Laajakulma

Sydämen Suomesta saa olla ylpeä

  • 46 min
  • toistaiseksi

Nationalismia tutkineen Niko Pyrhösen mukaan isänmaallisuudelle ja nationalismilla ei ole määritelmällisesti eroa vaan kyse on laajoista ilmiöiden kirjoista. Paljon riippuu siitä, kuka puhuu ja missä yhteydessä. Pyrhönen puhuu mieluiten terveestä isänmaallisuudesta: se tuo iloa ja positiivista ylpeyttä, hyvää itsetuntoa. Asioita, joita haluaa jakaa muiden kanssa, sanoo tutkija Niko Pyrhönen.

- Kokemukset sodasta jäsentävät itsenäisyys- ja isänmaallisuuskysymystä paljon tähän päivään saakka, sanoo tutkija Pyrhönen.

Mistä isänmaallisuus rakentuu? Miten kokemukset sodasta vaikuttavat isänmaallisuuteen?

Suomi on yksi maailman suurimmista kielistä, 98 % kielistä on pienempiä kuin suomen kieli, kertoo Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti Lari Kotilainen.

- Tietokoneet tulevat ymmärtämään luonnollista kieltä. Onko Suomi yksi niistä kielistä, joita tietokoneet ymmärtää, pohtii dosentti Lari Kotilainen.

Millainen merkitys suomen kielellä on kulttuuriimme?

Laajakulmassa keskustelemassa journalistit Reetta Meriläinen, Hanna Nikkanen ja Seppo Simola.
Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.

Voit keskustella ohjelman aiheesta myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

Lähetykset

  • to 8.12.2016 12.16 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että kiusaaminen jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen tai fyysinen kipu. Lisäksi esimerkiksi koulukiusaaminen voi syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

    Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, sillä aina voidaan tuottaa toiseus. Toiseus tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo tutkija Päivi Hamarus. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamaruksen mukaan kiusaaja hakee valtaa ja statusta yhteisössä kiusaamalla. Siksi kyse on aina myös yhteisöstä ja sen arvoista.

    Myös työpaiikoilla kiusataan. Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Maarit Vartia-Väänäsen mukaan joissain työpaikoissa kiusaamista katsotaan läpi sormien. Kiusaaminen tulee kuitenkin kalliiksi.

    Millainen käytös hyväksytään ja sallitaan? Onko kaikilla oikeus hyvinvointiin? Miten kiusaamista voi estää?

    Vieraina ovat journalistit Reetta Meriläinen ja Seppo Simola. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamarus on pitkään tutkinut kiusaamista kouluissa ja hänen mukaansa kiusaamisesta täytyy tarkastella ilmiönä ja vallankäytön näkökulmasta. Kiusaajat ja siihen kuuluva ryhmä tuottavat kiusatun toiseuden. Kenestä tahansa voidaan löytää syy kiusaamiseen, koska olemme kaikki erilaisia. Jokaisesta ikäluokasta noin 10 % kokee kiusaamista koulussa.

    - Kiusaamisen ytimessä on valtaepätasapaino, sanoo kasvatustieteen tohtori Päivi Hamarus.

    Kuva: Tuuli Laukkanen

  • Monet asiat ovat Suomen satavuotisen historian aikana muuttuneet niin silti monet arvot ovat pysyviä.

    - Rehellisyys on ykkössijalla Suomen kansallisessa omakuvassa ja yksilöiden henkilökohtaisessa arvostuksessa, kertoo professori Klaus Helkama.

    Sosiologian ja arjen historian dosentin Anu-Hanna Anttilan mukaan Suomi on ollut aina sivistysmaa, mutta itsensä sivistäminen ei ollut aina kaikille Suomen kansalaisille mahdollista. Peruskoulu-uudistuksella haluttiin taata kaikille lapsille mahdollisuudet opiskeluun. Millainen merkitys koulutuksella on ollut suomalaisille ja kehittyvälle maalle?

    Laajakulmassa keskustellaan kokeneiden journalistien Tapani Ruokasen ja Heikki Hakalan kanssa siitä, miten arvot ja arki ovat vuosikymmenten aikana Suomessa muuttuneet.

    Toimittajana Satu Kivelä.

    Voit keskustella ohjelman aiheesta myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • Vanhemmuuden tuomaa kasvatustehtävä ei ole irrallaan yhteiskunnasta tai kulloisenkin ajan kasvatusideologioista.

    - Kasvatusideologiat riippuvat paljon ulkoisesta yhteiskunnan ajan hengestä sanoo, erikoistutkija Juhani Tähtinen.

    - Vielä 1950-luvulla oli aika yleistä, että vanhemmat antoivat selkäsaunoja. Koulussakin oli fyysisiä kurinpitotoimia sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Kasvatusihanteet muuttuvat ja kehittyvät. Tutkimustieto lapsen kehityksestä on muuttanut tapoja kodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Millaiset kasvatusideologia on nyt vallalla ja miten se vaikuttaa vanhemmuuteen? Mitkä muut asiat vaikuttavat vanhemmuuteen?

    Yhteiskunnassamme halutaan korostaa erityisesti vanhemman vastuuta.

    - Olen tarkastellut väitöskirjassa julkisin varoin että järjestöjen järjestämiä hankkeita 2000-2010. Siitä puuttuu yhteiskunnallinen näkökulma kokonaan, sanoo sosiologi Ella Sihvonen.

    Haastateltavana myös professori Marja-Leena Laakso, joka kertoo tasoittaako varhaiskasvatus ja peruskoulu lasten tausta- ja kasvatuseroja.

    Voit keskustella ohjelman aiheesta sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

    Miten vanhemmuus ja lasten kasvattaminen on muuttunut vuosikymmenten aikana? Vieraana journalistit Tapani Ruokanen, Seppo Simola ja Elina Grundström.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Nationalismia tutkineen Niko Pyrhösen mukaan isänmaallisuudelle ja nationalismilla ei ole määritelmällisesti eroa vaan kyse on laajoista ilmiöiden kirjoista. Paljon riippuu siitä, kuka puhuu ja missä yhteydessä. Pyrhönen puhuu mieluiten terveestä isänmaallisuudesta: se tuo iloa ja positiivista ylpeyttä, hyvää itsetuntoa. Asioita, joita haluaa jakaa muiden kanssa, sanoo tutkija Niko Pyrhönen.

    - Kokemukset sodasta jäsentävät itsenäisyys- ja isänmaallisuuskysymystä paljon tähän päivään saakka, sanoo tutkija Pyrhönen.

    Mistä isänmaallisuus rakentuu? Miten kokemukset sodasta vaikuttavat isänmaallisuuteen?

    Suomi on yksi maailman suurimmista kielistä, 98 % kielistä on pienempiä kuin suomen kieli, kertoo Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti Lari Kotilainen.

    - Tietokoneet tulevat ymmärtämään luonnollista kieltä. Onko Suomi yksi niistä kielistä, joita tietokoneet ymmärtää, pohtii dosentti Lari Kotilainen.

    Millainen merkitys suomen kielellä on kulttuuriimme?

    Laajakulmassa keskustelemassa journalistit Reetta Meriläinen, Hanna Nikkanen ja Seppo Simola.
    Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.

    Voit keskustella ohjelman aiheesta myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • - Informaatioteknologinen vallankumous tuottaa uudenlaisia haavoittuvuuksia, sanoo Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

    Millaista uhkaa varten Suomen on varauduttava puolustautumaan? Millaisia taitoja armeijaan astuville alokkaille opetetaan?

    Laajakulman suorassa lähetyksessä keskustellaan tänään Suomen puolustuksesta, Natosta ja kaikkia maita koskevista globaaleista uhista. Vieraana ovat journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Tänään Laajakulmassa kuullaan etukäteen nauhoitettu lähetys. Aiheena on maailmaa muuttaneet uutistapahtumat

    Laajakulman vieraat journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Heikki Hakala ovat tuoneet jokainen mukanaan koko maailmaa koskettaneen uutistapahtuman, johon heillä itsellään on myös henkilökohtainen side.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Millaista on ihmisarvoinen vanhuus ja hoiva? Onko hyvä hoito rahasta kiinni?

    Laajakulmassa keskustellaan vanhustenhoidosta Suomessa.

    Geriatrian professori Jaakko Valvanteen mukaan hoitajamitoituksen alentaminen on negatiivinen singnaali vanhustenhoitoalalle.

    Suomen lähi- ja perushoitajaliito SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan vanhukset ovat yhä monisairaampia.

    Laajakulmassa vieraana ovat journalisti Reetta Meriläinen, Tampereen yliopiston virailijaprofessori Hanna Nikkanen ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Rasismia on kaikkialla maailmassa. Oulun yliopiston professori Vesa Puurosen mukaan Suomessa rasismin muodoissa on tapahtunut selkeä muutos vuosikymmenten aikana.

    - Rasismi on jollakin tavalla arkipäiväistynyt poliittisen puheen tasolla ja siihen puuttuminen on ollut johtavien poliitikoiden ja muidenkin osalta puutteellista, sanoo professori Vesa Puuronen.

    Suomessa on näkyvä ja kuuluva epäluulo ulkomailta tulleita kohtaan lisääntynyt 1990-luvulta lähtien, jolloin Suomeen tuli paljon maahanmuuttajia.

    - Yhä edelleen väitetään, että meillä on vain sivistynyttä maahanmuuttokriittisyyttä, tosiasiassa meillä ollut useita vuosia arkipäivän rasismi, joka koskettaa perheitä ja lapsia, sanoo journalisti Elina Grundström.

    Rasismia ja poliittista väkivaltaa yhdistää syyllisen etsiminen.

    - Usein poliittisen väkivallanmuoto on sellaista, että löydetään omaan hätään oli se sitten fyysistä tai henkistä traumaa joku ulkopuolinen taho, jota ruvetaan syyttämään, sanoo Helsingin yliopiston professori Seppo Hentilä.

    Laajakulman juontaa Satu Kivelä. Vieraina ovat viestintäasiantuntija Heikki Hakala, journalistit Tapani Ruokanen ja Elina Grundström.

  • Euroopassa tuntuu olevan loputon talouskriisi, vaikka Euroopassa on enemmän varallisuutta kuin missään muualla maailmassa. Kaikki talousteoriat ja järjestelmät perustuvat jatkuvalle kasvulle. Miksi talouspuhe niin usein peittoaa muut argumentit? Ohjaako “näkymätön käsi” hyvää kaikille?

    - Rakenteellinen virhe oli ajatella, että kasvu ei koskaan lopu, sanoo viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    - Politiikka kaiken aikaa ohjaa keskustelua siitä, mistä leikkaaminen on mahdollista, sanoo Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Hanna Nikkanen.

    - Onko voitot saatava kvartaalissa vai riittääkö, että 25 vuoden kuluttua meillä on hyvä olla, sanoo Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

    Talousaiheen Laajakulmaan ehdotti kuuntelija Tiina. Hänen mukaansa talouspuhe on yksipuolista.
    Vieraana ovat Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Hanna Nikkanen, Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola ja viestintäasiantuntija Heikki Hakala

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Suomalaisista peräti 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkien kehysalueilla.
    1960-luvulla kaupunkiväestö kasvoi lähes 650 000 ihmisellä. Tuon vuosikymmenen lopussa kaupunkilaisväestö ylitti ensimmäisen kerran maaseutuväestön määrän. Maalta muutettiin kaupunkiin työn ja opiskeluiden perässä.

    - Kaupungeissa on sitä mitä ihminen elääkseen eli työtä, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Nykyään Suomessa uusista asunnoista lähes 90 % rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan Teknologian tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain jopa 30 000.

    - Tänä päivänä voit tehdä jopa työtä satojen kilometrien päästä siitä, missä toiminta tapahtuu. Kaupunki ja maaseutu ei ole niin helposti erotettavissa toisistaan kuin aiemmin, sanoo journalisti Tapani Ruokanen

    - Periferia nyt ei merkitse samaa kuin mitä se merkitsi joskus aikaisemmin. On laajakaistat, netit ja somet, sanoo journalisti Kari Mänty.

    Kaupungin ja maaseudun sitoo yhteen ilmastonmuutos. Maailmassa eletään ylikulutuksen aikaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston johtava asiantuntija Nani Pajunen.

    - Väestömäärät maailmassa kasvaa, ruokaa tarvitaan enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä viljelyalueet muuttuvat: monella alueella ei voi enää tuottaa ruokaa, sanoo Nani Pajunen.

    Laajakulmassa vieraina journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Suomessa oli elokuun lopussa oli yli 340 000 työtöntä työnhakijaa. Siis enemmän kuin esimerkiksi Espoossa on asukkaita. Parhaiten työttömyyteen ovat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tepsineet vuorotteluvapaat, opiskelu työttömyysetuudella sekä valtion töihin pääseminen.

    - Tärkein vaihtoehto on koulutus: tehdä uusi tutkinto tai kouluttautua uudelle alalle. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta lisäkouluttautuminen on hyvä investointi, sanoo sosiologian professori Jani Erola

    - Nyt pitäisi kiinnittää huomiota siirtymismahdollisuuksiin, tuetaan ihmisten kouluttautumista ja sijoittumista uudelleen, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Jos ihminen on jäänyt työttömäksi, eikä saa uutta työtä ammatillaan, hänen on mahdollista opiskella uusi ammatti työttömyysetuudella. Kaksi kolmasosaa koulutusta saaneista ei ole enää työttömänä lisäopintojen jälkeen.

    - Meillä on työmarkkinat, joissa työpaikan omaavat ihmiset vaihtaa työpaikkaa. Jos putoat työelämästä pois työttömäksi tai kuten minä olen yrittänyt olla yrittäjänä, ja opetellut sitä kautta. Uudelleen työelämään pääseminen tulee yllättävän vaikeaksi. Se on edelleen stigma, sanoo viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    - Iso kysymys on, että mihin meillä syntyy tällä hetkellä ja tulevaisuudessa uudet työpaikat, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Tapani Ruokanen sekä viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

    Toimittajana on Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä