Radioateljee

Torakka - radiomusikaali vallasta lapsen korvin    

  • 40 min
  • 3 pv

Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta - sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

Vuonna 1988 ensiesityksensä saanut Radioateljeen Torakka perustuu Kornei Tsukovskin (1882-1969)  samannimiseen runoon, joka on jo klassikko (1923). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas (1972). Torakan musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää Radioateljee-orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala. Ohjelma oli valmistuessaan v. 1988 täysin uudentyyppinen dokumenttiohjelma ja siksi se voitti Prix Futuran Berliinissä 1989.

Torakka on myös lähetetty BBC:ssä suomenkielisenä(!) ja ranskankielisenä France Culturessa pari kertaa. Huhtamäki on tehnyt siitä myös englanninkielisen version työskennellessään Australian radiossa ABC:ssä tuottajana ja kouluttajana. Torakka ei ole mikään nariseva yhteiskuntadokumentti, joka yrittäisi selittää mitä valta on, vaan se ilottelee monella tasolla kertoen samalla yksinkertaisen, mutta ironisen pelastustarinan.

Monet radioyhtiöt olivat kiinnostuneita ottamaan Torakan ohjelmistoonsa, mutta poliittinen tilanne olikin muuttunut liian vaaralliseksi Torakan lähettämiselle. - Näin kävi Unkarissa ja Kiinassa. Maailma ei olekaan täynnä todellisia tarinoita vaan todellisia kuvitelmia.

Torakan on suunnitellut ja ohjannut Harri Huhtamäki, säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen, kertojana on Tom Wentzel ja tekninen toteutus on Pekka Lapin. Tuottaja on Harri Huhtamäki.

Uusinta vuodelta 1988.

Lähetykset

  • pe 28.4.2017 22.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta – sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

    Torakka perustuu Kornei Tsukovskin samannimiseen runoon, joka on jo klassikko. Runon on suomentanut Kirsi Kunnas. Torakan musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää Radioateljee-orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki.
    Kertoja: Tom Wentzel.
    Lapset: Touko Tahkokallio, Hanna ja Hetta Huhtamäki.

    Tekninen toteutus: Heikki Hölttä ja Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä