Radioateljee

Kevät - Suomessa 1917

  • 42 min
  • ei kuunneltavissa

Arabikevään ja Prahan kevään rinnalle suomalaiset voisivat nostaa oman Suomen keväänsä, jota elettiin vuonna 1917, ennen itsenäistymistä. Se oli suuren toivon aikaa: Venäjällä tsaarin valta ja sensuuri oli juuri kumottu ja koko valtakuntaan oli levinnyt vapauden huuma. Siperiaan karkotetut poliittiset vangit palailivat kotiin kuin keväiset muuttolinnut. Helsingin yliopiston lipputankoon nostettiin Suomen leijonalippu ja kansa tulvehti pääkaupungin kaduilla kuin äkisti puhjenneesta kukkaloistosta sekaisin menneet mehiläiset. Tulevasta ei tiedetty, mutta siitä oltiin varmoja, että nyt suomalaiset olivat ottamassa paikkaansa vapaiden kansojen joukossa.

Ohjelma kuvaa näitä kiihkeitä päiviä. Tunnelmat ovat löytyneet Suomen Kuvalehden sadan vuoden takaisista kirjoituksista. Keskiössä ovat nimimerkki Taavetin silminnäkijäkuvaukset maaliskuun 1917 kahden viimeisen viikon tapahtumista Helsingissä; niitä höystävät Juhani Ahon pohdinnat vapauden tunteesta, Vilho Setälän kirpeät huomiot kansallisten kulttuurien monikulttuurisuudesta sekä Samuli Paulaharjun pakina, jossa valottuu tilanne vuotta myöhemmin, siis keväällä 1918.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti.
Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio
Tekninen toteutus: Pekka Lappi
Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lähetykset

  • pe 17.2.2017 22.07 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta – sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

    Torakka perustuu Kornei Tsukovskin samannimiseen runoon, joka on jo klassikko. Runon on suomentanut Kirsi Kunnas. Torakan musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää Radioateljee-orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki.
    Kertoja: Tom Wentzel.
    Lapset: Touko Tahkokallio, Hanna ja Hetta Huhtamäki.

    Tekninen toteutus: Heikki Hölttä ja Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä