Kuusi kuvaa

Marco Bjurström rakastaa energiaa ja hyvää oloa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Energiseen ja hyväntuuliseen Marco Bjurströmiin liittyy paljon superlatiiveja. Hänet on valittu vuoden viihdyttäjäksi, vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi ja useita kertoja suosituimmaksi tv-esiintyjäksi. Lähes kaksi miljoonaa tv-katsojaa muistaa sydämellisen Marco Bjurströmin sanoista ”pusipusi” ja ”naminami”, kun hän juonsi Bumtsibumia vauhdikkaalla otteellaan.

Termiä ”naminami” Marco Bjurström käytti alkujaan opettaessaan discotansseja. Sillä rohkaistiin aloittelevia tanssinopiskelijoita. Hän kehotti oppilaitaan ottamaan omista vatsamakkaroistaan kiinni ja rentouttamaan keskivartaloaan hauskan hokeman avulla.

Marco Bjurström sanoo olevansa ammatiltaan innostaja, vaikka hän on myös tanssija, tanssinopettaja, musikaalinäyttelijä, dramaturgi, tv-juontaja sekä yrittäjä. Marco Bjurström oli vasta parikymppinen, kun hän oli perustamassa tanssikoulua Step Up sekä aloittelemassa yritysvalmennustyötään. Tanssia hän harrasti jo 12-vuotiaana, kun Aira Samulin opetti tanssikoulussa Rytmikkäät uusimpia discotansseja. Elokuvat Grease ja Saturday night fever olivat 1980-luvun discotanssien esikuvia.

Tanssikoulussa Marco opetti muita, kokeiili erilaisia produktioita ja oppi esiintymään näyttämöllä. Sekä Jari että Aira Samulin ovat olleet merkittävimmät esikuvat yhdessä tanssija Jorma Uotisen kanssa.

- Ilman Jormaa rohkeuteni esiintyjänä olisi vähentynyt. Hän valmensi ihanilla sanoilla ja opetti rohkeutta, kun esiinnyin mm. Helsingin kaupunginteatterin musikaalissa Cats, muistelee Marco (kuva).

Tanssiopetuksen ja teatteri- ja tv-töiden lisäksi Marco Bjurström valmentaa suomalaisia työyhteisöjä yhdessä viestintäkouluttaja Ritva Enäkosken kanssa. Yhteistyö alkoi vähän sattumalta. – Luentojen ydin on muiden innostaminen, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, kehon huolto ja rentoutuminen. 

Vahva perheside ja sosiaalisuus kumpuaa suomenruotsalaisuudesta, sillä suvun perinteisiin kuuluivat yhteiset kesä-, joulu- ja syntymäpäiväjuhlat sekä sukujuhlat saaristossa. Nykyään Marco Bjurström omistaa oman saaren, minne hän kutsuu kesäisin omia ystäviään ja perhettään.

Marco Bjurströmin unelma ja toive on se, että jokainen meistä auttaisi päivittäin muita. Elämästä nauttimisen idea ei ole voiton maksimointi, vaan hyvän olon lisääminen.

Toimittaja Rita Trötschkes

Lähetykset

  • la 8.4.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Frantsilan luomuyrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on panostanut jo 35 vuotta sitten asioihin, jotka ovat tänä päivänä pinnalla. hänelle tärkeitä asioita ovat villiyrttien keräily, kasvisruoka, luomu- ja lähiruoka, meditaatio, jooga ja hyvä olo. Frantsilassa on osattu kotikonsteihin liittyviä hoitoniksejä jo sukupolvien ajan. Virpi Raipala-Cormier kertoo elämänsä tärkeistä hetkistä ohjelmassa Kuusi kuvaa. Sen on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Auli Mantila ei itse ota juurikaan valokuvia. Kuusi kuvaa-ohjelmassa hän kertoo, miksi ei halunnut itsestään julkaistavan valokuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Mantila puhuu myös maalle muuttamisesta, sisarusten välisistä riidoista ja siitä, miten hänen ajatuksensa elokuvan tekemisestä ovat muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa sitten esikoiselokuva Neitoperhon.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Marco Bjurström viettää hektisen työnsä vastapainoksi paljon aikaa omalla saarellaan. Silloin on aikaa tavata ystäviä ja sukulaisia. StepUp-tanssikoulu on edelleen tärkeä paikka ja opetustyötä hän tekee säännöllisesti. Sieltä on jäänyt elämään myös monet tärkeät ystävyyssuhteet. Marco Bjurström sanoo olevansa ammatiltaan innostaja, mutta hän on myös tanssija, tanssinopettaja, kouluttaja, musikaalinäyttelijä, dramaturgi, tv-juontaja sekä yrittäjä.

  • Viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä retoriikka on tänä päivänä yhä tärkeämpi taito, jopa niin tärkeä, että sitä pitäisi opettaa koulussa.

    - Lasten pitäisi oppia ymmärtämään, kuinka heihin mediassa yritetään vaikuttaa ja toisaalta oppia edistämään omia asioitaan retorisin keinoin, hän sanoo.

    Kuusi kuvaa ohjelmassa keskustellaan siitä, miten Katleena Kortesuosta tuli bloggaaja ja viestintäyrittäjä, sosiaalisen median ilmiöiden tunnistaja ja ymmärtäjä.

    Yksi Katleenalle tärkeä asia on Retoriikan kesäkoulu, jota hän vetää vuosittain yhdessä Antti Mustakallion kanssa.

    Toimittaja Esa Viherä.

  • Maailmalla erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää pohjalaista kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Hänen joogaretriittinsä eri puolilla maailmaa ovat suosittuja. Vahvan urheilutaustan omaava Petri Räisänen on tehnyt astangajoogaa jo 27 vuoden ajan. Hänet tunnetaan myös tyylikkäistä jogakuvista verkossa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta.
    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin.

  • Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen.
    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistää työssään. Marita Liulia on myös multimediateosten pioneeri. Marita Liulia tekee useimmiten suuria yksityisnäyttelyitä museoihin. Hän on edustanut Suomea jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi. Kuusi kuvaa Marita Liulian elämästä on toimittanut Rita Trötschkes.

  • - Nuorena en ymmärtänyt suomen kielestä hatintattia, nauraa sydämellisesti Fred Negendanck, joka muutti lapsena Suomeen Saksasta. Lahjakas poika oppi kuitenkin nopeasti kielen ja maan tavat ja pääsi pian Kansallisbalettiin, jossa pojista oli pula. Hänen elämänsä on aina kulkenut omia polkujaan ja hän yllätti läheisensä elämällä vuosikymmenet suomenruotsalaisen piirustuksen opettajansa Anne-Marie Häyrén-Malmströmin sielunkumppanina. Ilman luovuutta ja opettajansa tukea Fred Negendanckin elämä olisi ollut hyvin toisenlainen. Vanhemmat olisivat halunneet pojastaan baptistisaarnaajan, mutta toisin kävi. Fred valloitti sydämet ensin Kansallisbaletin tanssijana ja sitten Svensa Teaterin karismaattisena luonnenäyttelijänä Helsingissä ja Turussa. Viimeisten 15 vuoden ajan hän on menestynyt monipuolisena kuvataitelijana.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.
    Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.
    - Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

  • Toimittajana tunnetuksi tullut Markus Leikola on kirjoittanut yhden viime vuoden puhutuimmista kirjoista, jättieepoksen Uuden maailman katu, jossa kerrotaan 1900-luvun tarinaa. Kirjallinen työ on entistä suurempi osa hänen elämäänsä, mutta leivän hän saa omien sanojensa mukaan kolmesta k:sta: kolumnoinnista, konsultoinnista ja kirjallisuudesta. Radiokuuntelijat tuntevat hänet myös Yle Radio 1:n ohjelmasta Leikola ja Lähde.
    Näiden lisäksi aikaisempaa suurempi osa hänen työstään liittyy teatteriin. Musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa on jo toinen hänen käsikirjoitukseensa perustuva esitys ”Nykyisempi aika”, joka perustuu Charlie Chaplinin elokuvaan ”Nykyaika”.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä