Kuusi kuvaa

Kuvataiteilija Anita Jensen kuvaa teoksissaan mielen teatteria

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kuvataiteilija Anita Jensenin lapsuusperheeseen kuuluivat äiti, isä, isosisko ja isoveli. Kun Anita syntyi vuonna 1957 tähän helsinkiläiseen perheeseen, tunnelma ei ollut onnellinen ja iloinen. Äiti oli sairastunut mieleltään; hän oli yrittänyt ensimmäistä kertaa itsemurhaa viiltämällä kaulavaltimoaan. Myöhemmin hän hyökkäsi miehensä kimppuun veitsi kädessä ja riehui niin, että paikalle tarvittiin poliisit.  Anita muistaa lapsuudestaan ahdistavan tunteen siitä, että heidän perheensä oli jotain erilaista ja että heistä supistiin naapureissa.

Jokainen perheenjäsen otti erilaisen roolin suhteessa äitiin. Isosisko yritti ylläpitää iloisuudellaan ja positiivisuudellaan hyvää ilmapiiriä. Anita otti hiljaisen tarkkailijan roolin.

Äiti oli alkanut vihata kaikkea sitä, mitä hänen miehensä eli lastensa isä edusti. Äiti oli lähtöisin kurjista ja köyhistä maaseudun oloista ja tullessaan kaupunkiin töihin hän oli isään rakastuttuaan toivonut elämänsä kohentuvan kertaheitolla. Anitan isä kun puolestaan oli vaurasta,  Amerikasta tullutta ja alun perin Tanskasta lähtöisin olevaa sukua. Isän isoisä oli menestynyt liikemies, joka bisnesten ohella oli kanssa perustamassa Suomeen mm. Talin golfkenttää.  Hänen poikansa jatkoivat hänen jalanjäljissään. Anitan isä kuitenkin teki omat valintansa sodan sytyttyä hänen oman isänsä lähdettyä Amerikoihin etsimään onneaan,  jättäen kaksi murrosikäistä poikaa äidilleen ilman minkään maan kansalaisuutta. Sodan pyörteissä Anitan isäkin oli vuoden sitten internointileirillä etelä Ruotsissa.  Suomeen palattuaan hän  tapasi kauniin tytön Karjalohjalta ja he menivät naimisiin joukkohäissä  Helsingin suurkirkossa. Hän koki sosiaalisen pudotuksen kaiken tämän  seurauksena ja teki koko ikänsä töitä varastomiehenä. Tämä kaikki oli Anitan äidille vaikeaa kestää vuosien varrella.

Vanhemmat erosivat, kun Anita oli teini-iässä. Äiti eristi Anitan ja isän toisistaan kymmenen vuoden ajaksi, mutta kun Anita sitten aikuisena sai uudelleen yhteyden isäänsä, he jatkoivat läheistä suhdettaan siitä, mihin se oli jäänyt. Isä kävi tuolloin lähes päivittäin Anitan ateljeessa katsomassa tämän työskentelyä.

Anitasta tuli kuvataiteilija, vaikka äiti oli tuhahdellut, että tuosta ei mitään tule. Teini-iästä lähtien Anita alkoi omatoimisesti hankkia itselleen kuvataiteen koulutusta erilaisilta kursseilta ja myöhemmin Kulttuuritalon kuvataidepiiristä. Hän päätti hakea Taideakatemian kouluun grafiikkalinjalle ja pääsi sisään. Valmistuttuaan hän on elättänyt itsensä vapaana taiteilijana ja syväpainografiikan opettajana  Taideteollisessa Korkeakoulussa /Aalto-yliopistossa.

Anita Jensen on huomannut käsittelevänsä lapsuutensa vaikeita asioita taiteessaan. Hän alkoi tehdä taidetta omalla versiollaan musteläiskätesteistä. Esteettisesti kauniit ja erikoiset teokset saivat kiitosta, mutta kun Anita yritti niiden kautta analysoida itseään, häneltä loppuivat voimat ja jalat menivät alta.  Hän päätti mennä psykoanalyysiin, koska pelkäsi mielenterveytensä romahtavan kuten äidille oli käynyt.  Vuosien mittaan Anita onkin huomannut, että hänen mielensä kyllä kestää, mutta elämän kuormittaessa se on keho, joka häneltä herkästi pettää.

Anita sai opintostipendin Japaniin 1990-luvun puolivälissä ja tuosta matkasta tuli hänelle käännekohta. Japanista tuli hänelle maa, johon hän palaa säännöllisesti. Japanissa yllätti se, että hän törmäsi lapsuutensa ilmapiiriin ja ulkopuolisuuden tunteeseen. Hän tunsi tulevansa torjutuksi ihmisten taholta, vaikka pintapuolisesti kaikki vaikuttivat ystävällisiltä. Ihmiset näyttivät hänelle hymyileviä kasvoja, mutta heidän todellisia tunteitaan hän ei pystynyt aistimaan. Tutulta tuntui myös japanilaisten tapa pitää kulissia yllä. Toisaalta kylpiessään Japanissa maalaiskylässä yhdessä paikallisten mummojen kanssa hän koki yhtymäkohtia lapsuutensa hyviin hetkiin yhdessä isoäidin kanssa.

Japanissa Anita Jensen kiinnostui valokuvista ja alkoi keräillä niitä kirpputoreilta. Hän löysi kokonaisia vanhoja perhealbumeja. Kuvista hän etsii vihjauksia perheenjäsenten välisistä siteistä ja tunteista pinnan alla. Valokuvat paljastavat teatterin, jota perheenjäsenet esittävät toisilleen ja ulkopuolisille.Näitä valokuvia hän käyttää nykyään pigmenttivedoksissa ja yhdistelee niitä yllättäviin arkisiin asioihin. Kuvissa on rinnastettu esineitä Anitan lapsuudenkodista ja satavuotiaita japanilaisia perhepotretteja.

Japanilaisessa estetiikassa häntä kiehtovat esteettiset ääripäät. Kuihtunut ja lakastunut on siellä yhtä arvostettua ja kaunista kuin tuore ja kukoistava ja hienostunut ja groteski ovat liitossa keskenään.

Tänä vuonna Anita Jensenistä julkaistaan kirja "Silmä elämän sydämessä" (Maahenki), jossa tulkitaan hänen taidettaan.

Lähetykset

  • la 6.5.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Psykologi Aku Kopakkala sanoo eläneensä uneliaita ja vikkeliä kausia. Unelias kausi oli perhekeskeinen elämä Karjalohjalla, missä Kopakkala muun muassa oli perustamassa yksityistä Steiner-koulua. Vikkelä kausi puolestaan tarkoittaa 14 vuoden aikaa, jolloin Kopakkala toimi Mehiläisen työpsykologina ja psykoterapian palvelujohtajana, kunnes hänet irtisanottiin MOT-ohjelmassa esittämiensä kommenttiensa vuoksi. Ultrapitkien matkojen juoksemista harrastava Aku Kopakkala on nyt tyytyväinen potkuihin. Ne ravistelevat arvioimaan elämänsuuntaa uusiksi.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Paras tapa parantaa maailmaa on kehittää koulua. Näin ajattelee idealistiksi tunnustautuva Saku Tuominen, joka haluaa kertoa onnistumisista maailman kouluissa. Hän vetää HundrED-projektia, jonka tarkoitus on etsiä ja tunnistaa parhaat kouluihin liittyvät innovaatiot ja levittää niistä tietoa muiden käyttöön. Suuri rakkaus hänelle on myös jääkiekko, jota hän pelaa aktiivisesti edelleen. TV-tuottajana uransa aloittanut Saku Tuominen tunnetaan myös luovuuskonsulttina ja italialaisen ruoan ystävänä. Kokkaaminen on hänelle tärkeää joka päivä.
    Kuuteen kuvaan Saku Tuomisen elämästä johdattelee Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija Anita Jensen on pyrkinyt taiteensa kautta selvittämään omaa elämäntarinaansa ja vaikeata äitisuhdettaan. Jensenin äiti sairastui skitsofreniaan heti hänen syntymänsä jälkeen. Äidin sairaus varjosti koko perhettä. Ilmapiiriä kiristi myös äidin katkeruus isän menestyvää suomenruotsalaista liikemiessukua kohtaan. Äiti oli kotoisin köyhistä maalaisoloista ja he menivät naimisiisn sodan aikana. Kuudessa kuvassa Anita Jensen käy läpi lapsuutensa perhekuviota, tietään taiteilijaksi ja japanilaisen kulttuurin yllättävää vaikutusta taiteeseensa. Hän kutsuu töitään surrealistisiksi fotomontaaseiksi.
    Kuvataiteilija Anita Jensenin tapasi Sari Valto.

  • Frantsilan luomuyrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on panostanut jo 35 vuotta sitten asioihin, jotka ovat tänä päivänä pinnalla. hänelle tärkeitä asioita ovat villiyrttien keräily, kasvisruoka, luomu- ja lähiruoka, meditaatio, jooga ja hyvä olo. Frantsilassa on osattu kotikonsteihin liittyviä hoitoniksejä jo sukupolvien ajan. Virpi Raipala-Cormier kertoo elämänsä tärkeistä hetkistä ohjelmassa Kuusi kuvaa. Sen on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Auli Mantila ei itse ota juurikaan valokuvia. Kuusi kuvaa-ohjelmassa hän kertoo, miksi ei halunnut itsestään julkaistavan valokuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Mantila puhuu myös maalle muuttamisesta, sisarusten välisistä riidoista ja siitä, miten hänen ajatuksensa elokuvan tekemisestä ovat muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa sitten esikoiselokuva Neitoperhon.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Marco Bjurström viettää hektisen työnsä vastapainoksi paljon aikaa omalla saarellaan. Silloin on aikaa tavata ystäviä ja sukulaisia. StepUp-tanssikoulu on edelleen tärkeä paikka ja opetustyötä hän tekee säännöllisesti. Sieltä on jäänyt elämään myös monet tärkeät ystävyyssuhteet. Marco Bjurström sanoo olevansa ammatiltaan innostaja, mutta hän on myös tanssija, tanssinopettaja, kouluttaja, musikaalinäyttelijä, dramaturgi, tv-juontaja sekä yrittäjä.

  • Viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä retoriikka on tänä päivänä yhä tärkeämpi taito, jopa niin tärkeä, että sitä pitäisi opettaa koulussa.

    - Lasten pitäisi oppia ymmärtämään, kuinka heihin mediassa yritetään vaikuttaa ja toisaalta oppia edistämään omia asioitaan retorisin keinoin, hän sanoo.

    Kuusi kuvaa ohjelmassa keskustellaan siitä, miten Katleena Kortesuosta tuli bloggaaja ja viestintäyrittäjä, sosiaalisen median ilmiöiden tunnistaja ja ymmärtäjä.

    Yksi Katleenalle tärkeä asia on Retoriikan kesäkoulu, jota hän vetää vuosittain yhdessä Antti Mustakallion kanssa.

    Toimittaja Esa Viherä.

  • Maailmalla erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää pohjalaista kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Hänen joogaretriittinsä eri puolilla maailmaa ovat suosittuja. Vahvan urheilutaustan omaava Petri Räisänen on tehnyt astangajoogaa jo 27 vuoden ajan. Hänet tunnetaan myös tyylikkäistä jogakuvista verkossa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta.
    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin.

  • Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen.
    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistää työssään. Marita Liulia on myös multimediateosten pioneeri. Marita Liulia tekee useimmiten suuria yksityisnäyttelyitä museoihin. Hän on edustanut Suomea jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi. Kuusi kuvaa Marita Liulian elämästä on toimittanut Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä