Kirjakerho

Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat?

  • 36 min
  • toistaiseksi

Kirjallisuus kuvaa trendin- ja pakonomaisesti yhteiskuntia, joissa emme tahtoisi elää. Toisin sanoen dystopiakirjoja kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan enemmän kuin ennen. Suomessakin dystopioita on julkaistu tällä vuosikymmenellä jo ainakin 70, eikä dystopia jää vain aikuisten iloksi ja kauhuksi; lapset sekä nuoret kasvavat ikäviä yhteiskuntia kuvittelevan fiktion parissa. Ilmiötä taustoittavat kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja filosofi Keijo Lakkala. Ohjelman on toimittanut Jani Tanskanen.
Kuva: EPA/SERGEI ILNITSKY

Lähetykset

  • ma 17.4.2017 17.16 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Julkkiskirjailijat? Kirjailijabrändit? Tutkija Tarja-Liisa Hypén valottaa ilmiötä Jari Tervon kautta. Kuultavana myös kustantaja Ville Rauvola, äänessä Tervokin arkisto-otteissa. Toimittajabrändiään rakentaa Jani Tanskanen.

    Kuva: Jyrki Valkama / Yle

  • Elena Ferranten Loistava ystäväni on ollut suuri kansainvälinen menestys. Kirjan voi lukea napolilaistarinana, ystävyyden kuvauksena, jännityskertomuksena, selviytymistarinana tai elämäkerrallisena tarinana. Kirjan salaperäisyyttä lisää kirjailijan salanimi - kukaan ei tiedä kuka Elena Ferrante oikeasti on. Eeva Luotosen vieraana elämäkertakirjallisuuden tutkija ja opettaja Päivi Kosonen. Näytteet lukee Heljä Heikkinen. Kirjan on suomentanut Helinä Kangas. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

  • Kirjallisuus kuvaa trendin- ja pakonomaisesti yhteiskuntia, joissa emme tahtoisi elää. Toisin sanoen dystopiakirjoja kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan enemmän kuin ennen. Suomessakin dystopioita on julkaistu tällä vuosikymmenellä jo ainakin 70, eikä dystopia jää vain aikuisten iloksi ja kauhuksi; lapset sekä nuoret kasvavat ikäviä yhteiskuntia kuvittelevan fiktion parissa. Ilmiötä taustoittavat kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja filosofi Keijo Lakkala. Ohjelman on toimittanut Jani Tanskanen.
    Kuva: EPA/SERGEI ILNITSKY

  • Kirjailija Philip Pullman kuvittelee romaanissaan, että Jeesuksella olisi ollut kaksoisveli. Tästä ajatusleikistä syntyi vuonna 2012 suomeksi ilmestynyt romaani Rehtimies Jeesus ja kieromieli Kristus. Kaksoisveljistä Kristus oli muistiinkirjoittaja sekä aikalaistodistaja ja Jeesus ihmeidentekijä. Miten kutkuttava ajatusleikki onnistuu, siitä keskustelee teologikoulutuksen saanut Marianne Heikkilä.

    Historiallista Jeesusta etsii myös Jonas Gardell teoksessaan Jeesuksesta. Se ilmestyi suomeksi Torsti Lehtisen kääntämänä vuonna 2011.

    Philip Pullmanin ja Jonas Gardellin teoksista keskustelevat Marianne Heikkilä, Torsti Lehtinen ja Seppo Puttonen. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.

    Kuva: Jyri Pitkänen

  • Apostolit kiertelevät Uudessa testamentissa suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa Kreikan ja Turkin saaristossa. Maisemat ovat hienot, mutta vain harva Rooman valtakunnan asukas kiinnostuu uudesta opista. Dosentti Matti Myllykoski ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat Apostolien teot -tekstin päähenkilöistä, syntyhistoriasta ja tapahtumapaikoista. Lukijana on Anu Heikkinen.

    KUVA: Yle

  • Entä jos kokisimme todellisuuden toisin? Kirjailija Jukka Laajarinteen uusin romaani Pinnan alla pimeä on ajatuskokeilu, jossa vallitseva maailmankuva poikkeaa nykyisestä. Kirjassa on sekä jotain tuttua että jotain hyvin vierasta. Laajarinteen kanssa käsityksiä todellisuudesta ja parapsykologiasta ravistelee toimittaja Jani Tanskanen.

    Kuva: Tommi Anttonen.

  • Mitä aika tekee lapsuus- ja nuoruusmuistoillemme? Kuinka omaelämäkerran kirjoittaja voi olla rehellinen ilman, että loukkaa muita? Entä mikä merkitys muistoon liittyvällä paikalla on kirjoittajalle? Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo viisiosaisen Muistan-sarjan kirjoittamisesta, omasta elämästään ja itselleen tärkeistä paikoista. Toimittajana on Jukka Kuosmanen.

  • Kokeellisesta runoudestaan tunnettu Harry Salmenniemi on julkaissut novelleja. Miten ja miksi hän kirjoitti ne? Salmenniemeä jututtaa Jani Tanskanen.

    Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

  • Kevättalven 1925 William Faulkner odotteli laivaa New Orleansissa ja samalla hän testaili taitojaan, muunteli ja muokkasi kertomuksiaan, julkaisi niitä ja tienasi matkarahoja Eurooppaan. Näissä nuoren kynäilijän pikaisissa jutuissa näkyy jo paljon nobelkirjailijan vimmaa, tulevia mestariteoksia. Käsittelyssä on William Faulknerin teos New Orleansin tarinoita. Sen on suomentanut Kristiina Drews. Eeva Luotosen vieraana ohjaaja ja käsikirjoittaja Jan Forsström.Lukijana Ville Tiihonen.

    KUVA: Carl van Vechten

  • Tänä keväänä kaikille Suomen peruskoulun 9.-luokkalaisille jaetaan palkitun nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien esseeteos ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä"

    Sukupuoli, naisen asema ja identiteetti ovat kiinnostaneet Adichiea aikaisemminkin. Vuonna 2013 suomeksi käännetyssä teoksessa Kotiinpalaajat Adichie kuvaa nuorta nigerialaista naista, joka muuttaa opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Rotu, identiteetti, luokka nousevat keskeisiksi teemoiksi teoksessa. Mutta kirjaa voi lukea myös rakkaustarinana, kehityskertomuksena ja sosiologisen tutkielmana. Kirjakerhossa Kotiinpalaajat -teoksesta ovat keskustelemassa suomentaja Hanna Tarkka ja kirjallisuudentutkija Minna Niemi. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelman on toimittanut Eeva Luotonen.

    KUVA: Beowulf Sheehan/PEN American Center / Otava

  • Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen.
    KUVA: YLE

  • Wang Wei on Kiinan suosituimpia runoilijoita kautta aikojen. 700-luvulla elänyt Wang Wei teki loistavan uran virkamiehenä, muusikkona, maisemamaalarina ja runoilijana. Hänen maalauksistaan on sanottu että ne olivat kuin runoja, ja runoistaan sanotaan että ne ovat kuin maalauksia. Wang Wein valitut runot ilmestyivät suomeksi marraskuussa.
    Kirjakerhossa on vieraana suomentaja, sinologi Pertti Seppälä, lukijana Ville Tiihonen ja toimittajana Eeva Luotonen.
    Kuva: Wang Wein maisemateos (Wikimedia commons)

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä