Festarielämää - Festariskenen tulevaisuusSuomalaisilla festivaaleilla meni hyvin viime kesänä. Esimerkiksi Provinssirock teki kävijäennätyksensä, Ilosaarirock myi loppuun jo 14. kertaa peräkkäin ja Flow Festivaaleillakin vieraili yleisöä tungokseen asti. Vaikka Ruisrock jäi hivenen viime vuosien kävijämääristään, oli festivaalin avajaispäivä tänä kesänä yksi sen 2000-luvun vilkkaimmista. Pienemmät festaritkin saivat hyvin houkuteltua yleisöä paikalle. Festivaalikesä 2011 osoittaa siis, että piskuisen maamme lukuisille festareille riittää runsaasti kävijöitä ja festarit ovat todellakin suomalaisten kesäjuttu. Päiväntasaajan Festarielämää-sarjassa summattiin festarikesää 2011 sekä tarkasteltiin festivaalikentän tulevaisuutta. Aiheesta olivat keskustelemassa Fullsteamin toimitusjohtaja Juha Kyyrö sekä Flown tiedottaja Matti Nives. Sarjaa toimittaa Kati Keinonen.
YLE Puheen Iltapäivässä mietitään, että mikä tekee suomalaisesta koulusta ainutlaatuisen. Suomi on ollut oppimistuloksissa kärkisijoilla PISA- ja OECD-tutkimuksissa. Suomessa uskotaan, että myös oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen. Minkälaisissa ympäristöissä oppiminen Suomessa tapahtuu ja mitä haasteita tulevaisuuden koulurakennuksilla on? Suomen rakennustaiteen museon johtaja Juulia Kauste on haastateltavana YLE Puheen Iltapäivässä kello 16:n jälkeen.
Koirat ovat arkinen näky kevyessä liikenteessä ja nykyään niitä kuljetetaan eri liikennevälineissäkin. Koira kannattaa jättää julkisissa kulkuvälineissä rauhaan, muistuttaa ongelmakoirien kouluttaja Liisa Pennanen. Hän sanoo, että koira saattaa olla kovinkin ahdistunut, vaikka vaikuttaa tilanteessa rauhalliselta, me ihmiset kun emme aina osaa tulkita koiran mielialoja. Liisa Pennasen Helsingissä Haagan koirapuistossa tapasi Lotta Jokinen.
Suomalaisilla festivaaleilla meni hyvin viime kesänä. Esimerkiksi Provinssirock teki kävijäennätyksensä, Ilosaarirock myi loppuun jo 14. kertaa peräkkäin ja Flow Festivaaleillakin vieraili yleisöä tungokseen asti. Vaikka Ruisrock jäi hivenen viime vuosien kävijämääristään, oli festivaalin avajaispäivä tänä kesänä yksi sen 2000-luvun vilkkaimmista. Pienemmät festaritkin saivat hyvin houkuteltua yleisöä paikalle. Festivaalikesä 2011 osoittaa siis, että piskuisen maamme lukuisille festareille riittää runsaasti kävijöitä ja festarit ovat todellakin suomalaisten kesäjuttu. Päiväntasaajan Festarielämää-sarjassa summattiin festarikesää 2011 sekä tarkasteltiin festivaalikentän tulevaisuutta. Aiheesta olivat keskustelemassa Fullsteamin toimitusjohtaja Juha Kyyrö sekä Flown tiedottaja Matti Nives. Sarjaa toimittaa Kati Keinonen.
Kanankakkaa ja muuta ei tarvitakkaan. Vai miten se nyt menikään? Puutarhan lannoitteita on puutarhaliikkeissä hyllyissä ja aloitteleva puutarhurimme on suorastaan sormi suussa miettiessään, miten pihamaan komistuksia pitäisi lannoittaa, jotta kukkaloisto säilyisi komeana vuodesta toiseen. Riittääkö turpeeseen imeytetty hevosenlanta? Milloin erityistä syyslannoitetta pitäisi käyttää? Tiina Lundberg kyseli Rautakeskon kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkö Minni Tarkkaselta, miten kukkapenkkiä kannattaa näin loppukesästä lannoittaa.
Suomi on metsäinen maa. Pinta-alastamme metsää on 2/3 osaa. Metsät ovatkin merkittävin uhanalaisten lajien elinympäristö maassamme. Metsät ovat myös luonnon omia hiilivarastoja. Metsäluontomme on kuitenkin köyhtymässä. Metsien tehokäytön takia metsiemme rakenne on yksipuolistunut. Erityisesti Etelä-Suomen metsäluonto on vaarassa. Ja kun puhutaan luonnosta, niin Etelä-Suomella tarkoitetaan vanhan Lapin läänin etelänpuoleista Suomea. Aika isosta alueesta on siis kyse. Päiväntasaajan Kesämetsä-sarjassa perehdyttiin metsiensuojeluun. Aihetta valaisi metsäasiantuntija Sini Eräjää Luonnonsuojeluliitosta. Toimittajana Kati Keinonen.
Elokuvia katsellessa moni ei tule miettineeksi suomenkielisen tekstin syntyä. Päiväntasaajassa tutustuttiin leffakääntäjän työhön. Kävimme tapaamassa käännöstoimisto Broadcast Text Internationalin kääntäjä Janne Mökköstä. Hänen kättenjälkiään on esimerkiksi Espoon Cine -elokuvafestivaaleilla nähtävä Route Irishin käännösteksti. Toimittajana Kati Keinonen.
Tällä viikolla on vietetty liikenteenvalvontaviikkoa koko Euroopassa. Liikkuva poliisi on osallistunut yhdessä Helsingin poliisilaitoksen kanssa operaatioon. Valvontaviikon aikana poliisi on keskittynyt ajonopeuksien tarkkailuun. Vaikka ajokelit ovat suotuisat, poliisi toivoo, että kuljettajat välttäisivät tarpeettomia riskejä liikenteessä. Poliisi muistuttaa, että elokuussa liikenteeseen osallistuu paljon "keltanokkia", muun muassa koululaisia, jotka eivät osaa tulkita liikennettä samalla tavalla kuin kokeneemmat. Aiheesta kertoo lisää komisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisilaitokselta. Toimittajana Lotta Jokinen.
Kesämetsä-sarjassa sukelletaan tällä kertaa muurahaispesän syövereihin. Muurahaiset ovat kovia lisääntymään, mutta mitä muuta pesässä tapahtuu? Miina Aalto-Setälän haastateltavana on akatemiatutkija Heikki Helanterä.
Kesäkuun alusta voimaan tullut mopokorttiuudistus sai aikaan sen, että nuoret eivät enää pääse mopon selkään pelkällä poliisin luvalla ja kirjallisen kokeen suorituksella. Nyt mopoilua on harjoiteltava joko mopokoulussa tai sitten opetusluvalla. Ennen kuin saa vapaasti ajella liikenteessä on suoritettava myös mopon käsittelykoe.
Haastateltavina ovat Suomen Autokoululiiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen sekä Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. Kati Turtola kokeilee mopoa.
Ilman sadetakkia ja kumisaappaita ei Suomessa festareille kannata lähteä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö festareilla voisi näyttää hyvälle. Festarimuoti on muotia kiinnostavimmillaan. Elle-lehden muotitoimittaja Salli Raesteen mukaan hyvän musiikin lisäksi festareilla yksi iso nautinto onkin vain istua ja katsella ihmisiä ja sitä kuinka he ovat pukeutuneet. Festarit antavat myös vapauden irrotella omalla pukeutumisellaan. Festarielämää-sarjassa tutustutaan festarimuotiin. Voiko käytännöllisyys olla myös muodikasta? Toimittajana Kati Keinonen.
Kumpupilvi, alapilvi, yläpilvi, sadepilvi, ukkospilvi. Muinoin pilviä on pidetty jumalallisina olentoina tai ainakin niiden asuinpaikkoina. Kristinuskossa taivaan on sanottu olevan pilven päällä ja poisnukkuneiden rakkaiden katselevan meitä sieltä. Ja lasten kanssa on hauska leikkiä leikkiä, jossa katsellaan pilviä ja keksitään mitä ne voisivat esittää. Mutta mitä pilvet oikeasti ovat? Entä voiko pilviä manipuloida? Kesän kemiaa -sarjassa katsellaan taivaalle ja tutkaillaan pilviä. Tiina Lundberg tapasi meteorologi Matti Huutosen ja kysyi miten pilvet syntyvät.
Kesämetsä-sarja tutustuu tällä kertaa punkkeihin, viralliselta nimeltään puutiaisiin. Puutiaisia tavataan koko Etelä- ja Keski-Suomessa, ja ne ovat erittäin yleisiä Ahvenanmaalla ja saaristoalueella. Punkkien määrä on kuitenkin lisääntynyt ja niiden aiheuttama puutiaisaivokuume on levittäytynyt myös sisämaahan. Puutiainen viihtyy parhaiten metsäisillä ja kosteilla alueilla esimerkiksi lehtimetsässä, jossa on tiheä aluskasvillisuus. Luonnossa ne eivät kiipeä metriä korkeammalle. Kun punkki saa otteen esimerkiksi ihmisen jalasta, niin siitä se voi kiivetä vaikka kainaloon saakka. Jos punkki pistää, mistä tietää, milloin lähteä lääkäriin? Muun muassa tästä kertoo dosentti, LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi. Toimittajana Miina Aalto-Setälä.
Vähän aikaa sitten Kati Turtolalle varusteltiin lainakajakki melontaseura Vanajaveden Vesikkojen kalustovajalla. Ylimelamies Leo Numminen on neuvonut turvavarusteiden kanssa ja Katille on laitettu päälle oranssit kelluntaliivit, valittu sopivan mittainen mela ja sellainen kajakki, joka on aloittelijalle passeli alus. Kati ja keltainen kajakki odottelevat jo, että päästäisiin vesille.
Peilityyni järven pinta ja virtaviivainen kajakki. Kuulostaa hienolta yhdistelmältä. Kati Turtola on kutsunut itsensä melontaseura Vanajaveden Vesikkojen kalustovajalle ja pyytänyt päästä koemelonnalle. Ylimelamies Leo Numminen lupasi opastaa.
Suurien festivaalien järjestäminen ei ole luonnon kannalta mikään ympäristöteko. Liikenne, meteli, jätevesi, kasvihuonepäästöt, jätteet ovat kaikki festarielämyksen ikäviä sivutuotteita. Suomalaiset festivaalit kuitenkin tiedostavat tämän ja pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin pienentämään omaa ekologista jalanjälkeään. Mitä festivaalit tekevät ympäristönsä hyväksi? Tätä selvitetään Festarielämää-sarjassa. Joensuussa järjestettävän Ilosaarirockin hiilijalanjäljestä kertoo festivaalin tuottaja Petri Varis. Arkeologi Tiina Äikäs sen sijaan kertoo, mitä heidän kaivauksensa vuonna 2010 Seinäjoen Provinssirockissa kertovat festarikansan jäämistä jäljistä. Toimittajana on Kati Keinonen.
