Hae Areenasta
Hakutulos: löytyi 51 kohdetta
- Vain Areenassa
"Elektrofiilisten nitrattujen rasvahappojen todettiin sitoutuvan Nrf2:n inhibiittoriproteiinin tiettyihin kysteiinitähteisiin, joka johti Nrf2:n säätelemien antioksidanttipuolustukseen osallistuvien geenien ilmentymiseen." Mitä jos oma mielenkiinnon kohde ja tutkimusaihe on sellainen, josta Matti Meikäläinen ei ymmärrä edes otsikkoa? Entä kuinka mahdottomalta kuulostavaa tutkimusta voi kansantajuistaa niin, että tärkeät löydökset hyödyttävät mahdollisimman monia? Näitä kysymyksiä on pohtinut Emilia Kansanen, jonka väitöstutkimus tarkastettiin alkuvuodesta. – Silloin kun pääsee selittämään tiedemaailman ulkopuolisille mitä tekee, niin joutuu pohtimaan itsekin tarkemmin, että miksi tätä oikein tehdään, Kansanen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:14:54
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 9.2.2012 klo 13.16
- Kuunneltu: 699 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Kuinka radioaktiivisesta jätteestä peräisin olevat alkuaineet siirtyvät maaperästä tuttuihin metsäkasveihin, entä voivatko luonnon kasvit ja eläimet olla ihmistä herkempiä radioaktiiviselle altistukselle? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia FM Päivi Roivaisen väitöstutkimuksessa. – Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle, Roivainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:10:57
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 1.2.2012 klo 11.28
- Kuunneltu: 853 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino. Laihduttaminen on ylipainoisilla tärkeä ja tehokas uniapnean hoitomuoto, todetaan LL Johanna Sahlmanin väitöstutkimuksessa. Hoito auttaa hillitsemään niin uniapneaa kuin lihavuuden liitännäissairauksiakin. – Ylipaino on paitsi uniapnean riskitekijä, mutta uniapnea myös lisää lihomisen riskiä, Sahlman kuvailee ylipainon ja uniapnean muodostamaa noidankehää. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:07:28
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 24.1.2012 klo 11.21
- Kuunneltu: 526 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut pienitaajuiset magneettikentät sekä radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi. Syöpäriskin arvioimista vaikeuttaa erityisesti se, ettei mahdollisesti syöpää edistävän vaikutuksen selittävää mekanismia vielä tunneta. FM Jukka Luukkosen tuoreessa väitöstutkimuksessa sähkömagneettisilla kentillä havaittiin olevan vaikutusta syövän kehittymiseen liittyviin soluprosesseihin. Olennaista löydöksissä on havainto, että muutoksiin tarvitaan sekä säteilyn että kemikaalin yhteisvaikutus. – Ihmiset eivät altistu pelkästään sähkömagneettiselle säteilylle, vaan vaikka mille muullekin kuten kemikaaleille ja yhteisvaikutusmalli on siinä mielessä hyvä, Jukka Luukkonen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:07:00
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 20.1.2012 klo 14.11
- Kuunneltu: 1325 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Valtimonkovettumatauti on johtava sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. – Valtimonkovettumatauti alkaa kehittyvä hyvinkin nuorena, varhaisella aikuisiällä. Alkuvaiheessa endoteelisolujen toiminnalla on suuri merkitys, normaalisti ne huolehtivat verisuonen supistumisesta ja estävät hyytymien muodostumista ja toimivat esteenä, ettei esimerkiksi LDL pääse siirtymään verenkierrosta seinämän sisempiin kerroksiin. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että endoteeli pysyisi terveenä, eikä toiminnan vajausta pääsisi kehittymään, kertoo tutkija Henna Kaisa Jyrkkänen. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:05:18
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 9.1.2012 klo 13.09
- Kuunneltu: 1007 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Vaihdevuosien hormonihoito ehkäisee diabetesta mutta voi lisätä rintasyövän riskiä; kalsiumlisä puolestaan voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Näin voi tiivistää naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, LL Kati Pentin tuoreen väitöksen tulokset. Diabetesriskin aleneminen hormonihoidoilla on merkittävä löytö, Pentti toteaa. – Hormonihoitoja käyttäneiden naisten diabetesriski aleni 2,5-5 vuoden seuranta-aikana jopa 69%. Kun diabetes itsestään lisää sepelvaltimotautivaaraa ja kuolleisuutta 50% enemmän naisilla kuin miehillä, voisi kuvitella laskevan diabetesriskin laskevan myös sepelvaltimotautikuolleisuutta, Pentti arvioi. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:06:17
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 16.12.2011 klo 13.44
- Kuunneltu: 1155 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Diabetekseen liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien prekliinistä tutkimusta ja hoitojen kehittämistä on hankaloittanut hyvien tautimallien puute. Proviisori, FM Suvi Heinosen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi hiirimalli, joka soveltuu näiden sairauksien syntymekanismien selvittämiseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. – Tautimalleilla pyritään mallintamaan ihmisen sairauksia ja sairaustiloja. Ne ovat oleellisia siksi, että ihmisillä pystytään vain tiettyyn rajaan asti tutkimaan sairauksien syntymekanismeja ja hoitoja, on rajattua miten ihmistä voi koekaniineina käyttää. Siksi eläinmallit ovat välttämättömiä, Suvi Heinonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:05:17
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 12.12.2011 klo 13.55
- Kuunneltu: 413 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Potilastietojärjestelmät ovat olleet viimeaikoina tapetilla niiden virhetilanteiden kautta. Miksi kallit ja monimutkaiset potilastietojärjestelmät ovat pahimmillaan näinkin epäluotettavia ja mistä virheet johtuvat? – Yksi syy ovat taustalla olevat tekniset ratkaisut. Oman tutkimukseni mielenkiinnon kohteena olivat ennemminkin tiedot - jos eivät ole yhteneviä, myöskään tiedonsiirto ei onnistu, kertoo sähköisten potilaskertomusten tietoja ja tietorakenteita väitöstyössään tutkinut TtM Kristiina Häyrinen. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:08:42
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 1.12.2011 klo 14.24
- Kuunneltu: 560 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Ilmastonmuutos jaksaa puhututtaa yhä edelleen; mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon? Esimerkiksi ilmassa leijuvien aerosolien ilmastovaikutuksia ei ole kyetty määrittelemään yksiselitteisesti. FM Santtu Mikkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmakehän pienhiukkasten muodostumiseen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisten menetelmien avulla. – Aerosoleilla on havaittu oleva viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon. Ne sirottavat auringonvaloa eli heijastavat sitä takaisin avaruuteen sekä vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja niiden optiseen tiheyteen, Santtu Mikkonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:06:05
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 23.11.2011 klo 13.23
- Kuunneltu: 1252 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii maailmassa noin 50 miljoonaa ihmistä. Suurimmalle osalle tähän tautiin sairastuneista ei ole tarjolla minkäänlaisia hoitomahdollisuuksia. Tutkimustyö uusien hoitomahdollisuuksien löytämiseksi on varsin kiivasta, sillä ikärappeumaa sairastavien määrän arvioidaan moninkertaistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntyessä. – Ikärappeumassa on kyse siitä, että verkkokalvo eli alue, missä näköaistimus muodostuu, alkaa rappeutumaan. Suurin syy tähän on ikääntyminen, kertoo FM Tuomas Ryhänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:06:52
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 16.11.2011 klo 12.02
- Kuunneltu: 695 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Kesäauringon lataamat D-vitamiinivarastot on käytetty, vitamiinilisille alkaa taas olla tarvetta. D-vitamiinin saantisuosituksia on hiljattain nostettu, mutta kuinka suuret annokset ovat tehokkaita ja turvallisia? Tätä selvitetään Itä-Suomen yliopistossa alkavassa FIND-tutkimuksessa. FIND-tutkimukseen kutsutaan Itä-Suomesta kaikkiaan 18 000 tutkittavaa. – Tarvitaan iso joukko ihmisiä, jotta voidaan vetää johtopäätöksiä D-vitamiinin osalta terveysmuutosten suhteen, kertoo tutkija Tomi-Pekka Tuomainen. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:06:25
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 10.11.2011 klo 09.43
- Kuunneltu: 1760 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
FM Petri Mäkisen väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien syntymekanismeista geenitekniikkaa hyödyntäen. Tutkimuksessa todettiin, että kahden geenin hiljentäminen RNA-interferenssin avulla hidasti valtimonkovettumataudin etenemistä hiirimallissa. – Havaitsimme, että kun hiljennämme näiden kahden geenin ilmentymistä, ateroskleroosin eteneminen hiirimallissa hidastuu. Nämä reseptorit liittyvät pahan, eli LDL-kolesterolin sisäänottoon, Mäkinen kuvailee. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:09:35
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 1.11.2011 klo 10.55
- Kuunneltu: 1143 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Ohjelmointia pidetään perinteisesti vaikeana. Koodi näyttää sekavalta, eikä monimutkaisen lähdekoodin tuijottamisella tule juuri hullua hurskaammaksi. Visuaalinen tietovuo-ohjelmointi pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Intuitiivinen kuvakkeiden ja datavaijereiden avulla rakennettava vuokaavio näyttää perinteiseen koodiin verrattuna hyvinkin johdonmukaiselta. – Visuaalisuus on ihmiselle helppoa ymmärtää. Esimerkiksi liikennemerkit – ei siellä ole paljoa tekstiä. Ne ovat kuvia, koska kuka tahansa pystyy nopeasti havainnoimaan ettei tuohon suuntaan ei saa mennä, kuvailee aiheesta väitellyt FM Maija Marttila-Kontio. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:05:47
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 25.10.2011 klo 14.53
- Kuunneltu: 1172 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen akatemiatutkija, dosentti Rami Korhonen on saanut 1,3 miljoonan euron apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta lahjakkaille nuorille tutkijoille suunnatussa ERC Starting Grants -apurahahaussa. Korhonen kehittää tietokonemallia, jonka avulla nivelrikon etenemistä voitaisiin arvioida potilaskohtaisesti. Parhaimmillaan hankkeen tulokset voivat uudistaa nivelrikkopotilaiden hoito- ja seurantakäytäntöjä. Kuuntele miten nivelrikon ennustemalliin tähtäävää tutkimustyötä tehdään, toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:12:09
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 14.10.2011 klo 11.21
- Kuunneltu: 596 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Voisiko raskasmetalleilla saastunutta maaperää kunnostaa kasvien avulla? FM Marjo Tuomainen on selvittänyt vaatimattoman näköisen, mutta erityisen tehokkaasti raskasmetalleja sietävän ja keräävän kevättaskuruohon mahdollisuuksia ja ominaisuuksia. – Kasvia voi hyvällä syyllä kutsua metallien superkerääjäksi. Toisaalta kasvi on pienikokoinen ja sen juuret eivät ylety kovin syvälle maaperään, joten se rajoittaa kasvin käyttöä maaperän raskasmetalleista puhdistamisessa, Tuomainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:05:48
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 12.10.2011 klo 13.12
- Kuunneltu: 872 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Ohjelmistoprojekteista puhutaan paljon negatiiviseen sävyyn, aikataulut sen enempää kuin budjetitkaan eivät pidä. FL Topi Haapio tutki väitöskirjatyössään ohjelmistoprojektien työmäärien toteutumista projektihallinnan näkökulmasta. – Ohjelmoija tai toteuttaja miettii nimenomaan, kuinka kauan häneltä menee näytön toteuttamiseen, eikä mieti kaikkea muuta mikä liittyy ohjelmistoprojektiin, kuten vaikkapa projektipalavereita tai mahdollisesti tutustumista ennalta joihinkin teknisiin asioihin, Haapio taustoittaa alan ongelmakohtia. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:06:58
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 26.9.2011 klo 13.27
- Kuunneltu: 823 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Osteoporoosin diagnosoinnissa tyypillisesti käytettävä DXA-luuntiheysmittaus ei sovellu käyttöön terveyskeskuksissa. DI Janne Karjalainen kehitti väitöstyössään ultraäänimenetelmää osteoporoosin diagnosointiin. – Uusi menetelmä perustuu ultraääneen, joka on sinänsä harmiton, sitä käytetään myös esimerkiksi sikiötutkimuksissa. Tavoitteena on mahdollistaa osteoporoosidiagnostiikka terveyskeskuksissa ja siten parantaa sen saavutettavuutta, Karjalainen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
- Kesto: 00:04:19
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 22.9.2011 klo 16.53
- Kuunneltu: 602 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Kulttuurisilla eroilla on suuri vaikutus erilaisten sovellusten käyttöön sekä niille asetettuihin odotuksiin. FM Minna Kamppuri haki väitöstutkimuksessaan tietotekniikan suunnitteluun uudenlaista, arvokeskeistä lähestymistapaa. – Kaikista kalleinta on tehdä nopeasti jokin järjestelmä ja huomata, ettei se toimi lainkaan niin kuin on ajateltu. Jos siitä ei tule mitään, koko projekti epäonnistuu tai joudutaan tekemään uudestaan ja uudestaan sen sijaan, että ensin tehtäisiin kunnolla taustatyötä ja selvitystä ja vasta sitten vasta lähdettäisiin tekemään sitä varsinaista järjestelmää, Kamppuri toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:15:15
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 15.9.2011 klo 13.57
- Kuunneltu: 802 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Kokeellisuus kuuluu olennaisesti fysiikan opetukseen. Kokeellisuus tuo opetukseen oppimisen ja oivaltamisen elementtejä joita ei voida tavallisilla teoriaopetuksen muodoilla saavuttaa. Kokeellisuuden toteuttamisessa opetuksen arjessa on kuitenkin monenlaisia ongelmia. FM Ville Nivalainen selvitti väitöstutkimuksessaan kokeellisuuteen liittyviä ongelmia ja haki keinoja opettajien kokeellisen opettamisen tukemiseen. – Kokeellisuudella pitää olla jokin rooli, joka on tarkkaan mietitty. Siinä voi ollakin opettajalla suuri ongelma kun hän ei tarkkaan tiedä, miksi sitä kokeellisuutta pitäisi käyttää, Nivalainen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:08:25
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 9.9.2011 klo 16.21
- Kuunneltu: 753 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
- Vain Areenassa
Perinteisellä oikeushallinnollisella toiminnalla, eli kielloilla ja rangaistuksilla, ei olla päästy suotuisaan suden suojeluun tasoon. Suden suojelua väitöksessään tutkinut HTM Suvi Borgström kaipaakin suden suojelulle aiempaa toimivampia ja kannustavampia ohjauskeinoja. - Korvausjärjestelmä voisi perustua susien lukumäärään alueella. Tämän perusteella maksettaisiin tukea potentiaalisille vahingonkärsijöille riippumatta vahinkojen tapahtumisesta. Tämä loisi kannustimen suojella susia ja ennaltaehkäistä vahinkoja, Borgström toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.
- Kesto: 00:05:07
- Kieli: Suomi
- Tekstitys: -
- Ikäraja
- Julkaistu: 31.8.2011 klo 08.32
- Kuunneltu: 980 kertaa
- Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu
- Kuunneltavissa ulkomailla
Ladataan