B12-vitamiini tekee hyvää aivoterveydelle.
Kaikki mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille. Näin voi tiivistää tuoreimpien muistisairauksiin liittyneiden tutkimusten tulokset. Viimeisimpänä on saatu uutta näyttöä B12-vitamiinin yhteydestä pienentyneeseen Alzheimerin taudin vaaraan. B12 on tärkeä vitamiini aivotoimintojen kannalta. ? Jos ravinto on kovin yksipuolista, niin puutostiloja voi syntyä. Toisaalta B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee iän myötä. Pitäisi varmistaa, että ravinnosta tulee riittävästi B12-vitamiinia, kertoo Professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
D-vitamiini jyllää immuunipuolustuksessa.
D-vitamiini on ollut tämän syksyn kuuma puheenaihe tiedemaailmassa. FM Juha Matilaisen tuoreessa väitöstutkimuksessa D-vitamiinin havaittiin säätelevän useiden tulehduksellisten geenien aktiivisuutta. D-vitamiini vaikuttaa immuunipuolustuksessa sekä ennaltaehkäisevästi että jopa parantavasti. ? Kun D-vitamiinia on elimistössä tarpeeksi, immuunipuolustus pystyy toimimana normaalisti ja patogeenit voidaan poistaa nopeasti ja tehokkaasti. Jos taas sitä on vähemmän, niin tulehduksia tulee helpommin, Matilainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
DEFROST tutkii ilmaston ja arktisten alueiden vuorovaikutusta.
Yhteispohjoismainen arktisiin alueisiin keskittyvä tutkimus sai jälleen uuden huippuyksikön, kun NordForsk myönsi rahoituksen ilmaston ja arktisten alueiden vuorovaikutuksen tutkimiseen perustetulle DEFROST-huippuyksikölle. ? Ympäristöä ajatellen arktinen alue on merkittävä siksi, että sieltä löytyy suuri osa maailman maaperään sidotuista hiilivarannoista. Se on tällä hetkellä ikiroudan sulkemaa ja poissa biologisesta kierrosta. Jos ikirouta häviää, on kiinnostavaa miten näille valtaville hiilivarannoille käy, kertoo professori Pertti Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.
FTO-geeni lihottaa, mutta ei estä laihtumasta.
Lihavuuden lähes räjähdysmäinen yleistyminen selittyy suurelta osin ympäristötekijöillä, mutta on myös geenejä, jotka selvästi vaikuttavat alttiuteen lihoa. Yksi näistä geeneistä on FTO-geeni. ? Ne, jotka kantavat tämän geenin yhtä tai kahta haitallista muotoa, ovat muutaman kilon lihavampia kuin ne, joilla tätä haitallista muotoa ei ole. Geeni on löydetty vuonna 2007 eli löydös on kohtuullisen uusi, kertoo TtM Tiina Lappalainen. ? Mielenkiintoisen geenistä tekee myös se, että se on poikkeuksellisen yleinen. Noin puolet kantaa yhtä haitallista muotoa ja noin joka kuudes eurooppalaisista kantaa kahta haitallista muotoa, Lappalainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Geenihoito tehoaa munasarjasyöpään.
Munasarjasyöpä on gynekologisista syövistä tappavin. Siihen kuolee enemmän naisia kuin muihin gynekologisiin syöpiin yhteensä. Nykyisillä hoidoilla potilaiden ennustetta ei ole pystytty parantamaan, joten uusia hoitomuotoja kaivataan kipeästi. ? Kasvaimet tarvitsevat hyvän, toimivan verisuonituksen, jotta ne pystyvät kasvamaan ja leviämään. Pyrimme geenihoidolla estämään verisuonten ja imusuonten kehitystä ja täten estämään pahalaatuisen kasvaimen kasvua, toteaa LL Hanna Sallinen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Fysiikan kokeellinen opettaminen haasteellista.
Kokeellisuus kuuluu olennaisesti fysiikan opetukseen. Kokeellisuus tuo opetukseen oppimisen ja oivaltamisen elementtejä joita ei voida tavallisilla teoriaopetuksen muodoilla saavuttaa. Kokeellisuuden toteuttamisessa opetuksen arjessa on kuitenkin monenlaisia ongelmia. FM Ville Nivalainen selvitti väitöstutkimuksessaan kokeellisuuteen liittyviä ongelmia ja haki keinoja opettajien kokeellisen opettamisen tukemiseen. ? Kokeellisuudella pitää olla jokin rooli, joka on tarkkaan mietitty. Siinä voi ollakin opettajalla suuri ongelma kun hän ei tarkkaan tiedä, miksi sitä kokeellisuutta pitäisi käyttää, Nivalainen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
Geenimanipulaatiosta apu lypsylehmien utaretulehdukseen?.
Utaretulehdus on hankala vaiva, josta tehokkaassa maidontuotannossa olevat lypsylehmät kärsivät. ELL Paula Hyvösen väitöstutkimuksessa selvitettiin, voiko apu löytyä geenimanipulaatiosta ja laktoferriinistä. ? Laktoferriiniä voidaan pudistaa lehmänmaidon herasta ja saada tällä tavoin puhdasta laktoferriiniä, jota voidaan käyttää erilaisissa valmisteissa ja hoitomuotona utaretulehduksessa antibioottien ohella, Hyvönen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Geeniterapiasta apua sydän- ja verisuonipotilaille?.
? Valtimonkovettumatauti on iäkkäiden sairaus ja huono yleiskunto voi estää perinteisten hoitomuotojen käytön. Geeniterapialla voidaan hoitaa myös näitä potilaita, toteaa aiheesta väitellyt tutkija Henna Karvinen. Verisuonten kasvua edistävää geeniterapia voi tulevaisuudessa tarjota uusia mahdollisuuksia valtimonkovettumataudin aiheuttamien sairauksien hoitoon. Tutkimuksessa saatiin edistettyä uudisverisuonten kasvua ja parannettua merkittävästi verenvirtauksen puutteessa olevan lihaksen rasituksen sietokykyä. Toimittajana Anne Heikkinen.
Hormonihoidot eduksi, kalsiumlisät haitaksi?.
Vaihdevuosien hormonihoito ehkäisee diabetesta mutta voi lisätä rintasyövän riskiä; kalsiumlisä puolestaan voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Näin voi tiivistää naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, LL Kati Pentin tuoreen väitöksen tulokset. Diabetesriskin aleneminen hormonihoidoilla on merkittävä löytö, Pentti toteaa. ? Hormonihoitoja käyttäneiden naisten diabetesriski aleni 2,5-5 vuoden seuranta-aikana jopa 69%. Kun diabetes itsestään lisää sepelvaltimotautivaaraa ja kuolleisuutta 50% enemmän naisilla kuin miehillä, voisi kuvitella laskevan diabetesriskin laskevan myös sepelvaltimotautikuolleisuutta, Pentti arvioi. Toimittajana Kimmo Salvén.
Ikä ei ole este liikunnalle.
Suurin osa ikääntyneistä ei harrasta liikuntaa terveyden kannalta riittävästi, toteaa FM Tiina Heikkinen tuoreessa itäsuomalaisten fyysistä aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvittäneessä väitöstutkimuksessaan. Heikkinen toivoo, että sairauksiin ja liikuntaa liittyvät asiat nostettaisiin paremmin esiin esimerkiksi terveysalan asiakaskontakteissa. Hänen mukaansa ikääntyviä tulisi nykyistä voimakkaammin rohkaista liikkumaan. ? Keskeinen sanoma on, että ikä ei ole este liikunnalle. Toimittajana Anne Heikkinen.
Ilmastonmuokkaus ? helppo ja halpa lääke ilmastonmuutokseen?.
Ilmasto lämpenee, se on tosiasia. Mutta entäpä jos maapallon lämpötila alkaisikin nousta todella nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä huolimatta? Tällöin voitaisiin käyttää apuna ilmastonmuokkausta ja pyrkiä estämään auringon säteilyn pääsyä alailmakehään ja maan pinnalle. ? Stratosfäärin rikkihiukkaset ovat yksi ehdotetuista ilmastonmuokkausmenetelmistä. Malli on peräisin tulivuoren purkauksesta. Kun Pinatubon tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 199, se viilensi ilmastoa noin puoli astetta seuraavan vuoden aikana, kertoo dosentti Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Kannabinoidit lääkekehityksen apuna.
Ihmisen kannabinoidijärjestelmä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia lääkekehitykselle esimerkiksi osteoporoosin, kivun, syöpäsairauksien sekä hermostollisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin osalta, selviää proviisori Katri Raition tuoreesta väitöstutkimuksesta. Mutta miten lääkekehitys liittyy huonomaineiseen kannabikseen? Toimittajana Anne Heikkinen.
Kansainvälisen puukaupan tuholaisriskit tunnetaan huonosti.
Fennoskandiassa ja mm. Venäjän Karjalassa luontaisesti esiintyvät kaarnakuoriaiset kuljettavat mukanaan aiempaa tiedettyä runsaslukuisampaa sienilajistoa. Kansainvälisen puukaupan kannalta on kyse merkittävästä riskistä, toteaa aiheesta Itä-Suomen yliopistossa väitellyt FM Riikka Linnakoski. ? Esimerkiksi Etelä-Amerikasta Kiinaan levinnyt kaarnakuoriainen kuljetti mukanaan erään sienitaudin, joka osoittautui erittäin suureksi ongelmaksi Kiinassa, vaikkei siitä Amerikassa ollutkaan mitään haittaa. Uudet isäntäpuut voivat olla vastustuskyvyttömiä uudelle taudille, Linnakoski kertoo. Toimittajana Kimmo Salvén.
Kuinka kehittää entistä parempia ortopedisiä implantteja?.
FM Katja Myllymaan väitöstutkimuksessa selvitettiin ortopedisten implanttien biologisten vasteiden parantamista uusilla hiilipohjaisilla pinnoitteilla ja pintakuvioinneilla. Tutkimuksessa implanttien pintoja kuvioitiin ultraviolettilitografialla ja tarkkuusruiskuvalutekniikalla. Kuvioiden koot vaihtelivat nanometristä satoihin mikrometreihin. ? Tulosten mukaan kuvioidut hiilipinnoitteet parantavat luusolujen vasteita ja ehkäisevät bakteerien tarttumista soluviljelyolosuhteissa, Myllymaa toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Kulttuuriset erot tietotekniikan suunnittelun haasteena.
Kulttuurisilla eroilla on suuri vaikutus erilaisten sovellusten käyttöön sekä niille asetettuihin odotuksiin. FM Minna Kamppuri haki väitöstutkimuksessaan tietotekniikan suunnitteluun uudenlaista, arvokeskeistä lähestymistapaa. ? Kaikista kalleinta on tehdä nopeasti jokin järjestelmä ja huomata, ettei se toimi lainkaan niin kuin on ajateltu. Jos siitä ei tule mitään, koko projekti epäonnistuu tai joudutaan tekemään uudestaan ja uudestaan sen sijaan, että ensin tehtäisiin kunnolla taustatyötä ja selvitystä ja vasta sitten vasta lähdettäisiin tekemään sitä varsinaista järjestelmää, Kamppuri toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
Lisävaloa lääkekehitykseen.
Elimistösi tuottaa oreksiineja aivojen hypotalamukseksi kutsutussa osassa. Mutta mitä tekemistä oreksiineilla on lääkekehityksessä? ? Oreksiinit ovat mukana monissa erilaisissa kehon toiminnoissa, kuten syömisen säätelyssä, nukkumisen ja uni-valverytmin säätelyssä sekä energiametabolian säätelyssä. Lääkekehityksen kannalta ne ovat kiinnostavia juuri siksi, että ne vaikuttavat niin moneen eri asiaan kehossa ja on useita sairauksia, joihin ne on liitetty, kertoo aihetta väitöstutkimuksessaan tutkinut FM Hanna Peltonen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Lisävaloa Parkinsonin taudin diagnosointiin.
Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikehäiriöt, kuten vapina, jäykkyys ja tasapaino-ongelmat. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 Parkinson-potilasta. Tällä hetkellä taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kliinisten oireiden arviointiin ja on mahdollista, että diagnoosi ei aina osu kohdalleen. - Tavoitteena on, että Parkinsonin taudin diagnoosia pystyttäisiin aikaistamaan ja tarkentamaan sekä taudin etenemistä ja hoidon vastetta pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin ja nopeammin, FM Saara Rissanen toteaa. Hänen väitöksessään kehitettiin uusia menetelmiä Parkinsonin taudin liikeoireiden arviointiin. Toimittajana Anne Heikkinen.
Lisävaloa pienhiukkasten ilmastovaikutukseen.
Ilmastonmuutos jaksaa puhututtaa yhä edelleen; mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon? Esimerkiksi ilmassa leijuvien aerosolien ilmastovaikutuksia ei ole kyetty määrittelemään yksiselitteisesti. FM Santtu Mikkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmakehän pienhiukkasten muodostumiseen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisten menetelmien avulla. ? Aerosoleilla on havaittu oleva viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon. Ne sirottavat auringonvaloa eli heijastavat sitä takaisin avaruuteen sekä vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja niiden optiseen tiheyteen, Santtu Mikkonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Läpimurto kohdun myoomien hoidossa.
Kohdunpoisto on ollut perinteinen hoitomuoto kohdun myoomien eli hyvänlaatuisten lihaskasvainten aiheuttamien oireiden hoidossa. LL, radiologian erikoislääkäri Anu Ruuskanen tutki väitöstutkimuksessaan embolisaatiohoitoa, joka on leikkausta kevyempi hoitomuoto. Ruuskasen tutkimuksessa embolisaatio helpotti vuoto-oireita merkittävästi 70 prosentilla potilaista kahden vuoden seurannassa. Lantion alueen paineoireita tämä hoito vähensi jopa kohdunpoistoa tehokkaammin. Toimittajana Anne Heikkinen.
Lääkeaineet veri-aivoesteen läpi kuljetusproteiinin avulla.
Keskushermostosairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittäminen on erittäin haastavaa. ? Siihen on kaksi pääsyytä, näitä sairauksia aiheuttavia mekanismeja ei vielä tunneta kovin hyvin, toiseksi lupaavat lääkeaineet eivät usein pääse aivoihin saakka. Syynä tähän on veri-aivoeste, joka säätelee mitä molekyyleja verestä pääsee aivokudokseen, kertoo lääkeaineiden aivoihin kulkeutumisen edistämisestä lokakuussa väitellyt proviisori Mikko Gynther Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.
Mielenterveys- ja päihdetyöhön kaivataan uusia työkaluja.
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen tarvitaan uusia työkaluja, joita voidaan löytää ottamalla palveluiden käyttäjät mukaan työkalujen kehitystyöhön. Näin toteaa asiakkaiden hoitoon osallistumista väitöskirjatyössään tutkinut TtM Minna Laitila. Vaikka erilaisissa strategioissa ja ohjelmissa asiakkaan osallistumista korostetaan, tämä ei useinkaan toteudu käytännössä. ? Asiakas ei saa tarpeeksi ääntään kuuluviin siinä omassa hoidossaan, mutta ei myöskään palveluiden kehittämisessä, Laitila toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
Mikrosirumenetelmästä apua verisuonisairauksien tutkimukseen.
Verisuonisairauksien mekanismien tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi mikrosiruteknologiaa. FM Sanna Kaisa Häkkisen väitöstutkimuksessa selvitettiin geenien ilmentymistä endoteelisoluissa ja aivovaltimoaneurysmissa mikrosiruilla. ? Mikrosiruthan ovat hyvin laaja-alainen menetelmä, jolla voidaan tutkia geenien ilmentymistä. Menetelmän etu on siinä, että tällä voidaan tutkia tuhansien geenien ilmentymistä yhtä aikaa, kuvailee Häkkinen mikrosiruteknologian etuja. Toimittajana Kimmo Salvén.
Miten metsäkasvit altistuvat radioaktiivisille aineille?.
Kuinka radioaktiivisesta jätteestä peräisin olevat alkuaineet siirtyvät maaperästä tuttuihin metsäkasveihin, entä voivatko luonnon kasvit ja eläimet olla ihmistä herkempiä radioaktiiviselle altistukselle? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia FM Päivi Roivaisen väitöstutkimuksessa. ? Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle, Roivainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Mittava rahoitus nivelrikon ennustemallin kehittämiseen.
Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen akatemiatutkija, dosentti Rami Korhonen on saanut 1,3 miljoonan euron apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta lahjakkaille nuorille tutkijoille suunnatussa ERC Starting Grants -apurahahaussa. Korhonen kehittää tietokonemallia, jonka avulla nivelrikon etenemistä voitaisiin arvioida potilaskohtaisesti. Parhaimmillaan hankkeen tulokset voivat uudistaa nivelrikkopotilaiden hoito- ja seurantakäytäntöjä. Kuuntele miten nivelrikon ennustemalliin tähtäävää tutkimustyötä tehdään, toimittajana Anne Heikkinen.
