Takapihateltteilu luo kesätunnelmaa kotinurkillaAina ei ole mahdollista lähteä merta edemmäs kalaan. Kesät ovat aikaa, jolloin moni irrottautuu fyysisesti kotikulmilta maksimoidakseen loman tunnun. Mutta kuinka luoda kesätunnelmaa, jos ei pääse kotoa kauemmas?
Yksi ratkaisu on telttailu. Teltan ei tarvitse olla leirintäalueella tai erämaassa - moni kehuu parveketelttailua hauskana kesävetona ja takapihatelttailussa saa jo maankamaran selkänsä alle. Sini Salmirinne piipahti kajaanilaisen Veijolan perheen takapihalla, jossa kupoliteltta on seissyt jo useamman viikon.
Lasten innokkuus ja vanhempien aktiivisuus mahdollistavat harrastamisen. Sini Salmirinne kävi suomussalmelaisen Janne Laatikaisen juttusilla ja tällöin puhutaan jalkapallosta. Kajaanissa pelattiin sekä nappulaliigan että vanhempien valioliigalaisten iso turnaus, jonne matkasi valmentamansa ikäluokkansa kanssa myös Suomussalmelta Janne Laatikainen.
Vankiladiakoni Tuula Karjalainen on työskennellyt Vaalassa Pelson vankilassa lähes 26 vuotta. Diakoni antaa keskusteluapua vangeille, jotka joskus kysyvät onko heillä edes oikeutta elämään. Toimittaja on Sanna Kähkönen.
Yllättävän harva suomalainen todella valitsee kengän sen sopivuuden perusteella. Tehdaskokomerkinnät eivät aina takaa oikean kokoista kenkää. Kajaanilainen jalkaterapeutti Kristiina Seppänen tietää, että monet suomalaiset kulkevat liian pienissä kengissä - varsinkin lapset vuodenajan vaihtuessa. Jarkko Remahlin haastattelema Seppänen suosittelee myös pitämään sukkaa kaikkien kenkien, myös sandaalien kanssa. Eikä valkoinen tennissukka ole aina paras vaihtoehto.
Renki on maatalouden historiaa, mutta Oiva Kauppiselle renkiys on arkea. Suolahtelainen mies keksi rengin työn, kun tuntui että tehtaalla hiljeni. Valtran trukkikuskista kasvoi valtakunnanrenki ja yhteydenpitäjä traktoritehtaan ja maatilojen välille. Hän on työskennellyt 40 tilalla. Rengin uraa muistelee Oiva Kauppisen kanssa sotkamolaisern Rantolan tilan pitkäaikainen isäntä, nykyinen hyvinvointivastaava Pentti Lukkari. Jouni Pilto toimittaa.
Moni suomalainen vanhus kärsii yksinäisyydestä. Kajaanissa vapaaehtoiset jalkautuvat yksinäisten vanhusten pariin. Kari Korhonen on toiminut vapaaehtoisena vanhusten ystävänä Karoliinan Kamarilla vuodesta 2006. Jarkko Remahl kävi Karoliinan Kamarilla selvittämässä myös toiminnnanohjaaja Marja Heikkiseltä, millaista toimintaa siellä vanhuksille on ja kuinka vapaaehtoistoiminta on lähtenyt käyntiin.
Kajaanilaiset Aleksantra Korhonen, Sanni Korhonen ja Venla Laurinseppä olivat muiden teinien mukana kiljumassa tämän hetken kuumimman teiniartistin esiintyessä. Näiden kolmen 13-vuotiaan ihastus on ollut jo kolmen vuoden ajan Justin Bieber, ja viime viikolla tytöt näkivät ja kuulivat idolinsa. Eikä huuma ole viikossa laantunut, päinvastoin. Sanna Kähkönen tapasi tytöt ja aluksi puhe kääntyy Justinin vetovoimaan.
Entinen Oulun lääni on tänä vuonna vahvasti esillä maailman merkittävimmillä elokuvajuhlilla Cannesissa. Toukokuussa järjestettävillä elokuvajuhlilla Kainuuta ja Oulun seutua markkinoidaan aivan uudella tapaa, nimittäin lyhytelokuvalla. The North -lyhytelokuvan yhdessä pääosassa ovat maisemat. Elokuvan keinoin halutaan osoittaa, miten hienon miljöön entinen Oulun lääni tarjoaa elokuvatuotannoille. Minna Heikura tapasi The North -lyhytelokuvan ohjaa-käsikirjoittaja Ville Pohjosen ja tuottaja-käsikirjoittaja Teemu Karvosen elokuvan näytöksessä.
Sotkamossa joulun aikaa tapahtui Merja Korhosen mukaan pieni ihme. Kaksi ihmistä sattui samaan paikkaan - vuodepotilaana makaavasta mummosta huolissaan oleva omainen ja Merja Korhonen. Hetken keskustelun perusteella Merja päätti ryhtyä käymään piristämässä hänelle vierasta Maija-mummoa. Nyt kevät on pitkällä ja vuoteen pohjalta nousseesta potilaasta on tullut Merjalle todellinen ystävä. Tämä on vähän hämmästyttävää, koska ystävyyden alku oli hyvin hento. Potilas oli vielä muutama kuukausi sitten erittäin huonossa kunnossa. Toimittaja on Sanna Kähkönen.
Musliminaisen pukeutumiseen kuuluu huivi ja hame, eivätkä vaatteet saa olla kovin vartalonmyötäiset. Kajaanin kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalveluja tarjoava liikelaitos Kajaanin Mamselli on mukana kehittelemässä musliminaiselle sopivaa työasua. Mahamud Ali Nimco halusi opiskella puhtaanapitoa, vaikka työasuun liittyy yleensä housut. Nyt ongelma on ratkeamassa. Toimittaja on Hanne Kinnunen.
Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuus järjestettiin Kajaanissa keskiviikkona, 17.4. Päivä alkoi yhteisellä tilaisuudella, jossa kuultiin musiikkia ja puhe. Päivän mittaan naisten kuntoa ja henkistä kanttia testataan, ja asepalvelukseen pyrkijät testataan. Sanna Kähkönen kävi paikalla aamun tilaisuudessa.
Paltamossa Hakasuon koulun oppilaat keräävät opettaja Kaisa Toivosen johdolla unohtumassa olevia sanoja, jotka liittyvät terva-, rauta- ja myllytoimintaan. Toimittaja on Hanne Kinnunen.
Paltamon Kivesvaaran rinteiden yllä liitelee joukko miehiä. Kyseessä on varjoliito-harrastus. Siinä liidetään jopa tunteja ilmassa ilman moottoriapua. Oulujärveltä puhaltavan tuulen voimalla miehet killuvat Paltamon taivaalla. Toimittajamme Jouni Pilto jututti porukkaa osan jo lepäillessä Kivesvaaran päällä mökissä, ikkunasta ihaillen muiden liitoa. Miehiä oli saapunut Haapavedeltä, Kalajoelta, Kokkolan seudulta ja Kiimingistä. Mutta miksi juuri Paltamoon ja Kivesvaaralle?
Psykologi Risto Lappeteläinen kuvailee itsekriittisyyttä välttämättömyydeksi, joka ei saa muodostua kiusaksi. Terve itsekriittisyys ajaa parempiin suorituksiin, mutta on armollinen, kun taas liiallinen itsekriittisyys tuhoaa ihmistä sisältä päin. Tärkeää olisi löytää syyt liiallisen itsekriittisyyden takana sekä tietenkin keinot viedä asioita parempaan suuntaan. Minna Heikura jututti psykologi Risto Lappeteläistä muun muassa siitä, mitä ihminen voi itse tehdä helpottaakseen liiallisen itsekriittisyyden taakkaa.
Jokaisen olisi silloin tällöin hyvä katsoa noin kuvainnollisesti peiliin. Toisille oman toiminnan ja oman itsen kriittinen tarkastelu on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Tässäkin asiassa on myös ääripäänsä. Jollain ei itsekriittisyyttä ole laisinkaan, kun taas toinen vie itsekriittisyyden äärimmilleen. Mutta miten itsekriittisyys oikeastaan määritellään tarkemmin, entä missä menee niin sanotusti terveen ja liiallisen itsekriittisyyden raja. Toimittaja Minna Heikura tapasi aiheen tiimoilta psykologi Risto Lappeteläisen, jonka kanssa pohditaan, millaista on liiallinen itsekriittisyys.
Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Paltamon Hakasuon koulun oppilaat osoittivat huhtikuun auringossa Oulujärven Pehkolanlahdella, että pilkkiminen onnistuu heiltä, sillä ilman saalista jäi vain muutama oppilas. Ja saalis itsessään ei ollut kovin tärkeä ominaisuus vaan kärsivällisyys. Toimittaja on Hanne Kinnunen.
Kun lähtee lenkille, ei voi koskaan tietää mitä saattaa löytää. Kajaanilainen Vilho Juntunen törmäsi huhtikuun alussa johonkin, mitä ei ollut vielä koskaan aikaisemmin löytänyt. Henkilökohtainen ja erittäin kallis rivistö löytyi Kajaanin keskustasta Ratakatu 17. kohdalta. Alaleuan hammasrivistö huhuilee nyt omistajansa puoli tyhjän suun perään. Toimittaja on Antti Kettumäki.
Mitä tarkoittaa, että Kainuuseen suunniteltu uusi keskussairaala vähentää hoidon tarvetta? Ei kai suinkaan vain olla vähentämässä hoitohenkilökuntaa, vaikka työvoima on nykyisinkin tiukilla? Siitä ei onneksi ole kysymys, vaan keskussairaalaan ollaan tuomassa aivan uutta palvelumallia, kertoo Kainuun maakunnan hallintojohtaja Kalevi Yliniemi.
Kajaanin Planeetta ry järjestää lokakuun ensimmäisenä tiistaina kello 18 perinteisen avoimien ovien illan Tähtitornilla. Puheenjohtaja Jari Heikkinen kertoo, että kaupungin valot häiritsevät himmeimpien taivaan näkymien havainnointia, ja innostuukin Suomussalmella heitettyyn ideaan perustaa Karhulanvaaraan valtakunnallinen tähtien havainnoimispaikka. Erikoisin Heikkisen itsensä bongaama tähtitaivaan ilmiö oli 1980-luvulla Suomessakin heikosti näkynyt Halleyn komeetta.
Kajaanin linna oli aikoinaan elintärkeä Kajaanin olemassaololle. Linna oli varustuksineen kaupungin turva vihollisia vastaan, antoi työtä ja elantoa liki kaikille tuon ajan kajaanilaisille. Linnan päällikkö Samuel Lång oli selkeästi yksi kaupungin mahtimiehistä. Linnan päällikkönä Lång tunsi oman arvonsa ja käyttäytyi sen mukaisesti: Ylellinen elämä ja jatkuvat riidat paikallisten kanssa olivat arkipäivää. Samuel Långista kertoo dosentti Reijo Heikkinen, toimittaja on Harri Nousiainen.
Parturi-kampaajien kouluttaja Esa Kokko lainaa koulutuskiertueensa kampauksiin Alvar Aallon muotokieltä. Esimerkiksi Aallon veneen leveä keula, kapea perä ja veneen jättämä peräaalto yhdistyvät yhdessä kampauksessa. Kokon mukaan kaikki on kiinni kokonaisuudesta. Rakennuskin pitää sovittaa ympäröivään maisemaan ja luontoon. Esa Kokon mielestä se on tärkeää myös kampausten teossa. Kajaanilaiset hiusalan ammattilaiset pääsivät näkemään koulutuskiertueella kampausten lisäksi Jukka Rintalan pukuja.
Jyrki Katainen luonnehti Suomen poliittista ilmapiiriä ehdottomaksi ja mustavalkoiseksi Radio Suomen syyskuun pääministerin haastattelutunnilla. Perussuomalaisten kainuulainen kansanedustaja Pentti Kettunen vertaa ilmapiiriä 30 vuoden takaiseen aikaan käytännön asioiden kautta - eduskunnassa käsitellään eurooppalaisia talousasioita enemmän kuin kotimaan asioita, ja 1980-luvulla kansanedustaja hoiti tehtävänsä ilman avustajaa ja tietokonetta.
Perussuomalaiset on puolueena ollut kutsumanimensä ja englanninkielisen nimensä vuoksi esillä julkisuudessa. Puolueen kainuulainen kansanedustaja Pentti Kettunen ei vähästä hätkähdä nimiasioissakaan - hänen mielestään persu passaa kun sillä ei halveerata eikä puolueen tarvitse pyörtää päätöstään englanninkielisestäkään The Finns -nimestä. Ei, vaikka jälkimmäistä vastustetaan adressit.com -sivustolla yli 11 000 ihmisen voimin. Kettusen mielestä energiaansa voi tuhlata järkevämminkin kuin nimiasioita pohtimalla.
Helmikuussa Kontiomäessä alkavaan veturinkuljettajakoulutukseen on hakenut jo noin 300 henkilöä. Ammatissa on siis edelleen vetovoimaa, vaikka VR on saanut viime vuosina osakseen paljon negatiivista julkisuutta, kun tekniikka ja kovat kelit ovat koetelleet yhtiötä. Mitä veturinkuljettajan työ on? Vuonna 2007 veturinkuljettajakoulutukseen pääsivät Marko Tuhkanen ja Ilkka Keränen. Sanna Kähkönen tapasi miehet, joista Ilkalla veturinkuljettajan ammatti lähti tyypillisesti lapsuudesta...
Veikko Karppinen on 25-vuotiaana aloittanut liikunnanohjaajaopiskelut ja palannut kotikaupunkiinsa Kajaaniin. Karppinen on jääkiekkoilija, ja halusi silläkin saralla saavuttaa enemmän. Menestystä keskushyökkääjä on toki jo saavuttanut, SM-liigaa myöten, mutta halua on iso kehittyä pelaajaanakin, ja se onnistuu kasvattajaseuran paidassa.
Syyskuun viimeisenä lauantaina Hokki pisti tuulemaan Mestis-ottelussaan turkulaisia vastaan, ja ottelun jälkeen Karppinen ehätti kertoa kuulumisiaan.
Suomussalmen Korpelankylältä löytyy uskoa huomiseen. Tämän vuoden alussa Soili ja Lauri Suomussalmen Korpelankylältä löytyy uskoa huomiseen. Tämän vuoden alussa Soili ja Lauri Mulari möivät tilastaan puolet tyttärelleen Lauralle. Jo ennen sukupolvenvaihdosta päätettiin, että Mularit rakentavat yhdessä naapuritilan isännän Ossi Heikkisen kanssa yhteisnavetan. Uusi 100 lypsävän lehmän navetta varmistaa tilojen elinvoimaisuuden. Heikki Rönty tapasi Laura Mularin vanhan navetan maitohuoneessa.
Parturi- ja kampaamopalvelut ovat nauttineet viimeiset neljä vuotta kevennetystä arvonlisäverosta. Alalla toimivien mukaan kokeilun tavoitteet on saavutettu ja maan hallituksen olisi aika lunastaa lupaus alemman arvonlisäveron vakinaistamisesta. Valtionvarainministeriö kuitenkin kaavailee alvin nostamista ensi vuonna yleiseen 23:een prosenttiin. Lähtökohta on alalla toimivien mielestä ristiriitainen.
Pikku tytöt vaaleanpunaisissa tyllihameissaan tanssitunnilla on tuttu juttu. Mutta entäpä pikku pojat tanssimassa? Siis nämäkin koltiaiset, jotka rakastavat jalkapalloa, mutanttininjakilpikonnia ja hämähäkkimiestä.
Kajaanissa on keksitty, miten pojat houkutellaan tanssimaan. Kaupungissa on Suomen mittapuussa harvinaisen suuri poikatanssin harrastajamäärä. Toimittaja Sini Salmirinne tapasi Otso Seppäsen ja Seppo Ojalan heidän odotellessa tanssituntinsa alkua. Miksi nämä 7- ja 8-vuotiaat ovat kiinnostuneita tanssista?
YLE Kainuun Radion 20-osaisessa ohjelmasarjassa tutustutaan Kainuussa vaikuttaneisiin mielenkiintoisiin henkilöihin. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Lars Vivalliuksen elämään. Vivallius oli ruotsalainen runoilija jonka elämä oli täynnä vauhtia,seikkailuja, vehkeilyä ja vaarallisia tilanteita. Jos Vivallius eläisi nykyaikana, hän olisi todennäköisesti erilaisten aikakauslehtien vakiohaastateltava. Lars Vivalliuksen elämästä kertoo dosentti Reijo Heikkinen, toimittaja on Harri Nousiainen.
Eine Hirvilahti oppi neulomaan 6-vuotiaana, ja jatkaa äitinsä viitoittamalla tiellä omienkin lastensa kanssa. Hirvilahti pyrkii käymään Kajaanin Neulekerhon kokoontumisissa neulomassa joka toinen lauantai, mutta neuloo aina kun siihen on tilaisuus - televisiota katsoessaan, ruokaa laittaessaan ja julkisilla kulkuvälineillä työmatkoja taittaessaan. Taito on karttunut tehdessä, ja porukalla naiset ovat tilanneet lankoja internetin välityksellä jopa Perusta asti. Värikkäät neulepuikot ovat visakoivua, kevyet ja mukavat neuloa, Hirvilahti kehuu.
Sotkamon seurakunnassa on tehty valtakunnallisesti poikkeuksellista nuorisotyötä, kun seurakunta on yhteistyössä elokuvatuotantoyhtiö Black Lionin vetänyt vuoden mittaisia elokuvaprojekteja. Nuoret ovat tehneet elokuvan, ja nuorisotyön muotona se on saanut kiitosta. Elokuvaprojektin toteuttaminen on ollut vaakalaudalla ulkopuolisen rahoituksen puuttuessa, ja kun seurakunta aikoo säästää myös nuoristyön viransijaisuuksissa, nousivat nuoret itse puolustamaan toimintaa.
Nuorisotyöntekijä Kari-Pekka Vehkaoja sanoo yllättyneensä positiivisesti nuorten ottaessa julkisesti kantaa toiminnan puolesta. Elokuvaprojekti on päätetty toteuttaa tänäkin vuonna.
Varpu Poutasen kokoelmista löytyy 3 000 kahvikuppia. Hennon herkät kupit eivät sovi ronskiin käteen, niistä kahvia nautitaan hissukseen, ajan kanssa. Kahvikupin rikkoutuminen ei kuitenkaan aiheuta suurta surua.
Ristijärven kirjastolla on nähtävillä laaja kahvikuppien kokoelma, joka kuuluu Varpu Poutaselle. Kahvikuppien keräily alkoi jo lapsuudessa, niinkuin monella muullakin keräilijällä. Varpu on juonut melkoiset määrät kahvia, jopa siinä määrin, että nyttemmin hän ei enää kahvia nauti. Kahvikuppien laskeminen puolestaan loppui 600 kohdalla, nyt Varpu Poutanen arvioi olevansa noin 3000 kahvikupin omistaja. Muistoja kahvikupeista naisella riittää yhtä paljon kuin kuppejakin.
Kajaanissa viime kesän sateiden jäljiltä puimatta jäänyt, nyt jo lumen peittämä ruispelto on myyrien onnenmaa. Myyrät ovat houkutelleet myös lapinpöllöt ruokailemaan tiuhaan pellolla.
Kajaanin ammattikorkeakoulu juhli torstaina 31. toukokuuta 20-vuotista taivaltaan valmistumisjuhlien merkeissä. Pieni ammattikorkeakoulu nousi viime vuonna talouslehden vertailussa Suomen parhaaksi, kun mittareina käytettiin muun muassa opiskelijoiden valmistumisvauhtia ja koulun vetovoimaa. Kajaanissa uskotaan, että säästöistä ja työntekijöiden irtisanomisuhasta huolimatta opinahjo pysyy jatkossakin Suomen kärkisijoilla.
Urheilututkimuksen kärkikaarti tasasi tietojaan kansainvälisessä kongressissa Vuokatissa. Tutkijoita oli 13 eri maasta, mikä kertoo osaltaan Vuokatin noususta urheilututkimuksen eturintamaan. Kasvun taustalla on yhteistyö alueellisesti, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä muun muassa Salzburgin yliopiston kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa urheilumenestyksen saavuttamiseksi.
Puukaupan hyvä vire jatkuu. Yksityismetsänomistajien puukaupat yltävät Kainuussa tänä vuonna jopa 1,5 miljoonaan kuutioon, jos alkuvuoden vauhti pysyy päällä. Se olisi lähes kolmanneksen viime vuoden puukauppa enemmän. Töitä riittää metsässä runsaasti hankalan talvikauden jälkeen.
Kuhmosta löydetyn harvinaisen perhoslajin elinkaari ja uhanalaisuus halutaan selvittää. Elävästä idänsiilikäs perhosesta on maassamme tähän asti vain muutama havainto, jotka on tehty muun muassa Lieksassa ja Saarijärvellä. Kuhmosta löytynyt elävä naarasyksilö osui tutkijoiden haaviin juhannuksena.
Ensi viikolla alkavista seurakuntavaaleista odotetaan kaikkien aikojen vilkkaimpia. Seurakunnissa on vahva tuntuma siitä, että äänestysprosentti voi nousta selvästi viime kertaisesta.
Tulevat jaksot
Jakso
Julkaisuaika
Poistumisaika
Kesto
Ohjelmien todellinen julkaisuaika Areenaan saattaa vaihdella. Esimerkiksi suorien lähetysten tallenteet julkaistaan lähetyksen päättymisen jälkeen viiveellä, joka yleensä on noin ohjelman keston verran.
