Mahadura & Özberkan

Suomenmaassa maan tavalla - huivi pois ja tasa-arvo kunniaan?

  • 56 min
  • toistaiseksi

"Maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan", lausui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Ohjelmassa "maassa maan tavalla" - sanonnasta mielipiteensa kertovat myös Lenita Airisto, Pekka Haavisto sekä Suomen Sisu.

Mutta mitä vanha suomalainen sanonta "maassa maan tavalla" oikeastaan tarkoittaa? Mitä ovat ne suomalaiset tavat, jotka maahanmuuttajien pitäisi omaksua? Onko suomalaisuus ja pohjoismainen arvomaailma vaarassa?

Mahadura&Özberkanissa käydään kiivasta keskustelua mm. huivin käytöstä, uskonnon vapaudesta ja kunniaväkivallasta ja etsitään vastausta siihen, pitääkö omasta kulttuurista luopua sopeutuakseen Suomeen.

Vieraana studiossa somalialaissyntyiset Mahbuba Musse sekä Uyuni Ahmed ja kantasuomalainen Maiju Abrougui, joka on kääntynyt muslimiksi.

Lähetykset

  • to 30.3.2017 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Tiesitkö, että ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat Suomeen jo 1800-luvulla tai, että talvisodassa kaatui afrikkalaistaustainen mies? Ei hätää. Ei moni tiedäkään, sillä näitä tarinoita ei olla kerrottu.

    Nyt on aika päästää afrosuomalaiset itse ääneen ja määrittelemään oma identiteettinsä.

    Miten rakentaa omaa identiteettiä, kun ainoat samaistumisen kohteet löytyvät Unicefin kuvastosta? Miksi moni afrosuomalainen on halunnut suoristaa hiuksensa?

    Mahadura&Özberkanin vieraat pohtivat afrosuomalaisuutta myös lääketieteen, kauneusalan ja markkinoinnin kautta.

    Miksi suomalaisessa lääketieteessä puhutaan edelleen "mustasta rodusta", miksi markkinoinnissa tulisi ottaa rodullistetut suomalaiset huomioon ja miten kauneusalalla voitaisiin huomioida afrosuomalaisia paremmin myös muuten kuin niin, että osattaisiin käsitellä afrohiuksia?

    Mahadura&Özberkanin vieraaksi saapuvat lääketieteen kandidaatti ja ruskeiden tyttöjen toimittajaa Aurora Lemma, kauneusalan asiantuntija Priscilla Mmari sekä markkinointialan ammattilainen Oona Ylänkö.

  • "Mikä siinä oikein on, että monet meistä haluavat puuttua julkisesti ja sen enempää arvelematta toisen tekemiin pilkku- ja yhdyssanavirheisiin tai kiroiluun, mutta esimerkiksi yksilöiden persoonaan kajoavaa loukkaavaa kielenkäyttöä emme halua ilmiantaa?", kysyy kielentutkija Vesa Heikkinen.

    Mitä on rasistinen kielenkäyttö? Millaisia vaikutuksia rasistisella kielenkäytöllä voi olla? Miten kieltä voi käyttää valta-aseman vahvistamiseen?

    Kieli uudistuu ja muuttuu. Jotkut vähemmistöistä käytettävät sanat ovat aiemmin olleet neutraaleja ainakin kantasuomalaisille ja niitä on juurrutettu suomalaisten sanavarastoon koulumaailmassa ja tieteessä, mutta miksi niistä on tullut halventavia ja loukkaavia ja miten niihin pitäisi suhtautua tänä päivänä?

    Sanojen voima syntyy kommunikaatiotilanteessa. Ei riitä, että puhuja ei tarkoita sanomaansa rasistisesti, jos kuulija sen niin tulkitsee. Mahadura&Özberkanissa pohditaan kielenkäyttöä ja sen voimaa. Vieraina ovat ratkaisuterapeutti Michaela Moua ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen.

  • "Olla bahai tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rakastaa koko maailmaa; rakastaa ihmiskuntaa ja yrittää palvella sitä; työskennellä yleismaailmallisen rauhan ja veljeyden hyväksi"

    Näin julistaa maantieteellisesti nopeiten leviävä Persiasta lähtöisin oleva bahai-usko, jonka perustaja opetti jo 1800-luvulla ennakkoluulottomuutta kaikkia kansoja kohtaan sekä tasa-arvon toteuttamista sukupuolten välillä.

    Bahait uskovat myös, että kaikki maailman uskonnot ovat saman Jumalan ohjausta. Jeesus, Muhammed, Buddha, Krishna ja Mooses tulevat siis kaikki samasta osoitteesta, mutta kiihkomieliset tulkinnat ja vallan tavoittelu ovat rappeuttaneet uskonnon puhtauden ja tästä syystä uskonnoista on tullut kiistojen aihe.

    Bahait uskovat tieteen ja uskonnon yhteistyöhön, uskontojen vuoropuheluun sekä koulutuksen ja kasvatuksen välttämättömyyteen maailmanrauhan saavuttamiseksi.

    Mitä ihmettä? Nyt kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikä ihmeen uskonto se sellainen on, joka saarnaa tieteen, tasa-arvon, uskontojen välisen vuoropuhelun ja maailmanrauhan puolesta?

    Mahadura&Özberkan saavat studioon kaksi bahaita Nadja Mikkosen ja Safa Hovisen. Lähetyksessä kuullaan myös entisen bahain Arman Alizadin mietteitä.

  • Melkein kaikki vähemmistömme joutuvat kohtaamaan jonkun sortin ennakkoluuloja. Saamelaisiin, suomenruotsalaisiin ja romaneihin liitetään paljon stereotypioita, jotka voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa rasismia ja syrjintää.

    Yksi Suomen vähemmistöistä on tataarit. Suomeen muutti pieni määrä tataareja 1800-luvulla. Tänä päivänä Suomessa on noin 700-900 tataaria. He ovat hyväksytympi osa suomalaista yhteiskuntaa, kuin esimerkiksi romanit, jotka ovat sentään eläneet Suomessa vuosisatoja kauemmin.

    Mitä tiedämme tataareista? Miten ja miksi tataarit ovat onnistuneet sopeutumaan yhteiskuntaamme niin hyvin muslimivähemmistönä? Miten tataarit suhtautuvat musliminaisten huivin käyttöön tai suurmoskeijaan? Joutuvatko tataarit kohtaamaan islamofobiaa? Lähetyksessä selvitetään myös, miksi muita muslimeja saattaa ärsyttää tataarit.

    Mahadura&Özberkan saavat studioon vieraaksi jalkapallolegenda Atik Ismail sekä Gölten Bedretdin.

  • Mustalaisvitsit, nunnukalailaa-sketsit sekä Pekka ja Pätkä n*ekereinä.

    Eikö millekään saa enää nauraa, kun aina joku pahoittaa mielensä? Kuka saa esittää rasistisen vitsin ja saako sille nauraa? Purkaako vähemmistöille nauraminen ennakkoluuloja?

    Mahadura&Özberkan pohtivat suomalaisen huumorin ja viihdemaailman kehitystä yhdessä stand up koomikoiden Tomi Walamiehen ja Bahar Tokatin kanssa. Studiossa mukana huumoritutkija Jarno Hietalahti.

  • Mira on suomalainen transnainen, joka löysi identiteettinsä 1,5 vuotta sitten ollessaan 26-vuotias. Nyt hän on käynnistänyt sukupuolenkorjausprosessin ja läpikäy uuvuttavia psykologisia testejä todistaakseen olevansa transnainen.

    Kelet on 19-vuotias muslimitaustainen maahanmuuttaja, jonka perhesuhteet katkesivat, kun Kelet kertoi läheisilleen transsukupuolisuudestaan. Hän joutui muuttamaan yksin Suomeen aloittaakseen sukupuolenkorjausprosessin.

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, onko kantasuomalaisella transnaisella helpompaa kuin maahanmuuttajataustaisella? Miten laissa määritelty transsukupuolisten pakkosterilointi ja rankat psykologiset testit vaikuttavat Miran ja Keletin elämään? Mitä lääkärillä on sanottavaa transsukupuolisten kohtelusta Suomessa?

  • Voiko ex-muslimi ja muslimi käydä dialogia Islamista? Miten maahanmuuttajayhteisöissä suhtaudutaan entisiin muslimeihin? Onko islamkriittisyys islamofobiaa?

    Mahadura&Özberkanissa käytiin kiivasta keskustelua Islamista luopuneen ateistin ja huivia käyttävän muslimin välillä.
    Miksi Islamista luovutaan? Sopiiko islam moderniin yhteiskuntaan? Mikä on fundamentalistin ja maltillisen muslimin ero?

    Vieraina Habiba Ali sekä islamkriittinen Anter Yasa. Lähetyksessä soitetaan myös entiselle muslimille, jonka päätös luopua islamista katkaisi perhesuhteet.

  • "Islam ei istu suomalaisuuteen. Mielipiteeni ei muutu. Mustakaapuinen ja viljapelto. Ei kiitos"

    "Yleensä kääntyneet siskot tai veljet ovat tiukempia kuin me, jotka ollaan synnytty muslimeiksi. Heidän seurassa ei voi heittää vitsejä tai olla rentoja. En todellakaan halua yleistää, mutta moni heistä on aika jäykkiä"

    Tutkimusten mukaan varautuneisuus Islamiin kääntyneitä muslimeja kohtaan on huomattavaa verrattuna muihin uskontoihin. Sekä kantasuomalaisilla että muslimiksi syntyneillä on ennakkoluuloja kantasuomalaisia kääntyneitä kohtaan.

    Miksi kantasuomalainen haluaisi kääntyä muslimiksi? Miten Islam istuu suomalaiseen arvomaailmaan? Miksi sisäministeriön mukaan kääntyneiden muslimien riski radikalisoitua on suurempi kuin muslimiksi syntyneillä?

    Mahadura&Özberkan pureutuvat aiheeseen, joka ärsyttää ja jakaa mielipiteitä. Vieraana studiossa valtiotieteiden maisteri ja islamin lehtori Isra Lehtinen sekä kantasuomalainen muslimiksi kääntynyt valkoinen heteromies Yahye Sadeluoto.

  • "Maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan", lausui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Ohjelmassa "maassa maan tavalla" - sanonnasta mielipiteensa kertovat myös Lenita Airisto, Pekka Haavisto sekä Suomen Sisu.

    Mutta mitä vanha suomalainen sanonta "maassa maan tavalla" oikeastaan tarkoittaa? Mitä ovat ne suomalaiset tavat, jotka maahanmuuttajien pitäisi omaksua? Onko suomalaisuus ja pohjoismainen arvomaailma vaarassa?

    Mahadura&Özberkanissa käydään kiivasta keskustelua mm. huivin käytöstä, uskonnon vapaudesta ja kunniaväkivallasta ja etsitään vastausta siihen, pitääkö omasta kulttuurista luopua sopeutuakseen Suomeen.

    Vieraana studiossa somalialaissyntyiset Mahbuba Musse sekä Uyuni Ahmed ja kantasuomalainen Maiju Abrougui, joka on kääntynyt muslimiksi.

  • Kumpaan luottaisit enemmin Tinderiin vai vanhempien valintaan?

    Toimiiko turkkilanen liehittely Suomessa tai lähtisitkö treffeille papin valvovan katseen alla niin kuin Iranissa.

    Mahadura&Özberkan jaksossa vertaillaan iskemistä eri kulttuurien välillä

    Vieraina tulevaisuuden tubettaja Can Kubur ja muusikko Mitra Matouf.

  • "Mene takaisin sinne, mistä olet tullut, maassa maan tavalla”, et ole suomalainen".
    Miten rasismi vaikuttaa ulkomailta Suomeen adoptoidun identiteettiin? Käsitelläänkö adoptioperheissä tarpeeksi lapsen taustaa tai etnisyyttä? Kuinka paljon taustat ja geenit vaikuttavat adoptoidun persoonallisuuteen, vaikka adoptiovanhemmat olisivatkin kantasuomalaisia? Miksi adoptiolapsilla on suurempi todennäköisyys joutua huostaan otetuksi?

    Suomessa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 408 adoptiota, joista 123 oli ulkomailta adoptoituja lapsia.

    Mahadura&Özberkan haluavat myös tietää, mitä käy adoptiolasten biologisille äideille. Keitä he ovat ja miksi he luopuvat lapsistaan? Studioon saapuu sosiologi Riitta Högbacka, joka on tutkinut Etelä-Afrikassa niitä äitejä, jotka ovat joutuneet luovuttamaan lapsensa adoptioon. Kipinä matkaan syntyi Riitan omasta lapsesta, jonka hän on adoptoinut Etelä-Afrikasta.

    Vieraana Kolumbiasta kolmen kuukauden ikäisenä adoptoitu Maribel Laijoki sekä Etiopiasta kolmevuotiaana adoptoitu Bella Forsgren.

  • Suomenruotsalaisten elämä on yhtä juhlaa, eikö niin?

    Svenska talande bättre folk laulaa snapsilauluja rapujuhlissa ja isi maksaa purjehdukset ankkalammikossa.

    On se helppo syntyä kultalusikka suussa, kun toiset joutuvat raatamaan elantonsa eteen.

    Stereotypiat suomenruotsalaisista elävät sitkeästi valtaväestön mielikuvissa, mutta mitä suomenruotsalaisuus oikeastaan on? Mitä isänmaallisuus suomenruotsalaiselle merkitsee? Miksi suomenruotsalaisten pitäisi suhtautua maahanmuuttoon positiivisemmin kuin kantaväestön?

    Suomenruotsalaista identiteettiä ovat studiossa pohtimassa muslimiksi kääntynyt suomenruotsalainen Maria, vaikutusvaltaisesta ja maineikkaasta suomenruotsalaisesta suvusta lähtöisin oleva Sofia sekä filosofi Thomas Wallgren

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä