Ovatko lastenvaipat terveysriski?Kestovaippa vai kertakäyttövaippa? Tätä kysymystä pohditaan monessa pikkulapsiperheessä. Halu edistää kestävää kehitystä on saanut monet vaihtamaan kertakäyttöiset valmisvaipat kankaisiin, pestäviin ja siten uudelleen käytettäviin kestovaippoihin. Mutta voivatko kestovaipat olla terveydellinen riski levittämällä ilmaan bakteereja ja viruksia? Kysymys on akuutti etenkin pikkulasten päivähoitopaikoissa, joissa vaippoja vaihdetaan kotioloja runsaammin. ? Vaippoja käytetään paitsi päiväkodeissa myös vanhustenhoidossa ja jos riski on olemassa, niin se pitää tutkia, toteaa dosentti Helvi Heinonen-Tanski Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Ilmainen kouluruoka on suomalainen huippujuttu, jonka tosin harmillisen moni nuori jättää syömättä. Kuinka siis saadaan nuoret osallistumaan kouluruokailuun ja syömään terveellistä ja ravitsevaa ruokaa myös vapaa-ajalla? Tätä kysymystä on pyöritelty terveystieteiden maisteri ja kasvatustieteiden maisteri Teija Räihän tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Vaihtoehtohoito, uskomuslääkintä, puoskarointi - paljon puhetta ja kiivaita mielipiteitä herättävällä aiheella on monta nimeä. - Itse en käyttäisi vaihtoehtohoito-termiä, sillä se viittaa siihen, että kyseessä olisi hoito, jota voi käyttää lääketieteellisen hoidon vaihtoehtona. Itse mieluummin puhun uskomuslääkinnästä tai mieluiten puoskaroinnista, lataa professori Markku Myllykangas. Toimittajana Anne Heikkinen.
Hyvä hengitystekniikka on eduksi kaikille, mutta etenkin puhetyöläisille. Erityisen tärkeää se on musiikkityöläisille eli laulajille. - Jos mietitään, miksi laulaminen ei tunnu helpolta tai miksi se ei ole puhdasta, niin useimmiten syy löytyy siitä, että hengityskoneisto ei ole kaikkein tehokkain. Jos hengitys ei toimi laulussa, silloin laulukaan ei toimi ja sen kuulee ja tuntee, luonnehtii rytmilaulun opettaja Julia Vuorinen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Jokainen meistä kokee sydämen rytmihäiriöitä jossain elämänsä vaiheessa. - Ihminen kokee jonkinlaisen muljahduksen, pidempään kestävän tykytyksen tai epäsäännöllisen sykkeen. Tässä suhteessa ihmiset ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista minkäänlaista sydämen rytmiänsä ja sitten on ihmisiä, jotka tuntevat joka ainoan ylimääräisen lisälyönnin. Myös ihmisten huolestumisen aste vaihtelee, kertoo kardiologi Antti Kivelä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Mutta milloin pitäisi huolestua? Toimittajana Anne Heikkinen.
Useilla meistä on kokemuksia sairaanhoidon aikana tapahtuneista epäkohdista tai mieltä askarruttamaan jääneistä asioista. Nyt KYSissä potilailla ja omaisilla on mahdollisuus tehdä vaaratilanneilmoitus kokemastaan epäkohdasta tai tilanteesta. - Vakavimmat valitukset ja yhteydenotot menivät aikaisemmin ja menevät edelleen potilasasiamiehelle. Tämä uusi menetelmä mahdollistaa läheltä piti - tilanteiden ja pienempien asioiden esiin tulemisen potilaan näkökulmasta, kertoo potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen. Toimittajana Anne Heikkinen.
Lääkkeistä ja rokotuksista olisi hyvä pitää kirjaa, yksi apu tähän on netistäkin löytyvä lääkekortti. Lääkekortti-palvelun avulla voidaan helposti tehdä mukana kulkeva lääkekortti, johon on koottu hoidon kannalta olennainen tieto. - Lääkekortti on hyvinkin tärkeä asia meille kaikille. Konkreettisesti hyötyä on esimerkiksi silloin kun käydään lääkärissä, jolloin pystytään vieraammallekin lääkärille näyttämään, mitä kotona on käytetty ja mitä muut lääkärit ovat määränneet, kertoo proviisori Jouni Ahonen Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekista. Toimittajana Kimmo Salvén.
Kurkataanpas tutun elintarvikepakkauksen pränttejä.
- Kaikki lääkkeelliset väitteet, jotka viittaavat sairauden ennaltaehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen ovat kiellettyjä, toteaa rekisteröintipäällikkö Mari Lyyra. Mutta millaisin elintarvikkeisiin liittyvin ravitsemus- ja terveysväittein meitä kuluttajia saa houkutella? Toimittajana Anne Heikkinen.
Terveyskeskustelu velloo rasvan ja hiilihydraattien ympärillä, mutta kuinka moni meistä tietää että esimerkiksi sipsipussillisesta saatavan suolamäärän erittämiseen menee elimistöltä kolmesta neljään päivään? - Terveyskeskustelu on ollut hyvin värikästä ja se on keskittynyt osaltaan asioihin, jotka eivät ole olennaisia. Nämä perinteiset ja tunnetut terveydelle haitalliset asiat, kuten liiallinen suolan saanti, ovat jääneet keskustelussa vähemmälle. Oikeat asiat ovat päässeet unohtumaan, napauttaa dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että joka kymmenes 6-8-vuotias lapsi kärsii unenaikaisista hengityshäiriöistä. Siinä kun aikuisilla uniapnean suurin syy on ylipaino, lapsilla syy löytyy yleensä rakenteellisista riskitekijöistä.
- Uutta tai yllättävää tässä tutkimuksessa oli, että lapsen ylipainolla tai kehon rasvaisuudella ei ollut mitään merkitystä suhtressa unenaikaiseen hengityshäiriöön. 7-vuotiaalla lapsella korostuvat rakenteelliset tekijät, toteaa Itä-Suomen yliopiston kliininen opettaja, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko. Toimittajana Kimmo Salvén.
TtM Toni Rikkonen selvitteli väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden ja lihasvoiman yhteyttä ikääntyvien naisten luukatoon ja murtumiin. Tutkimuksen viesti on selkeä: säännöllinen liikunta ja lihasvoiman ylläpitäminen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luuston haurastumiselta. Rikkonen kertoo, että suomalaisista noin 400 000 kärsii osteoporoosista, tosin suurin osa tietämättään.
- Vuosittain meillä tapahtuu noin 30-40 000 murtumaa, joilla on osteoporoottinen tausta, se on iso kustannus yhteiskunnalle. Toimittajana Anne Heikkinen.
Kohonnutta verenpainetta, humalahakuista juomista, sydän- ja verisuonisairauksia ? voisiko näiden taustalta löytyä jotain lapsuudessa koettua? TtM Laura Kauhanen selvitti lapsuuden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten olosuhteiden vaikutusta aikuisiän sairastavuuteen ja kuolemanriskiin. - Terveyteen liittyviä tekijöitä pitäisi tukea vahvasti jo elämän varhaisvaiheessa, jotta terveys olisi hyvä myös aikuisuudessa, Kauhanen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Mitäpä jos terveydenhuollon palveluita saadakseen ei tarvitsisikaan matkata kaupungin toiseen laitaan tai haja-asutusalueelta kylille? Pohjois-Savossa on kokeiltu, miten liikkuva suunhoitoyksikkö eli Suupirssi voisi palvella vaikkapa hoito- ja hoivakotien asiakkaita tai syrjäkylien koululaisia hurauttamalla paikan päälle potilaiden luo. Toimittajana Anne Heikkinen.
Ylös, ulos ja lenkille on tuttu hokema, mutta pitää paikkansa edelleen. Yhtä lailla voisi todeta, että ylös sängystä ja liikkeelle kun puheena on iäkkäiden potilaiden hoito ja kuntoutuminen. Kuinka ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä myös sairauden yllättäessä? Ohjelmassa puhutaan kuntouttavasta työotteesta ja vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian osastolla. Fysioterapeutit Irma Haikonen ja Pirjo Huuskonen avustavat sairaudesta toipuvaa rouvaa sängystä pystyasentoon. Toimittajana Anne Heikkinen.
Alkoholi on merkittävä tekijä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja lääkehoidon onnistumisen näkökulmasta. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on kuitenkin asia, josta ei paljoakaan haluta puhua. Iäkkäiden alkoholin käytöstä kertoo kliininen opettaja Marja Aira Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.
75-vuotta täyttäneistä vain yksi prosentti ei käytä jotain lääkettä säännöllisesti. Ikääntyvien monilääkitys on yhä yleisempää ja se tuottaa myös terveydellisiä ongelmia. Miten iäkkäiden lääkkeiden käyttöön sitten pitäisi suhtautua? Haastateltavana on geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.
Ravitsemuksen luoma terveydellinen pohja on hyvinvointimme peruspilareita. Elämme terveysviestinnän osalta hyvin aktiivista aikakautta, mutta kiinnitetäänkö ikääntyvien ravitsemukseen riittävästi huomiota? Tähän vastaa Kuopion kaupungin ravitsemusneuvoja Anne Tuovinen. Toimittajana Kimmo Salvén.
