Kalle Haatanen

Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurihistoria

  • 55 min
  • toistaiseksi

Suomen itsenäisyyshanke oli oikeastaan raitistusmishalua, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.  Salmen mukaan juuri raittiusliike oli maan itsenäisytymisen aikaan merkittävä yhteikunnallinen voimatekijä. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle.

Suomi oli vuonna 1917 heikosti teollistunut banaanivaltio. Viina köyhdytti työläisiä ja samalla heikensi teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi viina pahensi elintarviketilannetta kun huomattaava osa viljasta kului viinanpolttoon.

Senaatti suunitteli kieltolakia jo autonomian ajan lopulla mutta Venäjän tsaari ei tätä hanketta puoltanut. Kieltolaki olikin itsenäisen Suomen ensimmäisiä suuria päätöksiä.  Voisi ajatella jopa että itsenäisyys haluttiin kokea selvin päin.

Myös urheilu oli itsenäisyyden ja yhteisen identiteetin kannalta merkittävä tekijä. Vaikka urheilu oli pitkään  jyrkästi jakaantunut työväen urheiluun ja porvarilliseen urheiluun, antoi kilpaurheilu jo 1900-luvun alussa myös säätyrajoja ylittäviä yhteisiä kokemuksia esimerksiksi olympiamenestyksen kautta.

Lähetykset

  • la 1.7.2017 11.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Tuntematon sotilas on käsitteenä irronnut sekä Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen.  Se on erottunut alkuperäisestä kontekstistaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt elokuvaa.
    Kristian Smedsin Kansallisteatteriin ohjaama Tuntematon sotilas aiheutti harvinaisen paljon keskustelua. 
    Keskustelua herätti se, että ohjaaja tulkitsi alkuperäistä teosta radikaalisti ja uusien teatterin keinojen avulla. Se toi Kansallisteatteriin sellaista estetiikkaa, mitä siellä ei ollut ennen nähty.
    Eniten keskustelua nostatti kuitenkin esityksen tapa esittää väkivaltaa. Neuvostoliittolaisia sotilaita esittivät pesukoneet, joita näyttelijät moukaroivat hajalle.
    Kohua herätti varsinkin näytelmän loppukohtaus, jossa nykyjulkkisten kuvia ammuttiin symbolistisesti konepistoolilla.
    Julia Pajunen ihmettelee sitä, että julkisen keskustelun ulkopuolelle jäi joitakin kohtauksia, joissa Linnan tekstiä tulkittiin hyvin voimakkaasti ja totutusta poikkeavalla tavalla. Tällainen oli mm. kohtaus, jossa suomalaissotilaat käyttivät seksuaalisesti hyväkseen venäläisiä naisia.
    Pajusen mukaan Tuntematon sotilas on suomalaisessa kulttuurihistoriassa aivan erityisessä asemassa, koska se tunnetaan niin laajasti ja sitä voidaan käyttää lähes mihin vaan. Esimerkiksi on kirjoitettu yrityksen johtamisopas, jossa eri johtajatyyppejä verrataan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin.
    Vuosikymmenten aikana käsitys Tuntemattoman sotilaan perusajatuksestakin on kääntynyt päälaelleen.   Ilmestyttyään teosta moitittiin upseerien halventamisesta ja jermumentaliteetin hyväksymisestä  Nykyään romaania luetaan kansallisen yhtenäisyyden kuvana.

  • Antiikin yhteiskunnissa matkustettiin varsin paljon. Antiikintutkija Ari Saastamoinen sanoo, että antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten elämä oli jopa liikkuvampaa kuin elämä myöhemmin keskiajalla.
    Vaikka matkustaminen oli etupäässä kauppa- ja virkamatkoja ja sotaretkiä, harrastettiin jo Roomassa jonkinlaisia turistimatkoja. Ylimykset tekivät huvimatkoja kuuluisien nähtävyyksien tai kylpypaikkojen tienoille. Myös parantavien jumalten temppeleille tehtiin terveysmatkoja.
    Massaturismin kritiikki ei ole vain meidän aikamme ilmiö. Jo antiikin roomalaiset arvostelivat turhaa ja pinnallista matkailua.
    Antiikin Kreikassa ja Roomassa kirjoitettiin jo matkaoppaita.
    Antiikin aikana oli myös matkustamista helpottavia järjestelmiä. Matkalla yöpymistä varten tehtiin vastavuoroisia kestiystävyyssopimuksia. Sopimuksen tekijät takasivat toisilleen yösijan ja turvapaikan tarvittaessa. Majatalot olivat huonoja ja likaisia ja niissä harrastettiin prostituutiota. Varakkaampi väki pyrki karttamaan niitä.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Japanin vanhat keisariajan kulttuurimuodot vaikuttavat voimakkaasti nykyajan japanilaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan. sanoo tutkija ja tietokirjailija Minna Eväsoja. Eväsoja on opiskellut Kiotossa useita vuosia teetaidetta, no-teatteria, kukkien asettelua ja kalligrafiaa.

    Japanilainen perinnekulttuuri on hyvin muotosidonnaista. Perinteisessä teatterissa tai teeseremoniassa toistetaan vanhoja kaavoja ja rituaaleja pilkuntarkasti. Tiukat muodot liittyvät myös sivistyneen ihmiseen sosiaalisiin suhteisiin. Keskustelussakin pitää pitäytyä tiukasti tietyissä kohteliaissa fraaseissa.

    Minna Eväsoja kertoo, että japanilainen kulttuuri on länsimaiselle ihmisille monella tavalla yllätyksellinen.

    Eväsojalle yllätyksenä tuli muun muassa se että japanilainen perhe-elämä on hyvin matriarkaalista. Koulutetutkin naiset ovat useimmiten kotirouvia niin kauan kuin lapset asuvat kotona, mutta nainen päättää perheen raha-asioista ja kaikista kotiasioista. Usein naisen varsinainen työura alkaa vasta kun lapset ovat aikuisia.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Michel Foucault'n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. 
    Uusimmassa kirjassaan "Elämän politiikat" Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä , miten foucaultlainen ajattelu toimii globalisaation, hyvinvointivaltion, uusliberalismin tai biotalouden analysoinnissa. Foucault´n käsitykset vallasta ja sen rakenteista ovat vaikuttaneet paljon esimerkiksi tutkimukseen digitalisaation vaikutuksesta  yksilönvapauteen. 

  • Väite, että yhteiskuntaluokat olisivat Nyky-Suomesta hävinneet, on pötypuhetta, sanoo kansanedustaja Anna Kontula.
    -Tällä puheella pyritään vain peittämään eriarvoisuutta.
    Kontulan mukaan yhteiskunnassa on edelleen mekanismeja, jotka tuottavat joillekin köyhyyttä ja toisille liikaa varallisuutta.
    -Suomalainen erikoisuus on se että meillä eliitti haluaa kutsua itseään keskiluokaksi.

    Työväenluokalle ominaista on se, että siihen kohdistuu paljon enemmän kontrollitoimia kuin vaikkapa keskiluokkaan.
    - Esimerkiksi yhden henkilön toimeentulotukihakemus saattaa olla 40 sivua pitkä. Siinä hakijalta kysytään sellaisia asioita, jotka viranomainen saisi suoraan toisilta viranomaisilta. Hakijaa siis juoksutetaan turhaan virastosta toiseen hakemaan papereita. Sen sijaan hyvätuloinen voi saada monenlaisia veroetuja ihan vain oman ilmoituksensa perusteella.

    Kontula ihmettelee sitä, miksi hyvätuloiseen luotetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin köyhään.
    - Eliitti ja keskiluokka ovat aina olleet sitä mieltä, että työväenluokkaiset ihmiset alkavat heti käyttää hyväksi köyhänapua, kun siihen annetaan mahdollisuus.

    - Keskiluokka ei halua antaa työväenluokalle niitä vapauksia mistä se itse nauttii.

