Ykkösaamun kolumni

Erkki Virtanen: Velkavarkaus

  • 4 min
  • toistaiseksi

Viime viikolla tein jotain pikkuremonttia kotosalla ja kuuntelin samalla radiota, niin kuin aina. Uutistenlukija kertoi Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) Suomea koskevasta tuoreesta talousraportista. Vasara oli pudota kädestäni, kun kerrottiin, että maamme talous on lähtemässä hienoon kasvuun.

Piti oikein istahtaa ja kuunnella lisää. Kun IMF:n raporttia tarkemmin selostettiin kävi ilmi, että arvelivat taloutemme voivan lähteä hienoiseen kasvuun. Minusta uutistenlukija ei ollut ihan reilu, kun hän muutti hienoinen-sanan hienoksi. Saatoin jatkaa remonttia, entisin tiedoin, talousmieli maassa.

Tänä vuonna taloutemme tila on bruttokansantuotteella mitattuna sama kuin vuonna 2006. Valtiontalouden tila ei ole sama. Kymmenen vuotta sitten budjetin menot olivat 40 miljardia euroa, eikä velkaa otettu. Nyt menot ovat 55 miljardia ja sitä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa entisten päälle.

Velkaantumista pyritään toki hillitsemään. Edellisen hallituksen loppuvaiheissa syntyi valtiosihteeri Hetemäen vetämänä ns. rakennepoliittinen ohjelma, jonka mukaan julkisia menoja leikataan kymmenellä miljardilla eurolla 2030 mennessä. Nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään nämä 10 miljardin säästöjen edellyttämät päätökset, siis myös kahden seuraavan hallituksen puolesta. Kova juttu! Tuo summa on muuten sattumalta samaa suuruusluokkaa, jolla näitä menoja leikattiin 1990-luvulla, siis leikattiin ihan oikeasti. Silloin asialla olivat Sailas ja allekirjoittanut.

Olin myös Hetemäen kanssa tekemässä tätä ohjelmaa ja tunnen sen erinomaisen hyvin. Hankalaa työssä oli se, että kulissien takana monet ministerit kehottivat virkamiehiään olemaan osallistumatta tähän valmistelutyöhön. Hetemäen kovista ponnisteluista huolimatta paperiin jäi monia pehmeitä, jopa epärealistisia kohtia. Esimerkiksi toimeentulotuen maksatusten siirtäminen KELAlle ei satavarmasti tuota ilmoitettua 50 miljoonan euron säästöä, vaan satojen miljoonien lisämenot, pysyvästi. Sote-uudistuksen varassa on noin kolmannes tuosta säästöpotista. Haluamatta olla erityisesti mikään pahanilmanlintu uskallan ennustaa, että tuon kolmen miljardin säästön tiellä on vielä aika monta mutkaa. Menokehysmenettely ulotettiin koskemaan myös kuntia. Valtion menokehysjärjestelmän isänä en jaksa uskoa, että laajennus koskaan alkaa toimia, ainakaan samalla ankaruudella kuin valtion puolella.

Sen verran masokisti olen, että hankin "iltojeni iloksi" valtion ensi vuoden budjettiesityksen. Sepä ei ollutkaan kansiltaan perinteisen keltainen, vaan valkoinen, koristeltuna sinisillä hymyilevillä tai nauravilla kasvoilla, pääasiassa nuorten ja lasten. Tämä kuulemma maamme 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tuossa budjetissa valtio ottaa edelleen lisävelkaa viisi ja puoli miljardia euroa. Viime vuonna selvittiin miljardia vähemmällä. Se siitä velkaantumisen hidastamisesta.

Itse asiassa velkaa otetaan kokonaisuudessaan melkein 24 miljardia euroa, mistä yli 18 miljardia menee vanhojen velkojen maksamiseen. Suomeksi sanottuna me äänestysikäiset olemme valinneet itsellemme päättäjät, jotka lainaavat aina vaan lisää rahaa alaikäisiltä lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme, heiltä mitään kysymättä. Arkielämässä tätä ei sanota lainaamiseksi, vaan varastamiseksi.

Itse en olisi kehdannut piirtää budjetin kanteen kuvia nauravista lapsistamme.

 

Erkki Virtanen

Ykkösaamun kolumni 13.10.2016

Kirjoittaja on pitkän linjan virkamies, joka jäi eläkkeelle työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävästä viime vuonna. Virtanen tuli suuren yleisön tietoon viimeistään 90-luvun laman aikaan, jolloin hän oli mukana laatimassa paljon porua aiheuttaneita leikkauslistoja. Virtasta on pidetty yhtenä aikansa vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä.

Lähetykset

  • to 13.10.2016 8.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Politiikka vaikuttaa talouteen. Brexit, Trump tai Kreikan tilanne vaikuttavat kursseihin suoraan. Populismin nousu on tehnyt ennustettavuudesta vaikeampaa. Sijoittajan kannattaa seurata uutisia ja pitää pää kylmänä.

  • Onko esteellisyyden käsite yksiselitteinen? Läheinen pikkuserkku voi olla syy jäävätä itsensä päätöksenteosta .
    Ykkösaamun tiistaikolumnisti Erkki Virtanen

  • Jos toimittaja ei osaa kirjoittaa neutraalisti, annetaanko homma robotille? Ykkösaamun kolumnisti Jani Kaaro pohtii, voiko natseista puhua neutraalisti?

  • Turvallisuuspolitiikasta bloggaava Janne "Rysky" Riiheläinen arvioi Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kauden alkua. Riiheläisen mukaan Trump on aiheuttanut eräänlaisen epäjatkuvuustilan kansainvälisessä politiikassa ja Yhdysvallat on menettänyt ison osan ns. pehmeästä voimastaan.

  • Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty on jo pitkään ihmetellyt, miksi suhtaudumme niin kriittisesti itseemme. Kriisitunnelmaa lietsotaan maassa, joka sijoittuu kärkeen kansainvälisissä vertailuissa turvallisuudessa, onnellisuudessa, koulutuksessa, korruption vähäisyydessä, äitinä olemisessa, toisiinsa luottamisessa, tyytyväisyydessä, tasa-arvossa, Räty kirjoittaa.

  • Kolumnistimme, Lapin yliopiston tutkija Saara Tervaniemi kertoo, mistä saamelaisuudessa ja saamelaisten kansallispäivässä (6.2.) on kyse. Saamelaiset ovat odottaneet useamman eliniän, että heidän asemaansa koskevat sopimukset muuttuisivat käytännöksi, saamelaistutkija muistuttaa.

  • Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari pohtii kolumnissaan kansalaisten valintojen merkitystä sosiaalipolitiikassa. Hän toteaa, ettei kansaa voi pakottaa elämään terveellisesti.

  • Lukeminen ei ole vain hauskaa, vaan se on eloonjäämistaito. Informaatioyhteiskunnassa ei voi pärjätä ilman kykyä omaksua tietoa ja tarkastella sitä monelta kantilta. Kolunistina on kulttuurikriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Kasvava vanhusväestö vie meidät uuteen aikaan. Jos pelaamme korttimme nyt oikein, se voi muuttaa kaiken parempaan suuntaan, väittää kolumnistimme tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro.

  • Kolumnistimme, ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari kirjoittaa kolumnissaan Nato-jahkailusta ja tunnustautuu sellaiseksi itsekin.

  • Perustulokokeilun myötä kaksituhatta ihmistä saa kahden vuoden ajan eräänlaista kansalaispalkkaa. Riittävätkö valtion rahat kokeilua suurempaan toteutukseen, kysyy kolumnistimme Erkki Virtanen

  • Kaikkien luovuus pitäisi ottaa käyttöön ja työntekijöitä kuunnella enemmän, sanoo kolumnistimme, helsinkiläinen viestintäyrittäjä Heidi Hammarsten

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä