustusarkkitehtien oppiin. Vuonna 1970 hän perusti parikymppisenä ensimmäisen oman liikkeensä Utopian. Sittemmin Blomstedtista on kehkeytynyt yksi maamme arvostetuimmista sisustusarkkitehdeistä. Blomstedt tosin luonnehtii itseään valesisustusarkkitehdiksi, sillä muodollisesta koulutusta hän ei ole saanut.

    Arvostusta Kaisa Blostedtille on kertynyt lukuisista julkisista töistä. Avaus kansainväliseen ja kotimaiseen maineeseen syntyi 1988 helsinkiläisen Bulevardia-ravintolan funkkistyylisen sisustuksen myötä. Myöhempiin julkisiin ja kiiteltyihin sisustussuunnitelmiin kuuluvat mm Helsingissä Hotelli Tornin, Vanhan Ylioppilastalon ja Kappeli-ravintolan interiöörit.
    Kaisa Blomstedtille sekä yksityisten että julkisten tilojen suunnittelussa tärkeintä on luottamus ja asiakkaan toiveiden kuuntelu -  omat mieltymykset on unohdettava. Sisustussuunnitelmien lisäksi Kaisa Blomstedt on opettanut - ja opettaa edelleen - alalle opiskevia niin koti- kuin ulkomaillakin.

    Kaisa Blomstedtin mukaan elämä on ihmeellistä ja yllätyksellistä mutta on hänessä itsessäänkin poikkeuksellista reippautta ja heittäytymistä. Harva lähtee nimittäin teini-ikäisenä ammattioppiin toiselle puolelle Eurooppaa. Tai ostaa talon Italiasta moneksi vuosikymmeneksi. Tai tanssii pöydillä. Lapsena ja nuorena Kaisa Blomstedt harrasti balettia ja teatteria eikä ihmisten joukossa ja edessä oleminen ei ole mitenkään vierasta hänelle vieläkään. Ikävistä ihmissuihteista hän on kuitenkin jo oppinut luopumaan ja omasta rauhastakin lastenlasten kanssa hän nauttii entistä enemmän.

    Juutalaisen isän ja karjalaisen äidin tytär löysi kymmenisen vuotta sitten Israelista isänpuoleisen velipuolensa ja samassa rysäyksessä myös juurensa ja uuden elämänpiirin. Tel Avivista onkin tullut Kaisa Blomstedtille melkein kuin toinen koti, jossa vastaan kävelee tuhat muuta, tulisilmäistä ja tempperamenttista Kaisaa. 

    Kaisa Blomstedtin kuuteen kuvaan johdattelee toimittaja Riikka Rahi.

  • Ikuinen radikaali, psykiatri Ilkka Taipale vetää oman arvionsa mukaan nyt eläkevuosinaan noin 27 projektia ja matkustaa paljon. Yhteistyötä hän on rakentanut paljon Venäjällä ja hänen kirjansa "100 sosiaalista" keksintöä julkaistiin näyttävästi hiljattain mm. Mongoliassa.

    Helsingin Veräjämäessä Vantaa-joen varrella yhdessä puolisonsa Vappu Taipaleen kanssa asuva aktivisti on omistautunut rauhatyölle ja yksinäisten syrjäytyneiden miesten auttamiseen. Nyt hän pitää tärkeänä vankien aseman parantamista ja kansainvälistä yhteistyötä sen aikaansaamiseksi ja sitä, että sairaalat olisivat viihtyisämpiä.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä