Areena
  • TV
  • Radio
  • Teemana terveysSarja

    Teemana terveys: Jaksot, audio (45) fi:SeriesPage:rss

    Ruisleipä on suomalaista superfoodia

    Harva elintarvike on saavuttanut niin vankkumattoman suosion kuin perinteinen ruisleipä. Täysjyväruisleipä on paitsi hyvää myös terveellistä; saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa ruisleivän terveysvaikutuksista. Ruis laskee kolesterolitasoja, tasoittaa verensokerin heilahteluja ja ehkäisee syöpää. Aivan viimeisimpien tutkimusten mukaan sillä on suotuisia vaikutuksia myös elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Haastateltavina tutkija Kati Hanhineva ja professori Hannu Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 15 min

    Perheiden peruspalvelut kunniaan

    Peruspalveluista pihtaaminen voi tuoda kunnille jättilaskun myöhemmin. Näin on käynyt esimerkiksi kouluterveydenhuollon suhteen. Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollosta säästäminen näkyy lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarpeen reippaana kasvuna. - Se tietysti hämmentää aina, että miksi lapsen ja nuoren täytyy kärsiä näin vakavasti. Tätä kautta heräsi oma kiinnostukseni aiheeseen ja ajattelin, että tutkimuksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, toteaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmää vaikeahoitoisuuden näkökulmasta tutkinut terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 14 min

    Mistä tehoa tupakkavalistukseen?

    Yhä useampi suomalainen mies on tumpannut tupakkansa lopullisesti, mutta sama hyvä kehitys ei näy naisten, eikä etenkään nuorten tyttöjen tupakointitilastoissa. Mikä ihme saa tytöt tarttumaan savukkeeseen? ? Ammattikoulussa opiskelevista tytöistä 30, jopa 40 prosenttia tupakoi, kertoo 30 vuotta tupakoinnin vastaista työtä tehnyt erikoislääkäri Hannu Vierola. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 17 min

    Leikkaukseen kotoa -toimintamalli karsii turhia vuodeosastopäiviä

    Alati niukkenevat resurssit ja kasvava hoidontarve pakottavat terveydenhuollon toimijat miettimään uusia malleja toteuttaa tehokasta, mutta ehdottoman hyvää hoitoa. Yksi jo hyväksi havaituista, tuoreista keinoista on niin sanottu LEIKO-toimintamalli, jossa potilas saapuu leikkaukseen toimenpidepäivän aamuna suoraan kotoa. LEIKO-toiminta sopii monenlaisiin toimenpiteisiin. - Edellytyksenä on että potilas on sen kuntoinen, että voi valmistautua leikkaukseen kotona ja valmistautumiseen ei liity monimutkaisia tutkimuksia tai interventioita, jotka vaativat sairaalaolosuhteita, kertoo apulaisylilääkäri, kirurgian palveluyksikön johtaja Leena Setälä. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 12 min

    Mistä on hyvä äiti tehty?

    Vanhemmuus on kestävyysurheilulaji, jossa ei oikeastaan voi muuta kuin epäonnistua; aina voisi tehdä paremmin, sinnikkäämmin tai perusteellisemmin. Toisaalta vanhemmuus on kysymys, joka herättää harvinaisen paljon intohimoja mielipiteiden äärilaidasta toiseen. Miten suomalaiset määrittelevät tervettä lasta ja hyvää tai huonoa vanhemmuutta? Entä miten lasten alati yleistyvä ylipaino-ongelma näkyy vanhemmuuden laatuun liittyvässä keskustelussa? Tätä selvitti väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Riina Kokkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 15 min

    Voiko kulttuuri hoitaa?

    Itse kukin meistä on kokenut, miten hyvää musiikki, teatteri tai taide - ylipäätään kulttuuri voi tehdä. Entä jos kulttuuria viedäänkin osaksi hoito- ja hoivayhteisöjen arkea, osaksi perushoitoa? Nyt puhutaan kulttuurihoidosta! Keskustelemassa ovat Kuopion kaupungin yhteisötaiteilijat, musiikin, teatterin ja kuvataiteen ammattilaiset, yhteisötaitelija Mari Lindfors, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja Johanna Sorjonen ja kulttuurihoitajana työskentelevä Markus Petsalo. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 21 min

    Superbakteerit matkailijoiden kiusana

    Matkailijaa varoitetaan superbakteereista, joille voi altistua ulkomaanmatkoillaan. Tartuntaa ei aina huomaa millään lailla. Siksi lääkärin pakeilla tai sairaalaympäristöön joutuessaan tulisikin aina kertoa, mikäli on ulkomailla viimeisen vuoden aikana käynyt, sillä bakteeritartunta voi vaikuttaa hoitoon tai levitä sairaalaympäristössä. ? On erittäin tärkeää, että ihmiset kertovat missä ovat matkustaneet, jotta voidaan tehdä tutkimuksia ja selvittää, onko henkilö moniresistentin mikrobin kantaja, toteaa KYSin infektiolääkäri Irma Koivula. Toimittajana Kimmo Salvén.

    • Kesto: 9 min

    Tanssien terveyttä!

    Tanssimisesta on tullut yhä suositumpi harrastus. Matti Meikäläiselläkin on nyt lupa heittäytyä samban rytmeihin tai harrastaa puolison kanssa vakiotansseja. Fyysinen kunto kohenee, tanssiminen tuo sosiaalisia kontakteja ja dementiakin pysyy loitolla miettiessä, minne seuraava askelsarja tanssijaa kuljettaa, vastaavat tanssinharrastajat. Anne Heikkinen lähti kuulostelemaan tämän harrastuksen saloja, tanssikavereina ovat tanssinharrastaja ja -opettaja Petri Röytiö Iisalmesta sekä klassisen baletin lehtori Virve Varjos Savonia-ammattikorkeakoulusta.

    • Kesto: 17 min

    Ikäihmisten psyykenlääkeresepteissä tarkistettavaa

    Kotona asuvat ikäihmiset käyttävät runsaasti psyykenlääkkeitä. Erityisen ongelmallista tilanteessa on se, että lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään jopa vuosien ajan. Proviisori Maria Rikalan väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että psyykenlääkkeitä eli psykoosi-, masennus- tai uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti 38 prosenttia kotona asuvista ikäihmisistä. Heistä 60 prosenttia jatkoi näiden lääkkeiden käyttöä jopa yli kolmen vuoden ajan. ? Usein ollaan huolissaan siitä, määrätäänkö psyykenlääkkeitä ikäihmisille liikaa tai suositusten vastaisesti, mutta yhtä lailla huolta herättää myös se, jäävätkö iäkkäiden mielenterveyden sairaudet huomaamatta, toteaa proviisori Maria Rikala. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 15 min

    Vihreää hoivaa

    Jokainen kotipuutarhuri tietää, miten hyvältä tuntuu upottaa sormet pehmeään multaan. Yhtä lailla puuhaaminen eläinten kanssa voimaannuttaa ja tuottaa hyvää mieltä. Green Care eli vihreä hoiva on toimintamalli, jossa hyödynnetään eläimiä, luontoa, puutarhaa tai maaseudun elementtejä yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. ? Ekoterapia, eläinavusteiset menetelmät kuten ratsastusterapia, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, ystäväkoiravierailut, puutarhaterapia. On myös hoiva- ja hoitokoteja, joissa hyödynnetään puutarhoja, lemmikkieläimiä tai maatilan eläimiä, listaa projektitutkija Ulla Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 16 min

    Nuori kaipaa arkisia kohtaamisia aikuisen kanssa

    Millaista on olla nuori ja kasvaa aikuiseksi tässä yksilöllisyyttä korostavassa ja menestymistä ihannoivassa, alati hektisemmäksi käyvässä oravanpyörässä? Entä miten voidaan auttaa nuorta kasvamaan omaksi, vahvaksi itsekseen? TtM Pirjo Kinnusen viesti aikuisille on selvä: valtaosa nuorten ongelmista voidaan ratkaista ihan arkisissa kohtaamisissa. Tarvitaan tietoa ja ymmärrystä nuoren ihmisen kehityksestä sekä halua ja tahtoa toimia nuorten hyväksi. ? Mielenterveyden edistämistä pitää tehdä arjessa, arkisissa konteksteissa, näistä tärkein on tietenkin koti, Kinnunen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 20 min

    Uusi hoitomuoto tuo toivoa silmänpohjan ikärappeumaan

    Silmänpohjan ikärappeuman kosteaa muotoa sairastavat ovat viime vuosina olleet onnekkaita. Tautiin on onnistuttu kehittämään uusi hoitomuoto, jonka avulla sairauden etenemistä voidaan hidastaa tai jopa estää. Pääsimme seuraamaan pistoshoidon antamista Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalle. Pistoshoidot ovat mullistaneet täysin silmänpohjan ikärappeuman kostean muodon hoidon. ? Koko silmätautien historiaa ja kehitysaskeleita kun mietitään, niin tämä on kiistatta merkittävimpiä asioita. Rappeumapotilaat ovat olleet silmälääkäreille haastavia potilaita kun heitä ei ole voitu aiemmin hoitaa, kertoo professori Kai Kaarniranta. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 19 min

    Keinutuoliharjoittelu kohentaa kuntoa

    Kuinka ylläpitää toimintakykyä niin, että kotona asuminen mahdollistuu, fyysinen kunto pysyy yllä ja elämänlaatu mielekkäänä? Terveystieteiden maisteri Kristiina Niemelän väitöstutkimuksessa testattiin kahta mallia: iäkkäiden kotona, avustajien tukemana tehtyä kotikuntoutusta sekä jousikeinutuolissa tehtävää keinutuoliharjoittelua fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. ? Jousikeinutuoli antaa hyvät mahdollisuudet tehdä siinä muutakin kuin keinua. Keinuva liike vie mukanaan ja liikkeeseen on helppo yhdistää harjoitteita, kuten polven nostoja, jalkojen ojennuksia, nilkkojen koukistuksia ja ojennuksia. Keinutuoliharjoittelu oli hauskan näköistä harjoittelua ja yleensä myös hymy tuli herkästi esiin, Niemelä mainitsee. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 8 min

    Onko hunajasta lääkkeeksi?

    Hunaja on makea herkku, joka jakaa mielipiteet: sitä joka rakastaa tai ei voi sietää. Maailmalla on havaittu, että joillakin lajihunajilla voi olla lääketieteellisiä vaikutuksia. ? Hunaja on hyvin sokeripitoista. Liki 80 prosenttia hunajasta on sokeria, siksi siinä on kova osmoottinen paine ja se on yksi tekijä joka estää mikrobien kasvuja. Hunajassa on myös alhainen ph sekä orgaanisia happoja, jotka toimivat mikrobeja vastustavasti, Hunajassa syntyy pieniä määriä vetyperoksidia, jotka voi tappaa mikrobeja sekä erilaisia fenoliyhdisteitä, jotka toimivat antioksidatiivisesti tai antibakteerisesti, kertoo aihetta tutkinut FM Anneli Salonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

    • Kesto: 13 min

    Lapsen menetys muuttaa vanhemman elämän

    Lapsen menetys on rankka kokemus, joka muuttaa vanhemman elämää ja voi järkyttää henkistä hyvinvointia. Teologian tohtori Harri Koskela tutki väitöstyössään lapsen menetyksen merkitystä vanhemman hengellisen, henkisen ja sosiaalisen elämän muotoutumisessa. Tutkimuksen mukaan vanhemman identiteetti voi muuttua lapsen menetyksen myötä. Myös hengellinen ulottuvuus ja olemassaolon kysymykset nousevat raskaassa tilanteessa usein esille. Koskelan mukaan niin sanotun uuden surukäsityksen mukaan kiintymyssuhdetta lapseen ei tarvitse katkaista. ? Aiemmin sitä pidettiin patologisena, jos vielä vuosikymmenen jälkeen muisteli tai oli muistoesineitä mitä halusi säilyttää. Tämän uuden surukäsityksen mukaan kiintymyssuhde säilyy. Totta kai se muuttuu muodoltaan, pitää tiedostaa, että tässä ajassa ei voi olla enää tekemisissä menetetyn kanssa. Kuitenkin sellainen sisäinen mielikuva vanhemmilla säilyy, he haluavat muistaa lapsensa, Koskela toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.

    • Kesto: 19 min

    Neuvola on muutakin kuin lapsen kasvun ja kehityksen katsastusasema

    Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneen karua kieltään perheiden ja vanhempien arjen ongelmista. Arvioiden mukaan 10?30 prosenttia neuvolaikäisten lasten vanhemmista tarvitsisi erityistä tukea vanhemmuuteen, kasvatukseen, parisuhteeseen tai elämäntilanteeseen liittyviin ongelmiin. Voisiko neuvola olla se paikka, jonne vanhempi voi tulla avoimella mielellä saamaan apua arjen ongelmiin, eikä vain katsastuttamaan lapsen pituutta ja painoa? ? Terveydenhoitajan luokse pitäisi pystyä menemään kuin menisi ystävän luo, kuppi kahvia ja sympatiaa. Ei niin, että nyt mennään katsastusasemalla saamaan merkki, että on luksusmallia tämä lapsonen, toteaa TtL Pirjo Vaittinen. Toimittajana Anne Heikkinen.

    Muualla Yle.fi:ssä