Tiedeykkönen

Kärsitkö tietämättäsi eteisvärinästä – olet vaarassa saada aivoinfarktin

  • 48 min
  • toistaiseksi

Sydämen eteisvärinä vaarantaa terveyden. Siitä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Alle 65-vuotiailla terveillä ihmisillä jopa yli kolmasosalla aivoinfarkti onkin ensimmäinen eteisvärinän oire. Pahimmillaan aivoinfarkti voi olla hyvinkin invalidisoiva.  Miten siis tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta – apua älykännyköistä.

Älykännykät on valjastettu eteisvärinän tunnistamiseen, kulkeehan puhelin ihmisen matkassa kaikkialla. Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Turun yliopistossa on kehitelty kännykkäsovelluksia, jotta ihminen voisi itse tutkia sydäntään, kun sydäntuntemukset vaivaavat. VTT:n laite ja sovellus hyödyntävät sydämen sähköistä toimintaa, kun taas Turun yliopiston sovellus rintakehän mikroliikkeitä sydämen lyödessä.

Sydänsähkökäyrä älykännykkään ja lääkärille

VTT:n johtava tutkija Timo Varpula kärsi kuusi vuotta sitten rytmihäiriöistä. Hänelle kävi tyypillisesti: ollessaan lääkärin pakeilla tai sydänfilmissä, sydän toimi normaalisti. Siksi piti löytää laite, joka panee merkille sydämen epätahdin silloin kun vaiva on. Lääkäri oli kieltänyt Timolta liikunnan sydänongelmien vuoksi, joten hänelle jäi ylimääräistä aikaa. Hän ryhtyi kehittämään laitetta, jolla ihminen itse voi löytää rytmihäiriöt. Vastaavaa laitetta ei kuluttajien saataville maailmalta löytynyt.

Panu Helistö VTT:ltä suunnitteli ohjelman, joka analysoi sydänsähkökäyrästä yleisimmät rytmihäiriötyypit.  Nyt ollaan aika pitkällä. Sykevyössä rintakehälle asetettava laite mittaa sydänsähkökäyrän ja lähettää sen älypuhelimen sovellukseen. Data kulkee pilven kautta edelleen lääkärille. Tämän laiteparin valmistus kuluttajille alkanee loppuvuodesta 2017.

Laiteparin prototyyppi oli mukana Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksessa. Siinä pyrittiin löytämään oireettomia eteisvärinäpotilaita, ja näin estämään aivoinfarkti. Seuraavaksi tehdään yhteistyötä HYKSin Neurologian klinikan kanssa. Tässäkin tutkimuksessa pyritään löytämään piilevä eteisvärinä, jolla on siis vaikutusta aivoinfarktin kehittymiseen. Riski aivoinfarktille on viisinkertainen, jos ihminen on muuten terve. Diabetes, sydämen vajaatoiminta ja ikä lisäävät riskiä jopa kymmenkertaiseksi, sanoo kardiologian professori Juhani Airaksinen TYKSistä.

Sydämen pumppaustoiminta talteen älykännykkään

Turun yliopistossa kehitettiin puolestaan sovellus, joka havaitsee sydämen eteisvärinän rinnan mikroliikkeiden ansiosta. Erikoistutkija Mikko Pänkäälä ja projektipäällikkö Tero Koivisto tutkivat tätä sydämen mekaanista liikettä älypuhelimen liikeantureilla. Sovellus hyödyntää kiihtyvyysanturia ja gyroskooppia eli kulmanopeusanturia - sitä voi kutsua myös kiertokulma-anturiksi. Sydämen mekaaninen toiminta tallentuu makuulla rintakehän päällä olevaan puhelimeen.

Kiihtyvyys- ja kiertokulma-anturin antavat tietoa sydämen liikkeestä peräti kuuden akselin suhteen. Kuva TY 1:ssä käy ilmi mittaustilanne ja akselit. Liikeanturien tuottama data on jokseenkin heikkoa signaalia, jos sitä verrataan sydämen sähköiseen toimintaan; lisäksi se on altis liikehäiriöille. Siksi signaalia on käsiteltävä, sanoo Mikko Pänkäälä Turun yliopistosta.

Kuvassa TY2 on kuuden akselin tuottama informaatio, jota ei vielä ole käsitelty. Kysymyksessä on eteisvärinästä kärsineen ihmisen sydämen mikroliikkeitä onnistuneen rytminsiirron eli kardioversion jälkeen. Nyt sydän on normaalissa sinusrytmissä. Tätä kuvaa Pänkäälä esittelee Tiedeykkösen audiossa noin 29 minuutin kohdalla.

Kuvissa TY 3 – 5 on alekkain sydämen mekaanisen toiminta kiihtyvyysanturilla akseleista X ja Z sekä kiertokulma-anturin akseli Z. Yläpuolella signaali eteisvärinässä ja alapuolella sydämen normaali rytmi.

Sydämen rytmistä saa tolkun myös pulssia tunnustelemalla tai edistyneellä verenpainemittarilla. Syke tunnustellaan kahdella sormeella ranteesta tai vaikkapa kaulalta. Asia vaatii vähän opiskelua mutta on hyödyllistä tehdä asiasta tapa, ja opiskella tuntemaan oma pulssinsa. Näin huomaa myös muutokset siinä. https://www.tunnepulssisi.fi/pulssin-tunnustelu

Toimittajana Teija Peltoniemi.

Lähetykset

  • pe 21.4.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomenlinna on yksi tunnetuimmista historiallisista kohteista Suomessa. Satoja vuosia vanhat rakennukset ja linnoituslaitteen, toimiva 1700-luvun telakka ja sekä liuta ruotsalaisten että venäläisten tuomia uusia kasveja. Kasveja sekä istutettiin että tuotiin vahingossa heinäkuormissa ja linnoituksen rakennusmateriaalien mukana.
    Merilinnoituksen rakentaminen alkoi Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla, ja sen kauden näyttävin tuotos on Kuninkaanportti Kustaanmiekan itärannalla. 1800-luvun alussa, Suomen sodassa, Ruotsi hävisi Venäjälle koko Suomen. Uusi isäntä käänsi kanuunat kohti länttä, vahvisti linnoitusta ja rakennutti valtavat maavallit Pietaria suojaamaan. Linnoitus oli alusta asti hyvin kansainvälinen paikka ja pitkään siellä asui enemmän väkeä kuin Helsingissä. Leena Mattila retkeilee Suomenlinnassa Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan asiantuntijoiden kanssa ja poimii rusinoita pullasta.

  • Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa.
    Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

  • Odotukset henkilökohtaisesta lääketieteestä ovat korkealla. Mutta vielä on vähän tauteja, joissa pystytään hoitamaan ihmisen omaa sairautta juuri hänelle sopivalla tavalla. Leukemioiden eli verisyöpien hoidossa on jo yksilöllistä otetta.

    Agressiivinen leukemia eli akuutti myelooinen leukemia (AML) on paha tauti. Se uusiutuu tai jää päälle helposti. Tämän tyyppiseen leukemiaan ei ole saatu uusia lääkkeitä 20-30 vuoteen – siksi apua haetaan molekyylitasolta. Kun ihminen sairastuu AML:an, niin hänen tautinsa määritetään geenitasolla. Miten tämä tieto auttaa potilaita, sen tietää HYKSin hematologian professori Kimmo Porkka. Entä miten vakavan tautinsa on kokenut Kirsi? Hänellä todettiin nelisen vuotta sitten aggressiivinen leukemia. Toimittaja Teija Peltoniemi. Valokuva Satu Mustjoki Helsingin yliopisto.

  • Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta.

    Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia.

    Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen.

    Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä.

    Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Puutiaisia eli punkkeja esiintyy jo lähes koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteeria, josta voi sairastua borrelioosiin. Myös harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta tavataan aiempaa enemmän, ja sen aiheuttava TBE-virus on levinnyt uusille riskialueille. Näiden lisäksi punkki kantaa lukuisia muitakin patogeenejä, ja sen purema saattaa laukaista myös harvinaisen liha-allergian. Tiedeykkösessä toimittaja Sakari Silvolan kanssa punkeista ja punkkitaudeista puhuvat professori Olli Vapalahti sekä tutkijat Tero Klemola, Margaretha Gustafsson sekä Tuomas Aivelo.

  • Suomalaista arvotutkimusta on tehty 50 vuoden ajan. Kun amerikkalainen psykologi Shalom Schwartz kehitti universaalin arvoteorian, kävi ilmi, että siitä puuttui yksi suomalaisille tärkeä arvo - työ. MIllaisia suomalaisten arvot ovat, olivat ja mihin suuntaan ollaan menossa?
    Haastateltavana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori, sosiaalipsykologi Klaus Helkama, joka on tutkinut suomalaisia arvoja koko uransa ajan.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Syöpätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä.

    Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin?

    Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista.
    Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

  • Lasten leukemiaa vastaan taistellaan uusilla hoidoilla. Leukemiasta tunnetaan jo laajasti erilaisia geneettisiä ominaisuuksia ja ne kartoitetaan leukemian diagnoosivaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tavoitteena on kehittää täsmähoitoja, jotka säästävät muuta kehoa. Jokaisen potilaan tauti on omanlaisensa ja käsittää monta erilaista leukemiaa. Leukemiasolut saattavat kehittää itselleen uudenlaisia ominaisuuksia väistääkseen lääkkeiden vaikutuksen. Leukemiasolut saattavat jopa taistella toisiaan vastaan.

    Leukemiatutkija Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo monimuotoisen ja vaativan leukemian keinoja puolustautua lääkkeitä ja hoitoja vastaan. Lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Matti Korhonen kertoo mitä uutta karteesoluhoito tuo taisteluun lasten leukemiaa vastaan. Siinä potilaasta otettuja soluja muokataan geneettisesti geeninsiirrolla. Toimittajana Nina Malmberg.

  • Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa.

    Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

  • Vuoden 1918 sisällissodasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Sota ei ollut pelkästään miesten, vaan tuhannet naiset osallistuivat siihen sekä aseellisissa että aseettomissa tehtävissä. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkönen-ohjelmassa lähestytään traagisia tapahtumia punaisten naisten kohtaloiden kautta. Haastateltavina ovat historian tutkijat Tuomas Hoppu ja Tiina Lintunen, joilta kummaltakin on ilmestynyt punaisten naisten kohtaloita käsittelevä tutkimus. Lisäksi ääneen pääsevät arkistojen kätköistä punainen sairaanhoitaja Elli Nurminen sekä naiskaartilainen Tyyne Niemi.
    Kuva: Uuraan naiskaarti, Yle/Varkauden Tehtaanmuseo

  • Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi.

    Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair.

    Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä