YLE HämeSarja
Aulangon luojana pidetty Hugo Standertskjöld oli menestynyt liikemies, upporikas mesenaatti ja vieraanvarainen romantikko. Hän tienasi omaisuutensa tekemällä aseita Venäjän armeijalle ja tuhlasi rahojaan rakentamalla Hämeeseen kesäpaikakseen Karlbergin suurtilan ihannemaiseman, tulevan Aulangon. Mikä Hugo oli miehiään? Hän syntyi Janakkalassa Vanantaan kartanossa aatelisperheeseen keväällä 1844 ja kuoli kaupunkipalatsissaan Helsingissä 1931. Markku Karvonen ja Aulankoon perehtynyt opas ovat Hugo Standertskjöldin jäljillä.
Forssan seudun kunnissa valmistellaan parhaillaan terveydenhuollon kuntayhtymän uudistamista. Alue haluaa varmistaa oman sote-alueensa, ja on mahdollista, että alue laajenee Lounais-Hämeen ulkopuolelle. Urjala ja Somero ovat haistelleet mahdollisuutta Forssan sotealueeseen liittymisestä ja myös Loimaan mukaantuloa on väläytelty. Loimaalla asiaan suhtaudutaan avoimesti, yhtenä vaihtoehtona, kertoo Loimaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, keskustalainen Teija Ek-Marjamäki. Eveliina Niskasen haastateltavana on myös Loimaan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, kokoomuslainen Mika Mutala.
Aulangon alue oli rautakaudelta periytyvää Luhtialan kylää, sittemmin Vanajan kuntaa, Hämeenlinnan maalaiskuntaa ja lopulta osa Hämeenlinnan kaupunkia. Luhtiala oli talonpoikaiskylä jonka talot vähitellen keskittyivät säätyläisomistukseen ja lopulta Aulangon luojalle, eversti Hugo Standertskjöldille. Luhtialan tarinan ohessa vihjasimme, että Aulangonvuoreen liittyy jo unohtunut legenda, joka sijoittuu 1400-luvun lopulle. Markku Karvonen ja Heidi Kononen Kertovat Elinasta, Maunosta ja petollisesta ritarista.
Hauholainen Anneli Ilonen herättää väitöskirjatutkimuksessaan esille karjalaisten evakkojen karut, mutta myös kutkuttavan tarkat kokemukset niin menetetystä Karjalasta kuin uusilta kotiseuduiltakin Suomesta. Anneli Ilonen on haastatellut aikuiskasvatuksen väitöstutkimukseensa noin 30 kannakselaista evakkoa ja heidän lähipiiriinsä kuuluvaa. Tutkimuksessa selvitetään, miten karjalainen ja etenkin kannakselainen identiteetti kestää ja siirtyy sukupolvilta toisille. Kari Mustonen tapasi Anneli Ilosen:
Kylät eivät voi rakentaa tulevaisuuttaan vaikeuksissa olevien kuntien varaan, vaan omaan apuun ja tekemiseen. Miten Lopen Salonkylä puhaltaa uutta henkeä ja pitää yllä palveluja? Aktiivit kehottavat rohkeasti ideoimaan ja kokeilemaan. Lopenkyläläiset nojaavat hyvinvointiin ja hyödyntävät verkkoa, mutta eivät väheksy historiaa ja perinnettäkään. Kylätalolla tapaavat mm. kyläaktiivi Marita Kaatrala, kylän sihteeri Johanna Hakala ja yrittäjä Mirka Puurtinen.
Kun Hämeen Mobilistien parinsadan historiallisen auton Hämeenlinna-ajo starttaa lauantaina matkaan, yhtenä ajokkina on mukana autoharrastaja Esa Niemisen harvinainen vuoden 1932 Chevrolet urheilu-kupee. Se on kuusisylinterinen ja 2+2 paikkainen urheilullinen versio tuon vuoden perusmallista, erikoisuutena mm. vapaavaihde. Puretusta autosta koottu ja suurelta osin itse tehdyistä osista tehty Letukka mm. voitti 1982 entisöinnin laatupalkinnon.
LähiTapiolassa on otettu Nuorisotakuu haaste vastaan. Kaikkiaan yritys aikoo tänä vuonna palkata 300 nuorta kesätöihin, työharjoitteluun ja myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Paikallinen LähiTapiola palkkasi Hämeenlinnaan kuusi nuorta viemään turvallisuustietoutta kaupunkilaisille. Nuoret pääsevät tarttumaan hanttihommien sijasta oikeisiin töihin, lupaa LähiTapiola liiketoimintajohtaja Aki Kiiliäinen. Haastateltavina jutussa ovat myös hämeenlinnalaisnuoret Saara Hallapelto, Milla Kukkonen ja Veera Jalava. Toimittajana on Anne Niskanen.
Sattuma voi olla kohtaloa, myös sota-ajan ihmissuhteissa. 4. kesäkuuta on puolustusvoimain lippujuhla ja Mannerheimin syntymäpäivä. Sota-aikana rakkaus ja romanssit kukoistivat, vaikka moni mies oli rintamalla ja naiset kotona omissa askareissaan. Etäisyydet eivät estäneet suhteita, kulkivathan esimerkiksi kirjeet rintamalta kotiin ja päinvastoin. Pälkäneeltä kotoisin oleva Yrjö Kaltti piti yhteyttä kangasalalaiseen tyttöön. Jokin sattuma kuitenkin puuttui tapahtumien kulkuun. Postimiehen kirje päätyi toiselle samannimiselle kangasalalaiselle tytölle. Tuo pieni erehdys johti suhteeseen, joka on kestänyt jo 70 vuotta. Nyt 87-vuotias Yrjö Kaltti ja vuotta nuorempi Kirsti Kaltti ovat olleet naimisissakin 63 vuotta. Timo Leponiemi tapasi pariskunnan Hämeenlinnan jäähallilla veteraaneille järjestetyn viihteellisen rosvopaistitapahtuman yhteydessä.
Onko Suomi itse tuhonnut vapaaehtoistoiminnan ja raha-automaattiyhdistyksen tuen avulla tuotettuja hyvinvointipalveluja? Suomessa on ajettu alas mm. Mannerheimn lastensuojeluliiton sairaan lapsen hoitopalvelut vertaamalla niitä kaupalliseen toimintaan ja asettamalla kaupalliset palvelut vapaan kilpailun nimissä etusijalle. - Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään EU-säännökseen vaan se on suomalaisten poliitikkojen tulkinta, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Euroopan tuulia -ohjelmassa toimittaja Pertti Lampiselle.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi eilen Sunny Car Centerin ostotarjouksen Kirstulan maa-alueesta. Sunny Car Center maksaa sovituista alueista 8,4 miljoonaa euroa. Kauppasummaa ei kuitenkaan makseta yhtenä eränä. Sunny Car Center Kiinteistö Oy:n tavoitteena on päästä rakennuttamaan alueelle suurautokauppaa nopealla aikataululla jo tänä vuonna. Sunny Car Center:n toimitusjohtaja on lähes varma, että suuria epäilyksiä sisältänyt hanke toteutuu, Jouko Uschanoff haastattelee.
Aulanko viettää Hämeenlinnassa teemavuotta, 130 vuotta siitä kun nykyään tunnetun Aulangon luoja Hugo Standertskjöld osti Karlbergin, Katajiston sekä muut Luhtialan kylän tilat ja päälle vielä Metsänkylän. Upporikas asetehtailija loi Luhtialan kylästä Pohjoismaissa ainutlaatuisen kesäparatiisin huviloineen, puutarhoineen ja puistoalueineen, tekolampineen, näkötorneineen, rauniolinnoineen ja huvimajoineen. Mutta mitä Aulanko oli ennen Aulankoa ja everstin aikaa. Markku Karvonen etsii vanhan Luhtialan kylätontin ja kertoo Luhtialan tarinan.
Ennen kuin Yle Hämeen kesän Aulanko-tarinoiden sarja siirttyy historiaan ja muistelee mm. Karlbergin upporikasta everstiä tai miten Aulangosta tuli Aulanko, se makustee millaisen perinnön Hugo Standertskjöld Hämeeseen jätti. Markku Karvonen pyysi, että Kanta-Hämeen oppaista Marketta Suontausta valitsisi muutamia itselleen rakkaita kohteita, joissa Hugon henki vielä elää. retken opas ehdotti, että puistometsän ja puiston kierros voisi alkaa Aulangon näkötornin juurelta.
Kaikenlainen käsillä tekeminen on kovasti pinnalla tällä hetkellä. Puhutaan kotoilusta, mutta eipä tarvitse mennä montaakaan vuosikymmentä taaksepäin, kun itsetehdyt villatumput ja pipo olivat out ja kaupasta ostetut valmiit samanmoiset talviasusteet in. Nyt itsetehdyt asusteet ovat arvossa arvaamattomassa ja sen tietää myös Janakkalan Tervakoskella asuva pitsin nypläyksen opettaja Pirkko Särkimäki. Hän opettaa nypläyksen taitoja viidessä eri kansalaisopistossa. Pirkko tuntee vetoa myös muihin käsityötaitoihin ja tekemisen muotoihin. Tervakoskella piipahtaa pitsin ja käsityön merkeissä Anne Niskanen:
Maakunnan parhaaksi lukioksi mainittu Kaurialan lukio Hämeenlinnassa vastustaa lukiovertailuja. Rehtori Tuomo Iltanen korostaa Yle Hämeen haastattelussa, että tärkeintä on oikea kunnollinen työkulttuuri, joka takaa oppimisen, itsenäisyyden ja vastuunoton. Tämä näkyykin Kaurialan lukion oppilaissa - vastuuta otetaan, mutta aikaa riittää muuhunkin sosiaaliseen elämään. Oppimiskulttuuria voisi luonnehtia ystävälliseksi ja ryhmähenkeä tiiviiksi ja huolehtivaksi. Kari Mustonen tapaa kevään viimeisiä koulupäiviä viettävät opiskelija Viivi Hyttisen ja rehtori Tuomo Iltasen Kaurialan lukiosta.
Kolmen sotilasmuseon yhteenliittymä Museo Militaria avautuu toukokuun 18. päivä yleisölle Hämeenlinnassa. Hämeen keskiaikaisen linnan kulmilla sijaitseva sotamuseo tarjoaa syvän ja pitkän kuvauksen sodankäynnin ja puolustuksen historiasta. Uuden museonjohtaja Jaakko Martikainen on tyytyävinen kolmessa kerroksessa olevaan museokokonaisuuteen. Kari Mustonen tapasi Martikaisen avajaisten kynnyksellä:
Hämeenlinnassa vuodesta 1954 alkaneet Aulangon ajot olivat aikansa suurtapahtuma, joka kokosi maan parhaat TT-ajajat ja tuhatmäärin yleisöä. Ajot täyttivät samaa sotien jälkeistä viihteen kaipuuta kuin tuon aikakauden Eläintarhan ajot Helsingissä tai Pyynikinajo Tampereella. Nykysilmin on uskomatonta, kuinka moottoripyörät ovat kiertäneet nykyistä Aulangon golfkenttää reunustavia mutkaisia kävelypolkuja niin, että keskinopeudet saattoivat nousta parhaimmillaan yli kahdeksankympin. Hämeenlinnalaiset veteraanimoottoripyöräilijät päättivät kokoontua yhteen palauttamaan mieliin ajojen muistot. Jotkut eivät olleet käyneet Aulangolla sitten 1950-luvun.
| Jakso | Julkaisuaika | Poistumisaika | Kesto |
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.