    Lähetykset

  • Raamatun suhde sotaan ja rauhaan on monella tavoin ristiriitainen ja monitulkintainen.
    Vanhassa testamentissa on paljon verisiä sotakuvauksia varsinkin ajalta jolloin Israelin kansa palasi Egyptin orjuudesta ja valloitti takaisin ”luvatun maan”. Nämä sotakertomukset on kirjoitettu israelilaisten Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana. Niiden tehtävänä oli lujittaa kansan identiteettiä aikana, jolloin tärkeä uskonnollinen keskus Jerusalemin temppeli oli tuhottu ja suuri osa väestöstä oli ajettu pakkosiirtolaisuuteen. Israelilaisten tappio Babylonialle haluttiin selittää siten, että se oli Jahven rangaistus jumalastaan vieraantuneelle kansalle.
    Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sanoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Se sama maailmankuva on vaikuttanut jopa Hegelin ja sosialistien ajatteluun. Kun paha kapitalismi tuhotaan viimeisessä taistelussa koittaa parempi onnen aika.
    Raamatun sotien analogioita käytettiin hyväksi myös Suomen viime sotien aikana. Itä-karjalan valloittaminen rinnastettiin Israelin "luvatun maan" valloittamiseen.
    Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon alkuajoista lähtein. Jo Paavalin aikana oli ristiriitaa siitä, miten Rooman armeijaan pitäisi suhtautua ja voiko oikeutettua sotaa olla olemassa.

  • Sisällisotaan punaisten puolella osallistuneita naisia syyllistettiin valkoisten taholta monin tavoin. Naisia syytettiin paitsi kapinaan osallistumisesta myös siitä ,että he olivat kasvattaneet lapsistaan punikkeja. Valkoisten propaganda pyrki myös kyseenalaistamaan punaisten naisten sukupuolimoraalin. Naisia pilkattiin ”ryssän morsiamiksi”.

    Sotaan osallsituneiden naisten tuomitseminen sodan jälkeisissä oikeudenkäynneissä oli hyvin saatumanvaraista. Tuomioiden perusteihin saatettiin kirjata lausuntoja naisten moraalista tai teoista ja mielipiteistä sotaa edeltävältä. ajalta.

    Kesälla 1918 linja tuomioistuimissa muuttui koska alettiin pelätä työvoiman puutetta. Tuomioistuimet alkoivat ottaa enemmän huomioon syytettyjen puolesta esitettyjä lausuntoja. Työnantajatkin alkoivat suositella ainakin osaavien työntekijöidensä armahtamista.

    Tiina Lintunen on tutkinut porilaisten naisten kohtaloita sisällissodassa ja sodan jälkeen.

  • Presidentti Donald Trumpin America First- politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä myös Yhdysvalloissa, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi.

    Huolestumista on aiheuttanut muun muassa Trumpin suunnittelemat kovat leikkaukset ulkoasiainhallintoon ja kansainväliseen kehitysapuun. Esimerkiksi 120 eläkkeellä olevaa kenraalia ja amiraalia on ilmoittanut olevansa huolestunut kehityksestä, koska jos diplomatian ja kehitysavun toimia ei hoideta, joudutaan voimakeinojen käyttöä lisäämään.

    Trumpin esittämä protektionistinen talouspolitiikka on vaikeaa toteuttaa, arvelee Jaakko Iloniemi. Esimerkiksi paljon puhuttu autoteollisuus on monin tavoin kytköksissä ulkomaankauppaan. Jos Meksikon-tuonnille pannaan kovat tullit, se rankaisee USA:n omaa autoteollisuutta, koska Meksikosta tuodaan paljon halpoja autonosia. Jos tuo tuonti korvataan kotimaisella tuotannolla, autoista pitäisi saada parempi hinta.

    Kalle Haatasen ohjelmassa pohditaan maailmanpolitiikan viime aikojen suuria murroksia. Kuinka Donald Trumpin vaalivoitto, Putinin voimakas ulkopolitiikka ja Euroopan kriisit ovat vaikuttaneet maailman tilaan ja tasapainoon?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä