Radio Suomi Rovaniemi

Tarinallistunut poromatkailu

  • 6 min
  • toistaiseksi

Suvannon kylän Läskilammen aidalla eroteltiin viikonvaihteessa 250 poroa ja Soutajalla muuan kymmenen. Pyhä-Kallion paliskunnan poromies Anssi Kiiskinen sanoo, että porot ovat hyvässä kunnossa mutta vasoja on neljänneksen vähemmän kuin normaalikesinä. Vasakato vaikuttaa poromatkailuun, jota Anssi Kiiskinen on harjoittanut vuosia porosafariyritys Koparassa Luostotunturin lähellä. Muuten Anssi vaikuttaa tyytyväiseltä modernin matkailuelinkeinon ja perinteisen poronhoidon vuotuiskiertoon. Ainakin nämä ammatit voidaan sovittaa
mielekkäästi yhteen. Tapani Niemi haastattelee.

Lähetykset

  • ke 19.10.2016 12.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Kemijoen lohi ja vanhakantainen lohenkalastus edustivat taantumuksen voimia, jotka yrittivät hidastaa edistyksen rantautumista Lapin rajoille. Kaikki poliittiset voimat ja kynnellekykenevät taputtivat julistukselle riemuissaan ja niin Kemijoen lohi sai lähteä viimeisen vedenjakajan tuolle puolen. Filosofian tohtori Kari Alaniska käy läpi pääpiirteissään, miten Isohaaran pato toteutettiin 1940-luvun lopulla ja kuinka Pohjolan Voima suhtautui laillisiin velvoitteisiin, jos niitä silloin edes oli. No oli tietysti jotain, Alaniska sanoo, mutta niitä saattoi kiertää, kuten nykyäänkin. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Kari Alaniskan albumi)

  • Finnmarkin alueella suljettiin kahdeksan tietä myrskyn takia ja uusi hirmumyrsky on tulossa. Merikaapelin katkettua nettiyhteydet olivat poikki useamman päivän Pohjois-Norjassa. Oslossa kiellettiin dieselautojen käyttö ilmansaasteen takia. Riitta Leinoselle soittaa Sirkku Savusalo.

  • Murmanskin alueen maaherra ja presidentti Putin tapasivat Moskovassa. Kaamos päättyi Murmanskissa. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

  • Mistä kaikesta meillä on aihetta kiitollisuuteen ja tyytyväisyyteen? Siitä kertoo pakinassaan Lapin kansanedustaja Markus Lohi.

  • Hammaskartta ohjaa vastustamatonta tarinaa kadonneen isän jäljillä maasta ja mantereelta toiselle. Onni Kirnuvaara häipyi jo varhain poikansa elämästä kauppareissulle eikä hänestä puhuttu enää. Vuosikausia myöhemmin juurihoidossa paljastuu, että pojalla on paitsi huonokarmainen purukalusto myös hammaslääkäriveli, lapsena yhtä lailla jätetty. Veljekset lähtevät selvittämään isänsä kohtaloa matkalle, joka vie monen mutkan kautta aina Australian peräkylille. Sillä isä se on vähän huonompikin isä. Reitillä Darwiniin suvun salaisuudet avautuvat, löytyy uusia perheenjäseniä ja kuluu metreittäin hammaslankaa. Juurihoito sattuu mutta eteläisen tähtitaivaan alla alkaa kummasti helpottaa. Miika Nousiaisen romaanista kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Minkä takia EU on perustettu? Sitä selvittää pakinassaan eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen.

  • Harvaanasutuille seuduille suunnitellaan uusia työpaikkoja. Pajalassa kapinoidaan kunnan päätöksiä vastaan. Ruotsissa on vähiten sairaaloiden vuodepaikkoja Euroopassa. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Tammikuu on perinteisesti keventämisen aikaa. Juhlakauden jälkeen on hyvä palata perusraaka-aineista valmistettavien kotoisten ruokien ääreen. Voiko kevyt olla myös herkullista? Martta Anna-Liisa Tikkanen uskoo että voi olla. Juha Mäntykenttä yrittää olla uskossaan myös vankkana. Touhu aloitetaan lupaavalla tirinällä.

  • Jos Lapin liitto olisi käyttänyt aikaansa, rahojaan ja energiaansa yhtä uutterasti lohiportaiden rakentamiseen kuin Vuotos-toheltamiseen, lohiportaat yltäisivät jo kuuhun asti. Näin sanoo Kari Alaniska, keminmaalainen filosofian tohtori, joka väitteli tohtoriksi teemasta lohirosvot. Kari Alaniska tuntee paremmin kuin kukaan muu Kemijoen lohen surman vaiheet. Miksi lohi piti surmata samalla, kun Isohaaran voimalaitos rakennettiin? Alaniskan mukaan lohen surma oli tietoinen päätös ja siihen osallistuivat koko Lapin poliittinen eliitti ja valtiovalta lapinystävä Kekkonen mukaan lukien. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Kari Alaniskan albumi)

  • Mittava pyöräilytapahtuma poljetaan Pohjois-Norjassa ensi kesänä. Tammikuussa riittää tapahtumia Tromssassa. Riitta Leinoselle soittaa Jari Peltoperä.

  • Pitkä joulu loppui Venäjällä. Liinahamarissa sukeltajat laittoivat joulukuusen meren pohjaan. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo. (Kuva: Sari Pöyhönen)

  • Juha Pikkarainen esittelee vuoden ensimmäisessä Kirjakammissa Matti Remeksen dekkarin 'Regatta', jossa hiljaiseloa Hangossa elävä Ruben Waara ajautuu vaarallisille vesille. (Kuva: Tammi)

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Kemijärveläisen Sirkka Bergin intohimona on kalastus. Hän myös pauloittaa itse omat kalaverkkonsa. Se vain harvat naiset osaavat. Erilaisten käsitöiden taitajia löytyy Lapistakin paljon ja onnekas on se, joka on käsistään kätevä. Jotkut ovat toimissaan taitavammat kuin toiset; joillakin se kuuluisa peukalo on juksahtanut sinne keskelle kämmentä. Mutta ei Bergin Sirkalla. Kalaverkon pauloittaminen on yksinäistä puuhastelua. Siinä vain omat ajatukset ovat tekijän seurana. Sirkalle eivät kaupassa myytävät valmiit verkot kelpaa. Jorma Korhonen haastattelee. (Kuva: Esko Puikko / Yle)

  • Kauppias Rauni Kivilahti koki elämänsä järkytyksen Kemijärven Joutsijärvellä, kun henkilöauto syöksyi kuin ohjus kyläkauppan sisään tiistaina iltapäivällä. 'Se oli hirvittävä räjähdys. Vanha Mersu hajoitti koko kaupan', Rauni kauhuissaan kertoo. Onnettomuus sattui, kun kauppaa oltiin sulkemassa. Viimeiset asiakkaat olivat juuri lähteneet. Jorma Korhonen haastattelee. (Kuva: Vili-Voitto Kivilahti)

  • Moves on valtakunnallinen tanssin tapahtumakokonaisuus, joka kokoaa nuoret kolmen vuoden välein Nuoren Kulttuuri -säätiön tanssin katselmuksiin. Vuoden 2017 valtakunnallisen Moves-nuorten tanssitapahtuman järjestää Rovaniemen kaupungin nuorisopalvelut yhdessä Nuori Kulttuuri -säätiön kanssa 26.-28.5.2017 teemalla Art Moves - Taide liikuttaa. Movesin taiteellista johtajaa tanssitaiteilija Marko Kerästä haastattelee Jarmo Siivikko. (Kuvassa Marko Keränen ja Moves-tapahtumaraadin sihteeri Sofia Wegelius)

  • Espoolainen Jani Heino osallistui vuodenvaihteessa lumikenkävaellukselle Soutaja-tunturiin Pyhällä. Heino on Kansan Raamattuseuran opiskelijatyöntekijä Helsingistä ja hän kävi nyt neljättä kertaa Kairosmajalla. Kairosmajan isäntä Kari Hämäläinen kehotti porukan kulkemaan 30 metrin välein jonossa, ensin jään yli ja sitten rauhallisesti kavuten kohti Soutaja-tunturin lakea. Pitkät välimatkat ehkäisivät juoruilun ja jokainen kykeni keskittymään omaan paarustamiseen lumihangessa. Metsässä mieleen alkoi nousta asioita, jotka oli painanut taka-alalle tai joita ei ehtinyt tai tohtinut aikaisemmin käsitellä. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Miika Hämäläinen)

  • Lapin kirjastot ovat perustaneet Lappi-kirjallisuuspalkinnon, joka jaetaan ensimmäisen kerran Lainan päivänä, eli helmikuun 8. päivänä. Saajaksi on ehdolla kuusi Lappi-aiheista kaunokirjallista teosta melko nimekkäiltä kirjailijoilta. Millaisia finaaliin päässeet teokset ovat, ja onko omakustannekirjailijoilla mitään mahdollisuutta kilpailun kärkikahinoissa? Erikoiskirjastonhoitaja Irene Piippolaa haastattelee Bikka Puoskari.

  • Napapiirille avattiin joulun alla kolmisenkymmentä uutta lasi-iglua ja ensi syksynä tulee toinen mokoma. Sen lisäksi igluja on Luostolla, Pyhällä, Levillä, Saariselällä ja muuallakin. Iglu on tuotteena hyvin testattu ja jalostettu ja sen toimivuus on tarkistettu asiakastyössä. Muuten ei moinen matkailuilmiö ja bisnes ole mahdollinen. Viulu on siis rakennettu valmiiksi mutta vielä pitää virittää ja trimmata, jotta se soisi kauniisti, kuten on luvattu. Mutta kuka virittää pitkälle tuotteistetun ja testatun iglun? Asiakkaat nimittäin ovat erilaisia, eri puolilta maailmaa ja he odottavat aivan eri asioita. Napapiirin iglut virittää Jari Virtanen, iglupäällikkö, joka on yhdistelmä tarinankertojaa, psykologia ja kylähullua. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Santa´s Holtels)

  • Luostolla eletään muun Lapin tapaan vuoden kiihkeimpiä aikoja. Turistit vaihtuvat tasaisesti, mutta vakiväki pysyy. Yksi Luoston omista on ranskalaislähtöinen yrittäjä Pascal Buinier, joka on viihtynyt Lapin taivaan alla jo 16 vuotta. Häntä Luostolla tapaamassa on Bikka Puoskari. (Kuvassa Pascal Buinier Ukko-Luoston edustalla)

  • Toissa syksynä Rovaniemelle perustettu Lapin Leipomo oli Lapin mittakaavassa varsin suuri investointi. Leipomorintaman tulokas on työllistänyt yrittäjien lisäksi kymmenen ihmistä, joukossa on myös muutama Vaasan Leipomosta työttömäksi jäänyt leipuri. Miten yrityksellä menee nyt, kun takana on ensimmäinen vuosi? Bikka Puoskari vieraili Lapin Leipomossa yrittäjä-toimitusjohtaja Minna Yrityksen luona. (Kuvassa Leipuri Antti Salla ja yrittäjä-toimitusjohtaja Minna Yritys)

  • Mitäpä vikaa Mansikissa, mutta miksi tyytyä tavanomaiseen? Posiolaisella maitotilalla vain mielikuvitus ja alkukirjain ovat rajana vasikanristiäisissä. Vuonna 2017 nimet alkavat O:lla. 17-vuotias maatalon tytär Eerika Anetjärvi kertoo, että kartta on aika hyvä lähde nimien keksimiselle. 'Joku vuonna 2017 meille syntyvä vasikka voisi olla vaikka Oslo, Eerika miettii. Myös Oulu ja lappilainen Ossaus kelpaisivat.' Hillevi Antikainen haastattelee.

  • Ihminen nukkuu kolmannen osan elämästään. Siitä huolimatta nukkumisesta tiedetään vähemmän kuin valvetilasta. Valve on koettu tärkeäksi toisin kuin nukkuminen. Uni oli vain välttämätön paha, jolla valmistauduttiin tehokkaaseen valveillaoloon. Yöpymistilastot kertovat, että matkailijoiden yöpymismäärät kasvavat koko ajan Lapissa. Turistia myös kiinnostavat erilaiset nukkumistavat, kuten yöpyminen teltassa, laavussa, taivasalla. Lappiin rakennetaan uusia yöpymismuotoja, viimeksi napapiirille kolmisen kymmentä iglua. Lapin yliopiston kulttuuritalouden professori Anu Valtonen on alkanut tutkia työtovereidensa kanssa uniturismia. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Lapin yliopisto)

  • Petojen poroille aiheuttamista vahingoista ilmoitetaan liian hitaasti ja epätarkasti riistavalvontarekisteriin, sanoo eläkkeellä oleva porotutkija Mauri Nieminen. Hitaus viivyttää maastotarkastuksia ja horjuttaa niiden luotettavuutta. Yhdeksän vuotta kestäneen tutkimuksensa loppuraportissa Nieminen epäilee, että viivyttely saattaa olla osin tarkoituksenhakuista. Jorma Korhonen haastattelee:

  • Rovaniemeläislähtöinen kuvataiteilija Eemil Karila on lähtenyt Lapista ja Suomestakin jo vuosia sitten, ja päätynyt Viron ja Venezuelan kautta Saksaan. Berliini on kaupunki, jossa taiteilija tuntee olonsa vapaaksi, mutta kaipuu Lappiin on ja pysyy. Eemil Karilaa haastattelee Bikka Puoskari.
    Kuva: All we can hope is a beautiful end. Eemil Karila, 2016.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä