Ykkösaamun kolumni

Matias Möttölä: Syntymävuosi ottaa ja antaa

  • 4 min
  • toistaiseksi

Sain joulukuun alussa kirjeen, joka muistutti taas, että onnistuminen raha-asioissa ei ole vain minusta kiinni. Onni ja epäonni riippuvat paljon olosuhteista.

Kirjeessä vakuutusyhtiöni kertoi eläkeuudistuksen vaikutuksesta. Saan alkaa nostaa pientä lisäeläkettäni vasta 66-vuotiaana. Aiempi ikäraja oli 63 vuotta.

Se tietenkin harmitti, vaikken aikonutkaan siirtyä sivuun vielä 63-vuotiaana (joka sekin toki ylittäisi tämänhetkisen keskimääräisen eläköitymisiän 61,1 vuotta.

Mutta kahta kauheammin ottaisi päähän, jos olisin ostanut vakuutukseni aivan hiljattain. Saisin nostaa säästöjäni vasta 70-vuotiaana.

Eläkevakuutusten ehtoja on heikennetty useaan kertaan. Tarkoitus on tietysti varmistaa, että nuoremmat kerryttävät eläkemaksuja ja veroja mahdollisimman pitkään. Toimet ovat tehonneet: säästäminen eläkevakuutuksiin on vaimentunut eikä uusia juuri myydä.

Miten kaukaisilta tuntuvatkaan vakuutusmainokset, joissa herrasväki parhaassa työiässä nosteli samppanjalaseja golfkentällä. Eläkkeelle pääsi vakuutuksen avulla 55-vuotiaana, jos vain säästöjä riitti. Nyt sellainen tuntuisi lähes rikolliselta.

Kuullessani tuollaisen vakuutuksen omistajasta, mietin, olenko hölmö, kun en hankkinut samanlaista takaporttia eläkelaitumille. Haluan kuitenkin olla itselleni armollinen. Syntymävuottani en voi valita.

Syntymävuosi on taustalla monissa rahaan liittyvissä asioissa, ja siinä, miten sijoituksissa onnistuu, alkaen asuntokaupoista.

Ensiasunto ostetaan Suomessa tyypillisesti, kun työura on saatu alulle ja perheen perustaminen ehkä ajankohtaistunut. Ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,3 vuotta 2015.

Jos tuli tällaiseen elämänvaiheeseen Helsingissä vuonna 1989, juuri ennen lamaa, ja osti asunnon, oli väärässä paikassa väärään tai suorastaan kammottavaan  aikaan. Asunnon hinta romahti pian allekirjoituksen jälkeen.

Kuvitellaan, että tällaisen asunnon ostanut henkilö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui myymään asuntonsa vuonna -95  juuri kun lama oli hellittämässä. Ostajaksi ilmaantui hieman nuorempi henkilö, joka oli juuri saanut vakituisen työpaikan ja halusi asettua omaan kotiin.

Jälkikäteen on he helppo nähdä, että lamaa ennen ostanut teki niin surkeat kaupat kuin mahdollista. Vuonna -95 ostanut taas iski kultasuoneen. Hinnat olivat pohjalla ja edessä edelleen jatkuva nousu.

Molempien kannattaa kuitenkin tiedostaa, että olosuhteita ei voi valita. Huonot kaupat tehnyt saa varmasti uusia mahdollisuuksia. Halvalla asuntonsa ostaneen on tärkeä pysyä nöyränä. Hän tekee varmasti myös huonoja sijoituksia.

Arvopaperien, asuntojen ja muun varallisuuden hinnat heiluvat ylös ja alas. Kukaan ei osaa sanoa varmasti, miten hinnat tästä eteenpäin liikkuvat. Siksi sijoittamisessa on tärkeää hajauttaa. Siis hankkia eri tyyppisiä omistuksia. Kun yksi sijoitus menee huonosti, toinen kenties paikkaa tilannetta.

Lisäksi kannattaa hajauttaa ajallisesti. Asunto on siitä hankala sijoitus, että koko potti pannaan kiinni yhdellä hetkellä. Arvopapereihin kuten osakkeisiin tai rahastoihin voi sen sijaan säästää hiljalleen, niin ei tule ostaneeksi vain huonoon aikaan.

Vaikka kuinka kuulisi toisten pikavoitoista, niiden varaan ei kannata laskea. Varallisuuden kerryttäminen edellyttää kärsivällisyyttä. Laskujeni mukaan osakesijoittajan täytyy varautua jopa 25 vuoden odotukseen, jotta esitteissä luvattuja tuottoja voi pitää enemmän tai vähemmän varmoina.

Onkin tärkeää alkaa miettiä raha-asioita riittävän nuorena. Vanhempana säästöjä voi olla enemmän, mutta hyvien sijoitustuloksien edellyttämää aikaa vähemmän.

Matias Möttölä, Ykkösaamun kolumnisti 20.12.2016

Lähetykset

  • ti 20.12.2016 9.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari sanoo, ymmärrykseen ei riitä pelkkä historian tuntemus.

  • Tulevaisuudentutkija Roope Mokka vertaa tämän päivän talouskehitystä siihen mitä tapahtui 1800-luvun alussa ja löytää ikävältä kuulostavia yhtäläisyyksiä.

  • Turvallisuuspolitiikan bloggaaja Janne Rysky Riiheläinen pohtii kansallisvaltioiden tiedustelutarvetta ja demokratiaa.

  • Pop-taiteen kuninkaan kuolemasta on 30 vuotta. Kolumnissaan Heli Vaaranen muistelee ystävyyttään Andyn kanssa, sekä hänen viimeisiä vuosiaan. Taiteilija hoiti tulehtunutta sappirakkoaan taikakaluilla ja vitamiineilla. Sairastaminen ei sopinut hänen julkikuvaansa. Lopulta hän joutui hoitoon, mutta sairaalassa kaikki mahdollinen meni pieleen. Turhamaisuus koitui hänen kohtalokseen. Kuva: EPA/KIRA MELZER

  • Julmat ja väkivaltaiset tapahtumat järkyttävät myös poliisia, joskus jopa invalidisoivat. Posttraumaattista, ja myös kumulatiivistä, stressiä kuitenkin osataan hoitaa yhä paremmin. Poliisin posttraumatyöpajojen tulokset ovat rohkaisevia: osallistujat ovat saaneet konkreettista apua oireisiinsa.

  • Viimeiset viisikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että enemmistö pitää henkilökohtaista arvovapautta oikeudenmukaisempana kuin sosiaalista arvoyhtenäisyyttä. Itsemääräämiseen uskovassa tasavallassa kokoava arvokkuus voidaankin löytää vain elämänarvojen perustason yläpuolelta.

  • Politiikka vaikuttaa talouteen. Brexit, Trump tai Kreikan tilanne vaikuttavat kursseihin suoraan. Populismin nousu on tehnyt ennustettavuudesta vaikeampaa. Sijoittajan kannattaa seurata uutisia ja pitää pää kylmänä.

  • Onko esteellisyyden käsite yksiselitteinen? Läheinen pikkuserkku voi olla syy jäävätä itsensä päätöksenteosta .
    Ykkösaamun tiistaikolumnisti Erkki Virtanen

  • Jos toimittaja ei osaa kirjoittaa neutraalisti, annetaanko homma robotille? Ykkösaamun kolumnisti Jani Kaaro pohtii, voiko natseista puhua neutraalisti?

  • Turvallisuuspolitiikasta bloggaava Janne "Rysky" Riiheläinen arvioi Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kauden alkua. Riiheläisen mukaan Trump on aiheuttanut eräänlaisen epäjatkuvuustilan kansainvälisessä politiikassa ja Yhdysvallat on menettänyt ison osan ns. pehmeästä voimastaan.

  • Toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty on jo pitkään ihmetellyt, miksi suhtaudumme niin kriittisesti itseemme. Kriisitunnelmaa lietsotaan maassa, joka sijoittuu kärkeen kansainvälisissä vertailuissa turvallisuudessa, onnellisuudessa, koulutuksessa, korruption vähäisyydessä, äitinä olemisessa, toisiinsa luottamisessa, tyytyväisyydessä, tasa-arvossa, Räty kirjoittaa.

  • Kolumnistimme, Lapin yliopiston tutkija Saara Tervaniemi kertoo, mistä saamelaisuudessa ja saamelaisten kansallispäivässä (6.2.) on kyse. Saamelaiset ovat odottaneet useamman eliniän, että heidän asemaansa koskevat sopimukset muuttuisivat käytännöksi, saamelaistutkija muistuttaa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä