Maailmankaikkeus on suuri mysteeri! Mistä puu tietää, että on kesä? Mitä on bioteknologia ja synteettinen biologia? Aikamatkalla Elisabet I:n hovissa. Tiedeykkösen podcast-sarjassa tiedettä syvemmin ja tarkemmin.

Jaksot

  • Kun ihminen on tehnyt onnellisuusharjoituksia jonkin aikaa, hän kenties pystyy näkemään aikaisempaa enemmän hyviä asioita. Huomio on siirtynyt negatiivisesta ajattelusta myönteisempään suuntaan. Miten tätä kehitystä voi vahvistaa? Mikä merkitys on symboleilla? Hopeaseppä Teija Halonen suunnitteli itselleen koruja, jotka antoivat pontta muutokselle. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo kertoo, mistä tässä on kysymys. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Miten suhtautua sinua loukanneeseen ihmiseen? Kostaa vai kertoa loukkaajalle, miten hänen tekonsa satutti sinua - ja toivoa anteeksiantoa. Voiko loukattu antaa anteeksi, vaikka siltä ei tunnukaan? Teija Halonen on työstänyt ajatteluaan anteeksiannossa ja saavuttanut tuloksia. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää työnsä ja tutkimusten perusteella, miksi katkeruudesta ja kaunasta olisi hyvä päästä eteenpäin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Mikä tekee sinut tyytyväiseksi? Mikä saa sinut iloiseksi? Kun Teija Halosen elämä oli kriisissä, hän näki vain negatiivisia asioita. Teijan lista hyvistä asioista oli perin lyhyt. Alussa kiitollisuusharjoitukset tuntuivat hänestä pelkästään teennäisiltä ja turhan juhlavilta. Yli viiden vuoden harjoitus on tehnyt kuitenkin tehtävänsä. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalon mielestä kiitollisuuden juhlavuudessa on ideaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Aika moni meistä tuppaa murehtimaan asioita. Ongelmaksi se muodostuu, jos ajatukset kiertävät samaa negatiivista kehää. Vatvominen ei kuitenkaan edistä asioiden ratkeamista. Pääseekö vatvomisesta eroon - pelkällä huoliroskiksellako? Omasta kokemuksestaan kertoo hopeaseppä Teija Halonen.
    Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää, kuinka asioiden vatvominen ylläpitää surullista mielialaa ja masennusta. Mitä tutkimuksissa on havaittu murehtimisen ja terveyden yhteydestä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla.
    Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.
    Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan.
    Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.
    Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on. Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Plus ja miinus vetävät toisiaan puoleensa ja näin käy myös atomissa, jossa ydin on plusmerkkinen ja elektronit miinusmerkkisiä. Näin atomi pysyy kasassa. Käytännössä ydin ja elektronit lähettävät ja vastaanottavat keskenään massattomia välittäjähiukkasia fotoneja eli valohiukkasia. Metallikappaleissa elektronit kieppuvat yhtenään ja suosivat tietyntyyppisiä ratoja, mikä saa aikaan metallien magneettisuuden. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

  • Joskus atomiydin hajoaa toiseksi ytimeksi. Silloin puhutaan radioaktiivisesta hajoamisesta, joka on heikon vuorovaikutuksen ansiota. Heikko vuorovaikutus tarvitsee massiivisia välittäjähiukkasia, jotka potkaistaan esiin tyhjästä avaruudesta virtuaalisina hiukkasina. Niin merkillistä kuin se onkin, tyhjä avaruus kihisee ja kuhisee nykyfysiikan mukaan virtuaalisia hiukkasia. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Taustatiedot ovat Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastattelusta.

  • Atomiytimen protonit ja neutronit sisältävät kumpikin kolme kvarkkia, jotka niputtaa yhteen vahva voima eli vahva vuorovaikutus. Se myös pakkaa protonit ja neutronit yhteen ytimeksi. Vahvan voiman työjuhta on gluoni eli liimahiukkanen, joka toimii kuminauhan tavoin kvarkkien välillä. Sisko Loikkanen kertoo vahvasta voimasta. Sisältö perustuu Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastatteluun.

  • Atomiko täynnä tyhjää? Kyllä, jos nimittäin pääsisimme katsomaan atomin sisään, huomaisimme, että atomiytimen etäisyys sen ulkoreunoilla kiertävistä elektroneista on suhteessa jopa suurempi kuin maapallon etäisyys Auringosta. Tästä huolimatta kiinteä aine näyttää meistä tiheältä ja tiiviiltä. Atomin massa keskittyy ytimeen, jossa majailevat protonit ja neutronit. Keveät elektronit kiertävät pilvenä ytimen ympärillä. Atomista kertoo Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä