Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen
4/9. Sumussa eksyneet ihmiset alkavat kulkea ympyrää, ja sama tapahtuu uimareille avomerellä. Mitä suuntavaistollemme tapahtuu?
4/9. Sumussa eksyneet ihmiset alkavat kulkea ympyrää, ja sama tapahtuu uimareille avomerellä. Mitä suuntavaistollemme tapahtuu?
Sinilevä ei ole sininen eikä levä (koko ohjelma). Miksi ihmiset jättävät Facebookin, muun muassa tätä kysyy Uutta tieteessä. Selvitämme myös, millaisia riskejä ruokapöydän kasvisten kansainvälistyminen on tuonut tullessaan. Kasvikemiaa-sarjassa analyysin alla on kataja. Voisiko tämä hitaasti marjansa kypsyttävä kasvi nujertaa syövän? Perehdymme myös sinilevän perimmäiseen olemukseen. Toimittaja on Jari Vaara.
Miksi ihmiset jättävät facebookin?. Kuulemme tuoreita tutkimustuloksia Facebookin käyttämisestä - miksi ihmiset itse asiassa jättävät tämän globaalin akvaarion? Entä mitä tekemistä liikunnalla ja tulehdusarvoilla on sairauksiin? Toimittajana on Teija Peltoniemi.
Pese porkkana ennen popsimista!. Kuluttajalla on nyt mahdollisuus ostaa ennen näkemättömiä määrä ulkomaisia kasviksia. Mitä kauppareissulla pitäisi sitten tietää elintarvikkeiden hygieniasta ja turvallisuudesta? Millaiset ovat riskit, sillä toisinaan varoitetaan noroviruksista tai tullin pistokokeissa löytyy kasvinsuojeluaineiden jäämiä yli sallitun määrän? Hygieniaa ja turvallisuuskysymyksiä selvittää aluksi Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen. Toimittaja on Emilia Cronvall.
Nujertaako kataja syövän?. Kasvikemiaa-sarjan viidennessä osassa on vuorossa kataja. Katajan suku kasvaa joka puolella pohjoista pallonpuoliskoa, ja kaikkialla katajan marjoja on käytetty kansanlääkinnässä. Katajanmarjat ovat rajua tavaraa - niiden avulla on joudutettu synnytystä tai keskeytetty raskaus. Niitä on käytetty myös erilaisten tulehdusten parantamiseen. Mutta olisiko katajasta syövän nujertajaksi? Tiina Lantto Helsingin yliopistosta tutkii, miten erilaiset kasveista peräisin olevat aineet vaikuttavat solukuolemaan.
Hanhen selästä, osa 98: Mielen kielin. Pyhittääkö tarkoitus keinot? Terttu yrittää säilyttää uskonsa ihmiskunnan tulevaisuuteen sen tunkeutuessa tiede toimitukseen bränditietoisen TET-harjoittelijan muodossa. Käsikirjoitus: Ninni Saajola. Ohjaus: Kari Kyrönseppä. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Rooleissa: Milka Ahlroth, Jukka Rasila, Ulla Tapaninen, Jarkko Pajunen ja Karoliina Niskanen.
1/3. Ensimmäinen kerta. Kaikki muistavat ensimmäisen rakastelukertansa, mutta millaisia fysiologisia, neurologisia ja psykologisia muutoksia kehossamme tapahtuu ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen? T: BBC.
2/3. Leonardo da Vincin piirros Vitruviuksen mies vuodelta 1480 on siitä pitäen määritellyt ihmisen ihannemittasuhteet. Crick ja Watson onnistuivat v. 1953 kuvaamaan DNA:n rakenteen kaksoiskierteenä. T: BBC. (U)
Valehärkää sarvista. Roni, Sipe ja Kerkko ihastuvat samaan tyttöön. Tieteessä tapahtuu. Roni saa porttikiellon tiedekisaan, mutta varastaa silti huomion ihmekeksinnöllään.
Ulkoministerikin vailla tietoa. KHO:n päätöksestä Kreikan vakuussopimuksen julkistamiseksi sekä Jemenin sieppauksen jälkilöylyistä keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan pj. Timo Soini sekä valiokunnan vpj. Pertti Salolainen. Salolaisen mukaan ulkoministeriössäkään ei tiedetä tapahtumien kulkua. Viranomaisyhteistyötä kommentoi poliittisen historian professori Timo Soikkanen. Yrityksillä on rahapula, auttaako mahdollinen pankkiunioni? Studiossa ylijohtaja Pertti Pikkarainen ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Ulkomaanlehtikatsauksessa Minna Pye on tarkastellut Itävallan lehtiä.
Kaikki paitsi purjehdussanaston laatiminen on turhaa. Voisivatko englantilaisiksi mielletyt purjehdustermit olla alun perin merimieskansa viikinkien vaikutusta englantiin – ja ehkä myös meille suomen kieleen? Pasi Heikuran vieraana tiedetoimittaja, historiantutkija Aaro Söderlund.
Boforin tiedemiehet kehittävät aisteja muokkaavia kapseleita, jotka aiheuttavat päänvaivaa Hurrikaanin agenteille. Nettipeli osoitteessa yle.fi/bofori
Tiede Himas-kohun, gallupien ja talousoppien takana. Mitä on yhteiskuntatieteellinen tutkimus tänään? Onko se höttöä arvailua, päättäjien pönkittämistä vai oikeaa tiedettä? Päivystävänä dosenttina Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat ohjelmassaan outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita.
Professori Svante Pääbon ryhmä on tutkinut 30 000 vuotta sitten Euroopasta hävinneiden neandertalilaisten fossiileja. Miksi neandertalilaiset katosivat, ja kuinka paljon he muistuttivat geneettisesti nykyihmistä?
Äänitarkkailija Mikko Lohenoja. Uutiset, Ykkösaamu, Ajankohtainen Ykkönen, Tiedeykkönen, Kultakuume, aamu- ja iltahartaudet... Äänitarkkailija Mikko Lohenoja kertoo työstään ja pohtii ääntä radiossa.
Päivystävä dosentti mediassa. Tieteen popularisointi on kahden kauppa: median ja tutkijoiden. Medialta vaaditaan taitoa kertoa vaikeistakin tieteellisistä tutkimuksista. Julkisessa sanassa puhutaan tieteen näkyvyydestä mediassa. Keskustelijoina ovat yliopiston lehtori Johanna Vaattovaara sekä Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Mikä saa Antonio Stradivarin rakentaman viulun soimaan niin kauniisti? Käytetyn puulajin tiheys on yksi arvoituksen avaimista. Tutkijaryhmä koettaa löytää nykypuusta tehtyyn soittimeen saman soinnin sienen avulla.
Maailmanloppu!. Maailmanloppu on tullut jo useasti, ainakin elokuvissa. Elokuvan tekijät näyttävät olevan erityisen viehättyneitä apokalyptiseen kuvastoon, eikä kuluva vuosi ole poikkeus tarjonnassa: maailmanloppuja on luvassa myös tulevaisuudessa. Miksi maailmanloppu on niin hyvä aihe elokuvalle? Filmiryhmässä maailmanlopusta keskustelevat uskontotietelijä Nina Maskulin ja toimittaja Jukka Mikkola. Maailmanloppua kommentoivat myös kosmologi Kari Enqvist sekä tiedetoimittaja Risto Isomäki, ja Lars von Trierin ajatuksia avaa JP Pulkkinen.
Lisävaloa fyysisen kunnon ja lihavuuden biologisesta taustasta. Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
DNA:n rakenne ratkesi 60 vuotta sitten. 25.4. on kulunut kuusikymmentä vuotta perinnöllisyyden perusmolekyylin DNA:n kaksoiskierteinen rakenteen ratekamisesta. Löytöä pidetään viime vuosisadan tärkeimpänä löytönä biologiassa. Sen ansiosta perinnöllisyystutkimus saattoi edetä aivan uudelle tasolle. Asialla olivat englantilainen Francis Crick ja amerikkalainen James Watson, joiden artikkeli DNA:n rakenteesta julkaistiin Nature-tiedelehdessä 25.4.1953. Tieteen taustapeilissä Turun yliopiston genetiikan professori Harri Savilahti valottaa DNA:n jännittävää löytöhistoriaa ja dosentti Mikko Frilander kertoo, mikä on nykykäsitys geeneistä. Toimittajana on Sisko Loikkanen. yle.fi/taustapeili
Valvooko isoveli evästeiden muodossa netinkäyttäjää?. Tutustumme myös virtuaalilemmikkeihin. Tiedettä ja tekniikkaa tarjotaan siis lehtikatsauksessa. Miia Krause ja Tiina Lundberg selailevat.
Mentalisti Pete Poskiparta on skeptinen taikuri. "Me taikurit olemme yhteisöllistä porukkaa. Meillä on yksi yhteinen kieli eli taikuus . Emme halua kertoa salaisuuksianmme kaikille. Netti kyllä kertoo paljon, mutta sun tiedettävä ne hakusanat millä löydät yksittäisiä temppuja. Jo pelkästään korttitempuja on monta miljoonaa", kertoo Pete Poskiparta. "Olen päässyt taikurien sisäpiirin sisäpiiriin, joten mulla on pääsy kaikkeen tietoon mitä on olemassa". Aamun vieraana mentalisti Pete Poskiparta, joka kertoo olevansa skeptinen luennoitsija. Hän on taikuri ja ajatustenlukija, joka myös kertoo, ettei se ole mahdollista. Jarmo Laitaneva haastattelee.
Tulvavesi nousi Pyhäjoen keskustaan. Kymmenkunta asuinrakennusta on vaurioitunut, mutta kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen.
Lapin tarinoita - Kiehtova Rovaniemi. Tiedekeskus Heurekan ohjelmajohtaja Paula Havaste on tarinankertoja monella tasolla. Hän miettii työssään tieteen tarinallistamista ja kirjoittaa kaunokirjallisia teoksia Lapista, joissa tarinallistaa ikivanhaa historiallista faktaa, kansantarinoita, uskomuksia, myyttejä, tapahtumia. Paula on Rovaniemen tyttäriä ja hän rakastaa synnyinseutuaan. Häneltä on juuri ilmestynyt kolmas teos sarjassa, joka sijoittuu Pöykkölään. Paulaa askarruttaa kuinka Rovaniemestä on tullut niin omituisen kiehtova paikka. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Gummerus Kustannus Oy)