TiedetuokioSarja
Ilmasto lämpenee, se on tosiasia. Mutta entäpä jos maapallon lämpötila alkaisikin nousta todella nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä huolimatta? Tällöin voitaisiin käyttää apuna ilmastonmuokkausta ja pyrkiä estämään auringon säteilyn pääsyä alailmakehään ja maan pinnalle. ? Stratosfäärin rikkihiukkaset ovat yksi ehdotetuista ilmastonmuokkausmenetelmistä. Malli on peräisin tulivuoren purkauksesta. Kun Pinatubon tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 199, se viilensi ilmastoa noin puoli astetta seuraavan vuoden aikana, kertoo dosentti Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta. Toimittajana Anne Heikkinen.
PREP-estäjillä voidaan ehkä tulevaisuudessa tarjota uusia vaihtoehtoja muistisairauksien hoitoon, todetaan proviisori Aaro Jalkasen väitöstutkimuksessa. Elimistöstämme löytyy runsaasti PREP-entsyymiä (prolyylioligopeptidaasi), joka on ollut viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ympäri maailman. - PREP on yhdistetty muistiin ja oppimiseen. Hyvin moni näistä PREPin pilkkomista peptideistä on bioaktiivisia peptidejä, joiden tiedetään säätelevän muistia ja oppimista aivoissa, kuvailee Jalkanen. Toimittajana Kimmo Salvén.
Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikehäiriöt, kuten vapina, jäykkyys ja tasapaino-ongelmat. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 Parkinson-potilasta. Tällä hetkellä taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kliinisten oireiden arviointiin ja on mahdollista, että diagnoosi ei aina osu kohdalleen. - Tavoitteena on, että Parkinsonin taudin diagnoosia pystyttäisiin aikaistamaan ja tarkentamaan sekä taudin etenemistä ja hoidon vastetta pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin ja nopeammin, FM Saara Rissanen toteaa. Hänen väitöksessään kehitettiin uusia menetelmiä Parkinsonin taudin liikeoireiden arviointiin. Toimittajana Anne Heikkinen.
Kuinka radioaktiivisesta jätteestä peräisin olevat alkuaineet siirtyvät maaperästä tuttuihin metsäkasveihin, entä voivatko luonnon kasvit ja eläimet olla ihmistä herkempiä radioaktiiviselle altistukselle? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia FM Päivi Roivaisen väitöstutkimuksessa. ? Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle, Roivainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino. Laihduttaminen on ylipainoisilla tärkeä ja tehokas uniapnean hoitomuoto, todetaan LL Johanna Sahlmanin väitöstutkimuksessa. Hoito auttaa hillitsemään niin uniapneaa kuin lihavuuden liitännäissairauksiakin. ? Ylipaino on paitsi uniapnean riskitekijä, mutta uniapnea myös lisää lihomisen riskiä, Sahlman kuvailee ylipainon ja uniapnean muodostamaa noidankehää. Toimittajana Kimmo Salvén.
Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut pienitaajuiset magneettikentät sekä radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi. Syöpäriskin arvioimista vaikeuttaa erityisesti se, ettei mahdollisesti syöpää edistävän vaikutuksen selittävää mekanismia vielä tunneta. FM Jukka Luukkosen tuoreessa väitöstutkimuksessa sähkömagneettisilla kentillä havaittiin olevan vaikutusta syövän kehittymiseen liittyviin soluprosesseihin. Olennaista löydöksissä on havainto, että muutoksiin tarvitaan sekä säteilyn että kemikaalin yhteisvaikutus. ? Ihmiset eivät altistu pelkästään sähkömagneettiselle säteilylle, vaan vaikka mille muullekin kuten kemikaaleille ja yhteisvaikutusmalli on siinä mielessä hyvä, Jukka Luukkonen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Valtimonkovettumatauti on johtava sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. ? Valtimonkovettumatauti alkaa kehittyvä hyvinkin nuorena, varhaisella aikuisiällä. Alkuvaiheessa endoteelisolujen toiminnalla on suuri merkitys, normaalisti ne huolehtivat verisuonen supistumisesta ja estävät hyytymien muodostumista ja toimivat esteenä, ettei esimerkiksi LDL pääse siirtymään verenkierrosta seinämän sisempiin kerroksiin. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että endoteeli pysyisi terveenä, eikä toiminnan vajausta pääsisi kehittymään, kertoo tutkija Henna Kaisa Jyrkkänen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Vaihdevuosien hormonihoito ehkäisee diabetesta mutta voi lisätä rintasyövän riskiä; kalsiumlisä puolestaan voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Näin voi tiivistää naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, LL Kati Pentin tuoreen väitöksen tulokset. Diabetesriskin aleneminen hormonihoidoilla on merkittävä löytö, Pentti toteaa. ? Hormonihoitoja käyttäneiden naisten diabetesriski aleni 2,5-5 vuoden seuranta-aikana jopa 69%. Kun diabetes itsestään lisää sepelvaltimotautivaaraa ja kuolleisuutta 50% enemmän naisilla kuin miehillä, voisi kuvitella laskevan diabetesriskin laskevan myös sepelvaltimotautikuolleisuutta, Pentti arvioi. Toimittajana Kimmo Salvén.
Diabetekseen liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien prekliinistä tutkimusta ja hoitojen kehittämistä on hankaloittanut hyvien tautimallien puute. Proviisori, FM Suvi Heinosen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi hiirimalli, joka soveltuu näiden sairauksien syntymekanismien selvittämiseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. ? Tautimalleilla pyritään mallintamaan ihmisen sairauksia ja sairaustiloja. Ne ovat oleellisia siksi, että ihmisillä pystytään vain tiettyyn rajaan asti tutkimaan sairauksien syntymekanismeja ja hoitoja, on rajattua miten ihmistä voi koekaniineina käyttää. Siksi eläinmallit ovat välttämättömiä, Suvi Heinonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Potilastietojärjestelmät ovat olleet viimeaikoina tapetilla niiden virhetilanteiden kautta. Miksi kallit ja monimutkaiset potilastietojärjestelmät ovat pahimmillaan näinkin epäluotettavia ja mistä virheet johtuvat? ? Yksi syy ovat taustalla olevat tekniset ratkaisut. Oman tutkimukseni mielenkiinnon kohteena olivat ennemminkin tiedot - jos eivät ole yhteneviä, myöskään tiedonsiirto ei onnistu, kertoo sähköisten potilaskertomusten tietoja ja tietorakenteita väitöstyössään tutkinut TtM Kristiina Häyrinen. Toimittajana Kimmo Salvén.
Ilmastonmuutos jaksaa puhututtaa yhä edelleen; mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon? Esimerkiksi ilmassa leijuvien aerosolien ilmastovaikutuksia ei ole kyetty määrittelemään yksiselitteisesti. FM Santtu Mikkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmakehän pienhiukkasten muodostumiseen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisten menetelmien avulla. ? Aerosoleilla on havaittu oleva viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon. Ne sirottavat auringonvaloa eli heijastavat sitä takaisin avaruuteen sekä vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja niiden optiseen tiheyteen, Santtu Mikkonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii maailmassa noin 50 miljoonaa ihmistä. Suurimmalle osalle tähän tautiin sairastuneista ei ole tarjolla minkäänlaisia hoitomahdollisuuksia. Tutkimustyö uusien hoitomahdollisuuksien löytämiseksi on varsin kiivasta, sillä ikärappeumaa sairastavien määrän arvioidaan moninkertaistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntyessä. ? Ikärappeumassa on kyse siitä, että verkkokalvo eli alue, missä näköaistimus muodostuu, alkaa rappeutumaan. Suurin syy tähän on ikääntyminen, kertoo FM Tuomas Ryhänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Kesäauringon lataamat D-vitamiinivarastot on käytetty, vitamiinilisille alkaa taas olla tarvetta. D-vitamiinin saantisuosituksia on hiljattain nostettu, mutta kuinka suuret annokset ovat tehokkaita ja turvallisia? Tätä selvitetään Itä-Suomen yliopistossa alkavassa FIND-tutkimuksessa. FIND-tutkimukseen kutsutaan Itä-Suomesta kaikkiaan 18 000 tutkittavaa. ? Tarvitaan iso joukko ihmisiä, jotta voidaan vetää johtopäätöksiä D-vitamiinin osalta terveysmuutosten suhteen, kertoo tutkija Tomi-Pekka Tuomainen. Toimittajana Anne Heikkinen.
FM Petri Mäkisen väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien syntymekanismeista geenitekniikkaa hyödyntäen. Tutkimuksessa todettiin, että kahden geenin hiljentäminen RNA-interferenssin avulla hidasti valtimonkovettumataudin etenemistä hiirimallissa. ? Havaitsimme, että kun hiljennämme näiden kahden geenin ilmentymistä, ateroskleroosin eteneminen hiirimallissa hidastuu. Nämä reseptorit liittyvät pahan, eli LDL-kolesterolin sisäänottoon, Mäkinen kuvailee. Toimittajana Kimmo Salvén.
Ohjelmointia pidetään perinteisesti vaikeana. Koodi näyttää sekavalta, eikä monimutkaisen lähdekoodin tuijottamisella tule juuri hullua hurskaammaksi. Visuaalinen tietovuo-ohjelmointi pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Intuitiivinen kuvakkeiden ja datavaijereiden avulla rakennettava vuokaavio näyttää perinteiseen koodiin verrattuna hyvinkin johdonmukaiselta. ? Visuaalisuus on ihmiselle helppoa ymmärtää. Esimerkiksi liikennemerkit ? ei siellä ole paljoa tekstiä. Ne ovat kuvia, koska kuka tahansa pystyy nopeasti havainnoimaan ettei tuohon suuntaan ei saa mennä, kuvailee aiheesta väitellyt FM Maija Marttila-Kontio. Toimittajana Kimmo Salvén.
Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen akatemiatutkija, dosentti Rami Korhonen on saanut 1,3 miljoonan euron apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta lahjakkaille nuorille tutkijoille suunnatussa ERC Starting Grants -apurahahaussa. Korhonen kehittää tietokonemallia, jonka avulla nivelrikon etenemistä voitaisiin arvioida potilaskohtaisesti. Parhaimmillaan hankkeen tulokset voivat uudistaa nivelrikkopotilaiden hoito- ja seurantakäytäntöjä. Kuuntele miten nivelrikon ennustemalliin tähtäävää tutkimustyötä tehdään, toimittajana Anne Heikkinen.