Radio Suomi Rovaniemi

Jakso 352: Täällä eduskunta - Mikko Kärnä

  • 3 min
  • ei kuunneltavissa

Viikon eduskuntakuulumisista kertoo pakinassaan Lapin kansanedustaja Mikko Kärnä.

Lähetykset

  • pe 24.2.2017 11.08 • Yle Areena

Jaksot

  • Svetlana Aleksijevits sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Hänen toinen teoksensa "Sodalla ei ole naisen kasvoja" on tunnustus, dokumentti ja muistelma. Siinä saa äänen yli 200 toiseen maailmansotaan osallistunutta tyttöä ja naista, jotka unelmoivat opinnoista ja avioliitosta, mutta joista vuonna 1941 tulikin sotilaita.

    Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan, ei ainoastaan sairaanhoitajina vaan etulinjassa tarkka-ampujina, sillanräjäyttäjinä, tappajina. He kokivat velvollisuudekseen tappaa vihollisia, jotka olivat julmasti hyökänneet heidän maansa, kotiensa ja lastensa kimppuun.

    Rehellisesti kuvatut sodan kauhut ja niiden vaikutus yksilön myöhempään elämään tekevät kirjasta voimakkaasti sodanvastaisen, ja sen julkaiseminen sallittiin Neuvostoliitossa vasta 1985 Gorbatsovin tultua valtaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

  • Opettajapula vaivaa yhä Ruotsissa, avoimia työpaikkoja on liki 30.000. Bertil Isakssonille soittaa Sami Hiltunen.

  • Koulut loppuvat Norjassa vasta juhannusviikolla. Kolttamuseo avattiin vihdoinkin Neidenissä. Riitta Leinoselle soittaa Laura Valta.

  • Murmanskilainen nuori tyttö sai puheenvuoron presidentti Putinin viimeviikkoisessa tv-keskustelussa. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

  • 'Barbarian paluu' on tunnetun kulttuurikriitikon Timo Vihavaisen arvio yhteiskunnasta, jossa elämme. Vihavaisen tarkastelussa ovat eurooppalaisen sivilisaation murrokset, jotka ovat viitoittaneet tietä nykytilaan.

    Onko Eurooppa matkalla suvaitsevaisuudesta pysyvään konfliktiin ja kansanryhmien eriytymiseen – ja uuteen barbariaan? Onko eurooppalainen sivilisaatio vielä pelastettavissa? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Tämän viikon ja Mauno Koiviston presidenttikauden tapahtumista puhuu pakinassaan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen.

  • Ruotsissa on seurattu tiiviisti Suomen hallituskriisiä. Työvoimasta on pulaa Norrbottenin läänissä. Verenluovuttajia kaivataan lisää. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Birtvarren kylässä iso lumi-ja maavyöry, joka lähti 1000n metrin korkeudelta, se onneksi ysähtyi juuri ennen leirintäluetta. Tromssan asuntopulaa ratkaistaan ehkä kiinalaisilla minitaloilla. Finnmarkin toukokuun työttömyysaste oli 3%. Riitta Leinoselle soittaa Laura Valta.

  • Venäjän itsenäisyyspäivää juhlitaan tänään ja tämä on yleinen vapaapäivä. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

  • Jenni Linturin kolmas romaani on teos äidinrak­kaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupol­vet pakottavat seuraaville. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat usko­mattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydes­sään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusoakeyhtiö Teos)

  • Luopuuko Yhdysvallat johtopaikastaan? Siltä ainakin näyttää tällä hetkellä, kertoo pakinassaan eurokansanedustaja Nils Torvalds.

  • Ruotsin valtion kohtelua vähemmistöä kohtaan tutkitaan. Karhunjahtiluvat katoamassa metsästäjiltä? Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Lapin matkailu on täynnä arvoituksia. Talvimatkailu on esimerkki. Siinä matkailija maksaa hiljaisuudesta, pimeydestä, syrjäisyydestä, palvelujen vaatimattomuudesta ja tapahtumattomuudesta jopa mieluummin kuin kesän valosta ja luonnon yltäkylläisyydestä.

    Kirjailija Seppo Partanen jatkaa Tapani Niemen kanssa Lapin matkailun isän, Carl Wolter Stenbäckin tarinaa. Nyt Partanen pohtii Lapin talvimatkailun syntyä ja kuinka Stenbäck edisti sitä käymällä puhumassa eri puolilla sivistynyttä maailmaa ja perustamalla sinne toimistoja. Aluksi rakennettiin Lapin tuntureille aineellisia varustuksia, minne tuoda turiteja.

    (Kuvassa Inarin matkailuhotellin asiakkaita 1930-luvulla. Kuva: Seppo Partasen arkisto)

  • Tänä päivänä kukaan täyspäinen lappilainen ei rohkene epäillä Lapin matkailun menestystarinaa. Kaukana ovat ajat, jolloin joku rohkeni huokaista ääneen, että näkisi vain sen turistin markan. Nyt Lapin matkailu tuottaa puolesta miljardista miljardiin euroon tuohta vuodessa, riippuen laskutavasta eli siitä, mihin kaikkeen matkailu vaikuttaa suoraan tai välillisesti.

    Mutta harva tietää, että yksi osa miljardibisneksestä alkoi samanlaisella katkokävelyllä kuin viime vuosisadan alussa huutolaisen elämä. Majoituspalvelu myytiin sille, joka sen halvimmalla suostui ottamaan vastaan. Matkailu oli sata vuotta sitten Lapissa huutolaistaloutta.

    Tämä on Lapin matkailun menestystarinan yksi suuri mysteeri. Toinen on herra, joka kaiken pani alulle. Kuka on tuo mystinen Lapin matkailun isä, Carl Wolter Stenbäck? Hänestä kertoo Seppo J. Partanen Tapani Niemen haastattelussa. (Kuva: Seppo Partasen arkisto)

  • Viikonloppuna Tapani Niemi osallistui Kilpisjärvellä Revontuliopiston luovan kirjoittamisen kurssille, jota veti turkulainen kirjallisuuden maisteri Tea Kaila. Opettaja ei ollut kävellyt milloinkaan teräksen kovilla hangilla tunturissa, vaikka olikin käynyt muutaman kerran Lapissa. No lapinmies on luontojaan kohtelias ja vei varsinaissuomalaisen tunturiin.

    Tea Kaila tuntee erinomaisesti suomalaista kaunokirjallisuutta ja hän opettaa alaa etelässä. Kaila hämmästyi kovasti, kun luki lappilaisten kirjoittajien tekstejä. Meitä lappilaisia asia ei tietystikään ihmetytä.

  • Poro herättää joissakin lappilaisissa ristiriitaisia tunteita. Autoilijat manaavat poron tyhmyyttä, kun se lähtee juoksemaan auton edessä ja syö kesällä kukkapenkin krookukset ja vihannesmaan salaatinlehdet. Poron noitujat eivät tajua, että poro on Lapin tärkein mainelähettiläs. Ilman poroa ja porotuotteita ei olisi Lapin matkailua nykyisessä muodossa.

    Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila puhuu poron hyvän maineen puolesta. Hän sanoi Lapin poro- ja kalatalouspäivillä Inarissa, että Lappi ei olisi yhtään mitään ilman poroa. Poro näkyy hyvällä tavalla kaikessa, mikä liittyy Lappiin. Viime vuosina porosta on lisäksi kehitetty merkittäviä lääke- ja muoti-innovaatioita.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Tenojoen kalastajat ovat ylimuistoisista ajoista saakka puhuneet Tenon pääuoman, sivujokien ja sivujokien sivujokien omista 'lohiroduista'. Varsinaisia rotuja ne eivät tietysti ole vaan tieteelliseltä nimeltä lohikantoja. No joka tapauksessa jokaisessa Tenon uomassa ja sivujoessa asuu ja elää oma lohikantansa. Tämän ovat vastikään todistaneet myös perinnöllisyyden tutkijat.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro puhui viime viikon poro- ja kalatalouspäivillä, että jotkut näistä Tenon lohikannoista voivat huonosti, koska niitä pyydetään liikaa.

    Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Jaakko Erkinaron kuva-arkisto)

  • Sokli-kuume puistattelee taas joitakin savukoskelaisia ja he kilvan toistelevat ikiaikaista ajatusta porotaloudesta iltaruskon taloutena. 'Ei Savukosken taloutta pyöritetä poromiesten veromarkoilla.' Ei kyllä yksin poromiesten verotuloilla mutta ei myöskään metsureiden, maanviljelijöiden eikä edes virkamiesten, jotka muuten elävät valtion suojatyöpaikoissa.

    Pari vuotta sitten ruotsalaiset julkaisivat tutkimuksen, joka puhuu aivan toisenlaista kieltä. Sen mukaan porotalouden tuotto on tähän asti laskettu aivan väärin, pelkästään karvakilo -hintana, ja siksi tuotto jää niin alhaiseksi. Inarin porotalouspäivillä paliskuntainyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila esitteli ruotsalaisten porotaloustutkimusta ja se pakotti uudelleenarviointiin.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Filosofian tohtori ja kertomusten tutkija Kirsi Laurén on kiertänyt viime aikoina Itä-Lappia ja Kainuuta. Hän tallentaa kertomuksia ja muistitietoa partisaanisodan uhreilta ja heidän omaisiltaan. Laurén haluaa tietää, miten partisaanisodan kauheuksia muistellaan ja muistetaan. Laurén ei kysy, miten asiat todella tapahtuivat vaan miten niistä kerrotaan.

    Tapani Niemi seurasi kertomusten ja muistitiedon tutkijaa Sallaan ja Savukoskelle. (Kuva: Kirsi Laurénin albumi)

  • Lapin sähköistyksen historiasta on tehty dokumenttielokuva 'Valontuojat'. Elokuvan on ohjannut Antti Haase joka tekee samalla tutkimusmatkan isiensä jalanjäljille. Antin isä ja isoisä olivat Rovakairan toimitusjohtajia. Anni Tolppi haastattelee.

  • YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Koululaisryhmä vierailee vuosittain Pyhätunturilla ja Luostolla. Tänä vuonna mukana oli 59 vaihto-oppilasta 17 eri maasta. Miten 17 eri kulttuurin vaihtarit suhtautuivat Lapin ihmeisiin? Petra Pajala ja Riikka Pasanen sanovat, että viikon Lapin matka on kansainväliselle porukalle ehdottomasti kouluvuoden kohokohta.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Petra Pajala (kuvassa) ja Riikka Pasanen kuuluvat YFU-nimisen järjestön vapaaehtoisiin. YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Petra ja Riikka ovat työskennelleet järjestössä useita vuosia ja heillä on työhön vahva eettinen motiivi. Se on heille elämäntehtävä. Petra ja Riikka haluavat, että nuoret ymmärtäisivät vieraita ihmisiä. Että kukaan ei vihaisi vierasmaalaisia tai suhtautuisi toiseen ihmiseen ennakkoluuloisesti vain sen vuoksi, ettei osaa hänen kieltään tai ymmärrä hänen tapojaan. YFU siis vastustaa ksenofobiaa eli vieraan pelkoa. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Kun lähdet tekemään juttua erinomaisesta tarinankertojasta, et koskaan tiedä, mihin kertoja tarinaa vie. Tapani Niemi halusi tutustua savukoskelaisen osuuskunnan tuotteeseen, Jängänkastikkeeseen, josta etelän turistit ja entiset lappilaiset erityisesti tykkäävät. Se kuulemma auttaa ikuiseen lapinikävään.

    No. Juttu karkasi omille teilleen. Kilpimaan Kari kertoi pyynnöstä ensin Jängänkastikkeen valmistuksesta, sitten hän raataa superfoodista ja eksyy koiran käyttöön marjastuksessa. Ja eihän Kilpimaan Kari olisi Kari Kilpimaa, ellei hän päätyisi lopuksi lohen tai hauenpyyntiin Utsjoen tuntureille.

  • Kullankaivaja, muusikko ja elämäntaiteilija Marko Lauronen on kohta myös elokuvatähti. Kaikki riippuu siitä, kuinka Tankavaarassa elokuvaa talvisesta kullankaivuusta tekevä lontoolainen EightEngines- filmiyhtiö onnistuu markkinoimaan 'Rich is the life' - työnimellä kulkevaa dokumenttiaan. Elokuva on tarkoitus viedä ainakin suuremmille dokumenttielokuva -festareille ympäri Euroopan ja BBC:kin on siitä kiinnostunut. Jarmo Siivikko tapasi Marko Laurosen ja elokuvan tekijät Tim Baxterin ja Jack Leighin. (Kuvassa vasemmalta: Tim Baxter, Marko Lauronen, Jack Leigh, Spesh Maloney. Edessä Phil Brooke)

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä