Puisevia tarinoita

Mennäänkö pähkinälle?

  • 18 min
  • toistaiseksi

Euroopanpähkinäpensas on meillä luontaisesti eteläinen laji, joka viihtyy paikoin istutettuna myös pohjoisemmassa, kuten vaikkapa Oulussa. Meillä ei pähkinäpensaasta juuri suomenkielistä kansanperinneaineistoa löydy, mutta Virosta sitäkin runsaammin.

Näkökulmia pähkinäpensaaseen kertovat Metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, viron kielen opettaja Maiu Juurik ja ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.

Ohjelmasarjan toimittaa Tiina Harpf.

Kuva: Jari Flinck/Yle

Lähetykset

  • ti 18.4.2017 17.36 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Euroopanpähkinäpensas on meillä luontaisesti eteläinen laji, joka viihtyy paikoin istutettuna myös pohjoisemmassa, kuten vaikkapa Oulussa. Meillä ei pähkinäpensaasta juuri suomenkielistä kansanperinneaineistoa löydy, mutta Virosta sitäkin runsaammin.

    Näkökulmia pähkinäpensaaseen kertovat Metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, viron kielen opettaja Maiu Juurik ja ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.

    Ohjelmasarjan toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Jari Flinck/Yle

  • Mäntykasvien heimoon kuuluvat lehtikuuset ovat kautta Suomen tulleet tutuiksi pääasiassa vanhojen puistojen puina. Syksyisin ennen neulasten pudottamista puu saa keltaisen värin. Lehtikuusta käytetään meillä etenkin ulkorakentamisessa.
    Erilaisia näkökulmia lehtikuuseen esittävät maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki.metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, hienopuuseppä Markku Lyytinen ja biologian ja maantiedon opettaja Jarkko Nikkilä.

  • Metsätammi on Suomen ainoa luonnonvarainen tammi. Se kasvaa lounaassa ja etelärannikolla ja se on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammesta on moneksi, sillä on vahva mytologinen merkitys ja sen lujaa puuainesta on käytetty esimerkiksi laivanrakennuksessa sekä huonekalujen ja parketin valmistukseen.
    Erilaisia näkökulmia tammeen tuovat metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, valokuvataiteilija Ritva Kovalainen, arkistotutkija Juha Nirkko, luontoselvittäjä Petra Nyqvist ja tiedottaja Marja Puukka.
    Sarjan toimittaa Tiina Harpf.
    Kuva: Eila Haikarainen/Yle

  • Lehmus on pohjoisin jalo lehtipuu, joka kukkii myöhään ja vetää puoleensa valtavasti hyönteisiä. Jopa niin paljon, että puun voi paikallistaa kuuntelemalla. Lehmusta pidetään myös parantavana puuna, siitä saatua hunajaa ja lehmuksenkukkateetä käytetään erityisesti flunssaoireisiin. Erilaisia näkökulmia lehmukseen tuovat luokanopettaja Soili Hyvärinen, viron kielen opettaja Maiu Juurik, puuasiantuntija Juha Raisio ja metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara.
    Sarjaa toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle

  • Suomessa on kaksi luonnonvaraista jalavalajia, vuorijalava ja kynäjalava. Jalava kukkii keväällä jo ennen kuin sen lehdet ovat puhjenneet. Jalava taipuu moneksi, muun muassa soittimiksi, ja sen puuaines on tunnettu koristeellisuudestaan.

    Jalavasta kertovat luokanopettaja Soili Hyvärinen, Kasvitieteellisen museon ystävien puheenjohtaja Pertti Uotila, soitinrakentaja Anders Liljeström sekä metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf

    Kuva: Tiina Harpf

  • Kataja kasvaa kautta koko Suomen. Se on ikivihreä sypressikasvi: tuoksuva, sitkeä, taipuisa, maukas ja maustava. Erilaisia näkökulmia katajaan tarjoavat amanuenssi Risto Hakomäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, nimistöasiantuntija Sirkka Paikkala, arkistotutkija Juha Nirkko ja jäätelömestari Toni Sinkkonen. Toimittajana on Tiina Harpf.
    Kuva: Ritva Tarkki/Yle

  • Harmaarunkoinen hiljalleen haviseva haapa on kaikkialla tuttu laji, mutta usein sen tarpeellisuus pääsee unohtumaan. Haapa on metsiemme avainlaji, josta sadat muut lajit hyötyvät. Haapa taipuu moneksi, vaikkapa tulitikuksi, veneeksi, lauteiksi, ja yllätykseksi myös mekoksi tai kukkaseksi.

    Erilaisia näkökulmia haapaan tuovat esiin kuvanveistäjä Maija Helasvuo, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Juha Nirkko sekä kuvanveistäjä Jenni Tieaho. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf

    Kuva: Arja Lento/Yle

  • Suomessa kasvaa yleisinä kaksi leppälajia, harmaaleppä ja tervaleppä. Lepästä on moneksi, se on hyvä veistopuu ja sitä käytetään mm. soitinrakennuksessa, lankojen värjäyksessä ja savustuksessa.
    Ajatuksia ja kokemuksia lepästä kertovat kuvanveistäjä Maija Helasvuo, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Juha Nirkko, luontoselvittäjä Petra Nyqvist ja luontoharrastaja Jukka Ylävuo.
    Kuva: Eila Haikarainen/Yle

  • Erilaisia näkökulmia koivuun tuovat esiin soitinrakentaja Jarkko Aallonloiske, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, puuseppä Jari Hämäläinen, arkistotutkija Juha Nirkko ja luontoselvittäjä Petra Nyqvist.
    Sarjan toimittaa Tiina Harpf.
    Kuva: Tiina Harpf

  • Kuusi on monipuolinen puu. Sen voi kokea vahvana turvana ja suojana, mutta myös vihollista kätkevänä uhkana. Erilaisia näkökulmia kuuseen tuovat maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, kuvanveistäjä Maija Helasvuo, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Juha Nirkko ja ekonomi Satu Torstila. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf.

  • Saarni on harmaakaarnainen mustasilmuinen öljypuukasvi. Suomessa kasvava saarni viihtyy eteläisen Suomen vesi- ja kalkkipitoisessa maassa.
    Erilaisia näkökulmia saarneen tuovat metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, tuottaja Matti Hintikka, luokanopettaja Soili Hyvärinen, suojelubiologi Hanna-Leena Keskinen, arkistotutkija Juha Nirkko sekä luontoselvittäjä Petra Nyqvist. Ohjelmassa kuultava Edda-ote on Aale Tynnin suomennos teoksesta Eddan jumalrunot.

    Kuva: Saarni vanhassa ranskalaisessa opetustaulussa: Atlas des plantes de France. 1891 / Amédée Masclef

  • Vaahtera on Suomessakin yleinen jalo lehtipuu. Kansanperinteessä vaahtera liitetään usein eroon, ötökät eivät sitä juuri suosi, mutta sen ilmeikkyys kaikkina vuodenaikoina, ja etenkin kirkas syysväritys tekee siitä suositun piha- ja puistopuun. Erilaisia vaahteroita käytetään paljon soitinten rakennusmateriaalina kautta maailman.

    Monia näkökulmia vaahteraan tarjoavat arboristi Saija Asikainen, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara, luokanopettaja Soili Hyvärinen, soitinrakentaja Anders Liljeström sekä arkistotutkija Juha Nirkko. Sarjaa toimittaa Tiina Harpf.

    Kuva:Arja Lento/Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä