Osa 08 Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
